Pitovoimaa hakemassa – nuorten toiveita tulevaisuuden asuinpaikastaan

Mitä 9-luokkalaiset vastaavat, kun heiltä kysytään heidän toiveitaan tulevaisuuden asuinpaikasta? Pienelle paikkakunnalle jää vastausten perusteella yksittäisiä henkilöitä, mutta Etelä-Karjalan kannalta luvut voi tulkita valoisaksi, kun selvästi yli puolet Mamiksa-hankkeen työpajaan osallistuneista 9-luokkalaisista toivoisi jäävänsä Etelä-Karjalaan. Pitovoimaan tulee panostaa, mutta voidaanko nuoriin vaikuttaa?

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Veto- ja pitovoimaa

Väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku laskee 6,5 % vuodesta 2025 vuoteen 2045. Lukumääränä tämä tarkoittaa reilun 8000 asukkaan vähennystä, minkä lisäksi ikärakenteen ennustetaan muuttuvan. Ikärakenteen muutos on esitetty kuviossa 1. Alle 30-vuotiaiden sekä 55–79 määrä vähenee, mutta yli 80-vuotiaiden määrä ja osuus kasvaa. Esimerkiksi 15–19-vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän yli 30 % ja 20–24-vuotiaiden 18 %. (Tilastokeskus 2024).

kuvio 1. Etelä-Karjalan väestöennuste ikäryhmittäin 2025 ja 2045. (Kuva: Anu Nuutinen)

Väestöennuste ei ole tae tulevasta, vaan poikkeamaa voi tulla puoleen tai toiseen. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta muutto maakunnasta saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä ja muutto maakuntaan saadaan optimaaliselle tasolle. Puhutaan veto- ja pitovoimasta. Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakuntaohjelman päivitykseen tähtäävän Etelä-Karjala-ohjelman aloitustilaisuudessa ”Tehtävä ois, tehhää pois” -startin 18.2.2025 useissa alustuksissa nostettiin esille veto- ja pitovoima. Samoin Etelä-Karjalan keväällä 2025 valmistuneissa ilmastosuunnitelmissa todetaan, että ilmastomyönteisellä imagolla on positiivisia vaikutuksia kunnan veto- ja pitovoimaan (Ruokolahden kunta 2025). Startissa nuorten muuttoliikkeeseen keskittyneen puheenvuoron yhtenä sanomana oli, että alueiden ja kuntien kannattaa keskittyä ihmisiin, jotka yhä siellä asuvat (Salonen 2025).

LAB-ammattikorkeakoulun Mamiksa-hankkeen tavoitteena on tukea Etelä-Karjalan maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Näkökulmina ovat toisiinsa kytkeytyvät uudet liiketoiminta-avaukset, työpaikat ja mm. nuorten toimijuus (LAB 2023). Mamiksa toteutti huhtikuussa 2025 Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Ruokolahdella -työpajan, jossa nuoret pääsivät kertomaan toiveitaan tulevaisuudesta. Työpaja liittyi Ruokolahden 9-luokkalaisille järjestettyyn yrittäjyyspäivään. Kysymyksiin toiveasuinpaikoista ja työelämästä vastasi 40 nuorta. Vastaukset ovat nimettömiä.

Yli puolet valitsisi Etelä-Karjalan

”Missä haluaisit asua tulevaisuudessa?” -kysymyksen vastausten jakauma esitetään kuviossa 2. Etelä-Karjalan kannalta positiivista on, että selvästi yli puolet (62,5 %) vastaajista haluaisi tulevaisuudessa asua Etelä-Karjalassa. Enemmistölle Etelä-Karjalaan jäämistä toivovista (76 %/25) sopi maakunta yleisesti. Ruokolahdella pysymistä ja muuta Etelä-Karjalaa paitsi Ruokolahtea toivovia oli keskenään saman verran.

Kuvio 2.”Missä haluaisit asua tulevaisuudessa?” -kysymyksen vastausjakauma. (Kuva: Anu Nuutinen)

Yleisesti nuoret (62 %) toivovat, että vanhemmat tai sisarukset asuvat lähellä heidän ensimmäistä kotiaan (Custódio 2020). Osuus vastaa Ruokolahden 9-luokkalaisten osuutta niistä, jotka toivoisivat asuvansa tulevaisuudessa Etelä-Karjalassa.

