Perheyrityksessä kehittäminen on jatkuvaa ja usein sidoksissa omistajaperheen arvoihin. Perheyrittäjät ovat määrätietoisia, sitoutuneita ja joustavia toimijoita, mutta samalla haasteena voi olla tunteisiin perustuva päätöksenteko ja rajoittuneisuus ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisessä.

Kirjoittajat: Annukka Heinonen, Sari Suominen ja Daria Benabad

Peilinä perheyritykselle (PEILI) on LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima, päijäthämäläisille pk-perheyrityksille suunnattu EU-osarahoitteinen hanke. Tavoitteena on tukea alueen perheyritysten kasvuvalmiuksia ja liiketoimintaosaamista vertaisverkostotoiminnan ja asiantuntijoiden tuella. (LAB 2025) Vaikka perheyritykset ovat merkittävässä roolissa alueen taloudessa, niille suunnattuja kehittämishankkeita ei ole juurikaan ollut.

Perheyrittäjyyden ominaispiirteet

Suomessa toimii kaikkiaan yli 62 000 työnantajaperheyritystä (Perheyritysten liitto). Ne ovat usein alueellisesti sitoutuneita ja pitkäjänteisesti toimivia, mikä tekee niistä maakuntiensa elinvoiman moottoreita. Erityisesti Päijät-Hämeessä perheyritykset ovat keskeisiä työllistäjiä ja ne suosivat paikallisuutta oman liiketoimintansa osana (Salmivaara 2017).

Perheyrittäjyydelle on ominaista kasvollinen omistajuus, arvopohjainen päätöksenteko sekä ylisukupolvinen näkökulma liiketoimintaan (Elo-Pärssinen & Heinonen 2019, 52–53; Tervala 2024, 19–20). Yrityksen toiminta perustuu samoihin liiketaloudellisiin periaatteisiin kuin muidenkin yritysten: tavoitteena on tuottaa voittoa ja luoda arvoa. Samalla perheyrityksissä korostuvat perheen sisäiset suhteet, luottamus, jatkuvuus ja vastuullisuus.

Perheyritys toimii osana laajempaa järjestelmää, jossa se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Vuorovaikutus tapahtuu sekä yrityksen että perheenjäsenten kautta. Perheyrityksen kehitykseen vaikuttavat siten niin yhteiset kuin yksilölliset näkökulmat ja päätökset, jotka liittyvät esimerkiksi omistamiseen, johtamiseen ja vastuisiin. (Rautiainen ym. 2012, 3.)

Talon muotoinen kuva, jonka päällä kysymys "Mitä perheyrittäjyys tarkoittaa teidän yrityksessänne?", sen alla katto jossa teksti "jatkuvuus", jonka alla vierekkäin kulttuuri, kasvun kivijalka ja ihmissuhteet. Näiden kaikkien alla vielä yhteisenä pohjana "arvot ja identiteetti".

Kuva 1. Perheyrittäjyyden ydin on usein niin itsestään selkeä osa toimintaa, ettei sen äärelle pysähdytä arjessa. Kehittämisen ja kasvun näkökulmasta yhteisen näkemyksen luominen olisi kuitenkin tärkeää. (Kuva: Daria Benabad, mukaillen Benabad 2025)

Omistajuus ja johtaminen voivat yrityksessä keskittyä samoille henkilöille, mikä mahdollistaa nopean päätöksenteon, mutta voi myös aiheuttaa haasteita esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa. Sukupolvien välinen dynamiikka on keskeinen osa perheyrittäjyyttä. Yrityksen jatkuvuus edellyttää seuraavan sukupolven sitoutumista ja osaamista. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja selkeitä rooleja (Elo-Pärssinen & Heinonen 2019, 151–151, 154; Villegas 2023, 12, 58–59). Myös viestinnällä on keskeinen merkitys perheyrityksissä, kuten yritystoiminnassa yleensäkin. Avoin ja suunnitelmallinen kommunikointi ja yhteydenpito ehkäisevät konflikteja ja tukevat yhteistä visiota.

