Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisiä asioita OKM:n koulutusuudistuksen kannalta sosiaali- ja terveysalan ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten (AMK) osalta. Artikkelissa pyritään selventämään lakiuudistuksen tavoitetta ja tarkoitusta ja pohditaan myös laajemmin osaamisen murrosta ja tarpeita korkeakoulumaailmassa tulevaisuudessa.
Kirjoittaja: Tiina Simola
Viime vuosina ollaan saatu tottua monenlaisiin muutoksiin liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sen järjestämiseen, rahoitukseen ja koulutukseen. Ollaan jälleen uuden edessä, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) (2025) on valmistellut koulutusuudistusta, jossa tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa kaksoistutkintojen suorittamista, vahvistaa yhteistyötä ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä, painottaa joustavia opiskelupolkuja ja tukea digitaalisten ratkaisujen ja yhteisten opintojaksojen avulla tehokuutta ja saavutettavuutta.
Soteko-hankkeessa (Opetus- ja kulttuuriministeriön sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämishanke) vuosina 2021–2023 tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksia ja hankkeen tavoitteena oli uudistaa tutkintorakenteita, selkeyttää koulutuspolkuja ja vahvistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Keskeinen muutos hankkeen myötä on kaksoistutkintojen ja päällekkäisten koulutusten purkaminen, mikä nopeuttaa työelämään siirtymistä ja tehostaa koulutusresurssien käyttöä. Työelämän katsotaan hyötyvän uudistuksesta, koska se tuottaa joustavampia osaajia, vähentää rekrytointipaineita ja parantaa palvelujärjestelmän toimintavarmuutta. Nykyinen malli on johtanut pitkiin koulutusuriin ja hidastanut työelämään siirtymistä. Näin koulutusresursseja käytetään tehokkaammin, henkilöstöpulaa helpotetaan ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet vahvistuvat (Hirsivaara 2023).
Mikä muuttuu käytännössä?
Sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkintojen eli ensihoitaja- terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksen uudistamisessa on tällä hetkellä menossa lainsäädäntöhanke ja laki on tarkoitus muuttaa siten, että ensihoitaja- terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus eivät olisi enää suoraan tutkintoon johtavaa koulusta, vaan niiden osalta on ammattikorkeakoululakiin tarkoitus lisätä erilliset säännökset. Edelleenkin ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta annetaan yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon kanssa ja näiden osalta liitetään edelleen tutkintonimike terveydenhoitaja (AMK) tai ensihoitaja (AMK), ja näiden lisäksi em. koulutuksia annettaan erillisenä koulutuksena myös valmiille sairaanhoitajille. Ensihoitajakoulutuksen suoritusaika valmiille sairaanhoitajille tulee olemaan 1,5 vuotta ja terveydenhoitajakoulutuksen 1 vuosi. Opiskelijan asema tulee olemaan sama kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. (OKM 2025) Kiteytettynä nykymallissa opiskelija suorittaa yhden koulutusohjelman, mutta saa kaksi eri tutkintoa, kun taas jatkossa opiskelija suorittaa edelleen joko yhden koulutusohjelman ja saa kaksi eri tutkintonimikettä, tai sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen suorittaa koulutuksen, josta saa tutkintonimikkeen ensihoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK). Uudistus ei tuo suurta muutosta niille ammattikorkeakouluille, joilla on jo erikseen mahdollisuus valmiille sairaanhoitajille suorittaa joko ensihoitaja- tai terveydenhoitajakoulutus muuntokoulutuksena, kuten esimerkiksi meillä LABissa.
Toimintaympäristön muutos haastaa rakenteita
Modulaarisia opetuspolkuja ja opetussuunnitelmia on alettu hyödyntämään kansainvälisesti jo 1970-luvulla. Suomeen tämä muutos on tullut jälkijunassa, mutta koko ajan enemmän korkeakoulupolitiikassa pyritään menemään modulaariseen suuntaan ja tämä on myös osittain uudistuksen taustalla. Modulaarisuuden kantava ajatus on, että moduulit ovat itsenäisiä, mutta kuitenkin loogisesti yhteydessä toisiinsa. Modulaarisuus tuo joustoa opintoihin, mikä helpottaa opintojen etenemistä ja mahdollistaa eri osien suorittamisen itsenäisemmin omien aikataulujen mukaan ja lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. (Liikanen & Skaniakos 2023) Kuitenkin moduuleja suunniteltaessa on tärkeää huomioida osaamisen kehittyminen, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tietyt asiat tulee oppia tietyssä järjestyksessä, jotta esimerkiksi työssäoppimisjaksoilla saavutetaan riittävä osaaminen. Tämä tuo omat haasteensa moduulien suunnitteluun ja on tärkeää huomioida ne opetussuunnitelmia kehitettäessä.