Ruokolahtelaisnuorten vastaukset ovat samansuuntaisia myös kuin nuorten työikäisten pito- ja vetovoimatekijöitä Pohjoismaissa tutkineessa selvityksessä. Sen mukaan suomalaisista alle 40-vuotiaista 52 % suunnittelee asettuvansa sinne, missä asuu nyt. Suomalaisilla on vahva side synnyinseuduille, ja Suomessa moni jää kotipaikkakunnalleen jopa kielteisistä mielipiteistä huolimatta. (Salonen 2025)

Muualle kuin Etelä-Karjalaan kertoi suuntaavansa yli kolmannes Mamiksan kysymykseen vastanneista (37,5 %, kuvio 2). Näiden nuorten vastaukset jakautuvat aika tasaisesti vaihtoehtoihin: ulkomailla, pääkaupunkiseudulla ja epätarkimpaan ”missä vain muualla kuin Etelä-Karjalassa”. Pois Etelä-Karjalasta haluavista nuorista puolet ei antanut tarkempaa selitystä siihen, mikä muualle vetää. Asiaa avanneista puolet näki selitteenä työt, joita haluaa tehdä ja puolet mainitsi yleisemmin mahdollisuudet tai halun nähdä maailmaa.

Muuta kuin Etelä-Karjalaa asuinpaikakseen toivovien osuus on aika yhteneväinen Mamiksan syksyllä 2024 ilmastopäivän yhteydessä kysytyn ”Minne haluaisit työllistyä” -kysymyksen kanssa. Silloin ruokolahtelaisista 9-luokkalaisista (n = 37) 35 % valitsi vaihtoehdon, joka sisälsi muun kuin Etelä-Karjalan. Vastausvaihtoehdot eivät ole samat kuin huhtikuussa 2025 kysytyssä. (LAB 2024)

Muualle kaipaavilta nuorilta kysyttiin, voisiko heidän jäämiseensä paikkakunnalle vaikuttaa. Jakauma on esitetty kuviossa 3. Vastanneista kolmasosa näyttää jo tehneen pitävän päätöksensä. Vastauksen ”En osaa sanoa” valinneiden (n. 2/3) toivesijainnit sisälsivät niin ulkomaita, pääkaupunkiseutua kuin pois maakunnasta -vaihtoehtoakin. Yleistä linjaa näistä ei siis löydy.

Kuvio 3. ”Voisiko jäämiseesi vaikuttaa?” -kysymyksen vastausjakauma. (Kuva: Anu Nuutinen)

Työ pitää tai työntää

Työmahdollisuudet ovat tärkeä osa väestökehitykseen liittyvää yleistä elinvoimaa (Peuhkuri 2025). Vaikka iso osa yrittäjyyspäivässä vastanneista nuorista ei osannut tai halunnut ottaa kantaa kysymykseen ”Mikä tukisi jäämistäsi?”, moni ymmärsi työpaikan vaikutuksen tulevaisuuteensa. Etelä-Karjalaan jäämistä ajattelevista 36 % mainitsi jäämistä tukevaksi tekijäksi työn. Perheen mainitsi joka viides. Koska selitteitä kysyttiin avoimena kysymyksenä, vastaaja pystyi kirjoittamaan useita asioita, ja siten kuviossa 4 valintoja on enemmän kuin vastaajia.

Kuvio 4. Luokiteltuja vastauksia kysymykseen ”Mikä tukisi jäämistäsi Etelä-Karjalaan?” (Kuva: Anu Nuutinen)

Kysymykseen ”Mikä työntää pois / mikä heikentää mahdollisuuksia jäädä Etelä-Karjalaan?” antoi selittävän vastauksen enää reilu kolmannes. Useimmiten mainittiin tässäkin tapauksessa työ. Muista kerrottuja tekijöitä olivat väestörakenne, harrastusmahdollisuuksien puute ja huonot palvelut.

Työpaikkojen merkitys nähdään tärkeänä myös maakuntatasolla. Esim. Etelä-Karjala-ohjelman startissa osallistujia pyydettiin laittamaan kuusi tulevaisuuskokonaisuutta tärkeysjärjestykseen. Työpaikat nousivat selväksi ykköseksi (Laihanen 2025).

Etelä-Karjalan tulevaisuuskuva 2040 nostaa koulutuksen yhdeksi veto- ja pitovoimatekijäksi (Laihanen 2025). Ruokolahden 9-luokkalaisista vain kaksi mainitsi koulutuksen. Se osattiin nimetä tilanteessa, jossa koulutus on syy muuttaa pois: ”Ei ole oman alan kouluttautumismahdollisuuksia”. Koska työpajan alun keskusteluissa keskityttiin työhön ja yrittäjyyteen, on mahdollista, että nuorten ajatukset suuntautuivat siksi pidemmälle kuin opiskelemiseen.

Kokevatko nuoret voivansa vaikuttaa?

Vähenevän väestön Etelä-Karjalassa olisi hyvä tietää, mitä toimia voitaisiin tehdä, että nuoria saataisiin jäämään maakuntaan. Ruokolahtelaisnuorille annettiin mahdollisuus kertoa terveisiä kuntapäättäjille siitä, mikä kotikunnassa on parasta tai mitä siellä pitäisi muuttaa. Lisäksi nuorilta kysyttiin, kokevatko he voivansa vaikuttaa asuinkuntansa asioihin tai että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Joka viides koki voivansa ja joka viides koki tulevansa kuulluksi. Mielenkiintoista on, että nämä henkilöt eivät ole samoja kuin puolessa tapauksessa. Osa siis koki, että mielipide tulee kuulluksi, mutta ei asuinkuntaan liittyen. Negatiivisesti vaikuttamisen mahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen koki myös noin joka viides. Suurin osa ei osannut ottaa kantaa (n. 60 %).