Perheyrityksessä sama henkilö voi kuulua perheeseen, omistajiin ja yrityksen operatiiviseen toimintaan. Mukana voi olla myös perheen ulkopuolisia henkilöitä, kuten työntekijöitä tai osaomistajia. Eri roolien limittyminen tekee perheyrityksistä ainutlaatuisia ja tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myös jännitteitä. Perheyritys kehittyy jatkuvasti yritys-, omistus- ja hallintarakenteiden kautta, joten yritykseltä vaaditaan sopeutumista vaihteleviin tilanteisiin. (Elo-Pärssinen & Heinonen 2019, 34–39.)

Perheyrityksen kehittyminen ja kehittäminen

Perheyritykset ovat moninainen kudelma. Kehittämisessä ja kasvun mahdollistamisessa kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja hyödyntämään oman perheyrityksensä perusolemus (kuva 1). Yrityskulttuurin, kasvun kivijalan, ihmissuhteiden, arvojen ja identiteetin sekä niitä yhdistävän jatkuvuuden kautta voi kirkastaa perheyrittäjyyden hyötyjä ja haasteita niin perheen kesken kuin henkilöstön tai muun verkoston kanssa. Yhteisten keskustelujen tukena voi hyödyntää PEILI-hankkeessa kehitettyä Perheyrittäjyyden ytimessä -kuviota, jonka apukysymykset ohjaavat oman perheyrityksen ytimeen (Benabad 2025).

Perheyritysten kasvu ja kasvun tavoitteet eroavat muun tyyppisistä yrityksistä, sillä niissä panostetaan enemmän kehittämiseen, tehdään pidemmän tähtäimen suunnittelua ja ollaan toisaalta valmiita tarttumaan ketterästi mahdollisuuksiin. Silti perheyritykset tähtäävät muita yrityksiä harvemmin voimakkaaseen liikevaihdon kasvuun, vaikka kasvuhakuisuus on yleisesti samalla tasolla verrokkien kanssa. (Varamäki ym. 2022, 31–34.)

Systemaattisempaa kehittämistä, esimerkiksi liiketoiminta- ja omistajastrategioiden sanoittamista kaivataan arjen kiireen keskellä. Jotta asioita ei tarvitsisi pohtia vain perhepiirissä, jossa näkökulma on lähes vääjäämättä latautunut yhteisen historian, tunteiden ja moninaisten roolien yhdistyessä liiketoimintanäkymiin, kannattaa kokemuksia ammentaa myös laajemmasta verkostosta.

Kokemuksia ja tuloksia ensimmäiseltä peilauskierrokselta

PEILI-hankkeen ensimmäisen peilausryhmän yrityskierros keväällä 2025 osoitti, että perheyritysten alueelliselle vertaisverkostotoiminnalle on tilausta ja tarvetta. Keskiössä ovat itse yritykset ja niiden omistajayrittäjien ja muiden avainhenkilöiden keskinäinen vuoropuhelu. Kiireisestä arjestaan huolimatta yrittäjät ovat halunneet priorisoida aikaa keskinäiselle verkostoitumiselle ja oppimiselle, mikä osoittaa sitoutumista paitsi oman osaamisen kehittämiseen myös yhteisölliseen tiedonjakoon ja pitkäjänteiseen yritystoiminnan vahvistamiseen.

Kierroksella oli mukana yhteensä neljä metalli-, puu- ja muovialan yritystä. Osallistujat olivat kaikki aktiivisia ja kokeneita kehittäjiä, mutta eivät tunteneet toisiaan kovinkaan hyvin entuudestaan. Keskustelu ja kokemustenvaihto lähtivät silti liikkeelle helposti ja nopeasti. Kyse on asenteesta, sillä kuten keskusteluissa todettiin, jokainen voi itse vaikuttaa siihen, paljonko verkostoitumisesta on itselle hyötyä. Kun on valmis jakamaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan, avaa se samalla keskustelua laajemmin. ”Se on helppoa, kun ei tarvitse esittää mitään” -toteamus kuvaa hyvin tapaamisten avointa ilmapiiriä.