Kokonaisuutena sosiaali- ja terveysalalla muuttuva toimintaympäristö edellyttää joustavaa osaamisen ja osaamistavoitteiden uudistamista. Väestön ikääntyminen ja monimuotoisuus, teknologinen murros, resurssi- ja rahoitushaasteet haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja osaamistavoitteita. (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2025; Mattila & Rasa 2025). LAB-ammattikorkeakoulun on tarpeen vastata näihin muutoksiin ketterästi ja joustavasti nyt sekä tulevaisuudessa ja luoda valmiuksia muuntua ja ennakoida tulevaa. Tulevassa kaksoistutkintojen uudistamishankkeessa pyritäänkin vastaamaan näihin haasteisiin. Taulukossa 1 käydäänkin läpi keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita ja koulutuksen keinoja näiden tarpeiden ratkaisemiseen.
| Osaamistarpeet | Keinot |
|---|---|
| Väestön ja teknologiaympäristön muutos | Joustava, ennakoiva koulutussisältö |
| Yksilöllisyys ja integraatio | Asiakas-/käyttäjäkeskeinen opetus |
| Digitalisaatio | Teknologiaosaamisen vahvistaminen |
| Muutososaaminen | Johtamis- ja muutoskompetenssin korostaminen |
| Moniammatillisuus | Yhteis- ja monialaopetus |
| Jatkuva oppiminen | Koulutuksen eri tasojen kehittäminen |
Taulukko 1. Osaamistarpeet ja koulutuksen keinot (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2025; Mattila & Rasa 2025, muokannut Tiina Simola).
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) (2025) mukaan jatkossa on tarpeen korostaa asiakaslähtöisyyden ja palveluketjujen sujuvuuden vahvistamista ja tiedon ja palveluiden liikkumista saumattomasti potilaan mukana. Koulutuksen osalta tämä tarkoittaa painotuksen siirtymistä yksilölähtöisten, käyttäjälähtöisten ratkaisujen tuntemiseen ja moniammatilliseen palveluiden järjestämiseen. Digitalisaatiokompetenssin osalta on tärkeää huolehtia koulutuksen näkökulmasta digituen, etäpalveluiden ja tietojärjestelmäosaamisen vahvistamisesta sekä eettisestä ja vastuullisesta teknologiaosaamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2025).
Työskentely moniammatillisissa tiimeissä korostuu tulevaisuudessa ja palveluiden integraatio edellyttää ymmärrystä eri ammattiryhmien rooleista ja toimintatavoista. Tulevaisuuden osaamistarpeet edellyttävät koulutusjärjestelmiltä ketteryyttä, reagoivuutta ja jatkuvan oppimisen kulttuuria (Mattila & Rasa 2025). Koulutuksen uudistaminen – rakenteissa ja sisällöissä – on välttämätöntä, jotta ammattilaiset pysyvät ajan tasalla ja palvelujärjestelmässä. STM painottaa sote-kehityksen jatkuvaa, yli hallituskausien ulottuvaa kokonaisuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2025). Jatkuvalle oppimiselle nähdään suurta tarvetta kaikilla sote-alan koulutustasoilla: perustasosta erikoistumiseen ja täydennyskoulutukseen. Sekä amk-, yliopisto- että täydennyskoulutusjärjestelmiä tulee kehittää vastaamaan muuttuvaa osaamistarvetta. (Mattila & Rasa 2025)
Lähteet
Hirsivaara, M. 2023. SOTEKO-hankkeen loppuseminaari 14.3. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 24.11.25. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/153173983/SOTEKO-loppuseminaari+14.3.+Hirsivaara.pdf
Liikanen, E. & Skaniakos, T. 2023. Modulaarisuus korkeakoulujen opetussuunnitelmissa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Digivisio 2030. Viitattu 24.11.25. Saatavissa https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2023/04/Modulaarisuus-korkeakoulujen-opetussuunnitelmissa-kirjallisuuskatsaus.pdf
Mattila, P. & Rasa, M. 2025. Tulevaisuuden osaamistarpeet johtamis- ja kehittämistyössä sote-alalla. Yhteiskuntapolitiikka : 2. Viitattu 21.11.25. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040824878
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2025. Sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkintouudistus. Viitattu 21.11.25. Saatavissa https://okm.fi/kaksoistutkintouudistus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2025. Sote‑2040 – polkuja tulevaisuuteen : Asiantuntijoiden esseitä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita|2025:32. Viitattu 21.11.25. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5829-6
Kirjoittaja
Tiina Simola on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän on mukana väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston näyttöön perustuva digitaalinen terveydenhuolto -tutkimusryhmässä ja tämän lisäksi mukana OKM-kaksoistutkintojen uudistamishankkeessa LABin terveydenhoitajakoulutuksen vastuuhenkilönä.
Artikkelikuva: Toni J.
Viittausohje
Simola, T. 2025. Pitääkö olla huolissaan? Mitä kaksoistutkintouudistus tarkoittaa terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutuksen osalta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pitaako-olla-huolissaan-mita-kaksoistutkintouudistus-tarkoittaa-terveydenhoitaja-ja-ensihoitajakoulutuksen-osalta/