Ruokolahden elinvoimaohjelmassa 2023–2025 nuoret mainitaan etenkin viestinnän kohteena: ”viestinnän kohdentamista nuorille parannetaan” (Ruokolahden kunta 2023), mutta hyvintoimintaohjelmassa painoa saa myös osallistaminen: ”kohderyhmän ääni tulee kuulluksi päätöksenteossa” ja ” kehitetään nuorten osallistamisen toimintatapoja” (Ruokolahden kunta 2022). Haluavatko nuoret tulla kuulluiksi? Kun 9-luokkalaisilta kysyttiin: ”Haluaisitko, että näkemyksiäsi kysyttäisiin?”, ehkä yllättävän moni (30 %) vastasi, ettei halua. 40 nuoren vastausten jakauma on esitetty kuviossa 5.

Kuvio 5. Vastausten jakauma kysymykseen ”Haluaisitko, että näkemyksiäisi kysyttäisiin? (Kuva: Anu Nuutinen)

9-luokkalaisille järjestetty työpaja oli osa yrittäjyyskokonaisuutta, jossa nuorille tuotiin esille yrittäjyyden eri tasoja ja yrittäjyyttä kesätyömahdollisuutena. Edellä kuvatut tulokset on kerätty työpajan lopuksi, ja tarkoituksena oli antaa kaikille osallistuneille mahdollisuus kertoa näkemyksiään kotiseudustaan ja tulevaisuudestaan. Luokkalaisten ympäröimänä läheskään kaikki eivät halua osallistua keskusteluun. Kuten yksi vastaajista kirjoitti: ”Yksityisesti eikä ison ihmisjoukon ympärillä.”

Nuorten, jotka tulevaisuudessakin haluaisivat asua nykyisellä paikkakunnallaan, määrä on pieni. Etelä-Karjalan osalta vastaukset voi tulkita positiiviseksi tai ainakin tyypilliseksi. Toivottavasti Etelä-Karjala tarjoaa pitovoimaa opiskeluajaksi tai vetovoima tuo myöhemmin takaisin.

Lähteet

Custódio, I. 2020. Ensiaskel tulevaisuuteen 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Ensiaskel-tulevaisuuteen_verkkojulkaisu.pdf

LAB. 2023. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

LAB. 2024. Nuorten ilmasto- ja yrittäjyyskysely Ruokolahdella järjestetyssä ilmastopäivässä. 18.12.2024. Kyselyn laatinut Mirja Harvistola.

Laihanen, A. & Peuhkuri, L. 2025. Tulevaisuusdialogi ja näkymä vuoteen 2040. Fasilitoitu keskustelu tilaisuudessa Etelä-Karjala-ohjelman startti ”Tehtävä ois, tehhää pois” 18.2.2025.

Peuhkuri, L. 2025. Etelä-Karjala – missä olet ja minne menet. Nostoja maakunnan tilanne- ja kehityskuvasta sekä yhteistä pohdintaa. Puheenvuoro tilaisuudessa Etelä-Karjala-ohjelman startti ”Tehtävä ois, tehhää pois” 18.2.2025.

Ruokolahden kunta. 2022. Aktiivista elämää Ruokolahdella – Leijonapitäjän hyvintoimintaohjelma. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.ruokolahti.fi/media/pdf-tiedostot/tietoa-ruokolahdesta/taloustietoja/ruokolahti_hyvintoimintaohjelma.pdf

Ruokolahden kunta. 2023. Rohkea asenne hyviksi teoiksi Ruokolahden elinvoimaohjelma 2023–2025. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.ruokolahti.fi/media/pdf-tiedostot/paatoksenteko/ruokolahden-elinvoimaohjelma-2023-2025.pdf

Ruokolahden kunta. 2025. Ruokolahden ilmastosuunnitelma 2025–2029. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://ruokolahti.fi/media/pdf-tiedostot/paatoksenteko/ruokolahden-kunnan-ilmastosuunnitelma-2025-2029_hyvaksytty01042025.pdf

Salonen, H. 2025. Mikä puhututtaa Pohjolassa? Aluekehittämisen ja -suunnittelun pohjoismainen yhteistyö. Yhteneväisyyttä ja erilaisuutta. Nuoret ja monipaikkaisuus. Puheenvuoro tilaisuudessa Etelä-Karjala-ohjelman startti ”Tehtävä ois, tehhää pois” 18.2.2025.

Tilastokeskus. 2024. Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024–2045. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_14wx.px/table/tableViewLayout1/