Yrittäjiltä kerättiin kevään aikana tietoa kyselyjen, dokumentoitujen havaintojen sekä keskustelujen kautta. Materiaalia kertyi motivoituneen osallistumisen ja vilkkaiden keskustelujen ansiosta runsaasti. Tunnelmia ja tietoa on jaettu jo muidenkin yritysten hyödyksi hankkeen verkkosivujen kautta (LAB 2025). Alustavien tulosten mukaan perheyrittäjyyden mahdollistavat yrityksen arvot, pitkäjänteisyys, nopea päätöksenteko, luottamus sekä pitkät asiakkuus- ja työsuhteet. Toimintaa haastavat toisaalta rajalliset resurssit ja ulkopuolisen tuen löytäminen. Yrittäjät kaipaavat tilaa kehittämiselle arjen kiireissä, tapoja hyödyntää perheen erilaista osaamista, hyväksi koettuja johtamisen käytänteitä sekä kasvun ja kilpailukyvyn ja tulevaisuusosaamisen vahvistamista. Niitä voidaan oppia lisää yhdessä, avoimen ja rakentavan vuoropuhelun kautta.

Yhteenveto

Perheyritykset eivät ole vain liiketoimintaa, ne ovat myös perheitä, jotka elävät arjessa ja ajassa iloineen ja huolineen. Tämä tekee niistä ainutlaatuisia, mutta myös haavoittuvia. Siksi niiden menestys vaatii mukanaolijoilta sekä liiketoimintaosaamista että perhedynamiikan ymmärrystä ja avointa keskustelua.

Kehittämistyössä kannattaa hyödyntää perheyritysten vahvuuksia, joita voivat olla esimerkiksi matala ja epämuodollinen hierarkia, ketterä päätöksenteko, monipuoliset verkostot ja oma tarina sekä opit yrityksen historian varrelta. Mahdollisia haasteita voidaan ennakoida ja hallita paitsi hyödyntämällä perheenjäsenten erilaisia näkökulmia ja kiinnostuksenkohteita myös etsimällä avoimesti kehittämiskumppaneita ja uusia verkostoja sekä jakamalla omia kokemuksia. Peilaamalla yritysten toimintaa vertaisten kanssa voi vahvoista perheyrityksistä kasvaa vieläkin vahvempia.

Lähteet

Benabad, D. 2025. Perheyrittäjyyden ytimessä. Viitattu 23.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-06/mita-perheyrittajyys-tarkoittaa-teidan-yrityksessanne.pdf

Elo-Pärssinen, K. & Heinonen, J. 2019. Uudistuva perheyritys. Perhe, omistajuus ja liiketoiminta. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 30.5.2025. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma991876763906254

LAB. 2025. Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hanke. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Perheyritysten liitto. Yrittäjyys. Viitattu 29.5.2025. Saatavissa https://perheyritys.fi/painopisteet/yrittajyys

Rautiainen, M., Pihkala, T. & Ikävalko, M. 2012. Family business system models–a case study and some implications of open systems perspective. Journal of Small Business & Entrepreneurship. Vol. 25 (2), 155–168. Viitattu 30.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08276331.2012.10593566

Salmivaara, T. 2017. Perheyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä Päijät-Hämeessä. Yle. Viitattu 29.5.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/3-9422811

Tervala, E. 2024. Aktiivinen omistajuus arvonluojana perheyrityksessä – Case Aho Group. Diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, LUTin insinööritieteiden tiedekunta, Tuotantotalous, Yrittäjyys ja yrityksen johtaminen. Viitattu 30.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041919405

Varamäki, E., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., Tall, J. & Katajavirta, M. 2022. Perheyritykset omistajanvaihdosbarometrissa. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 173. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092059702

Villegas, V. 2023. Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä: riskien tunnistaminen ja omistajuuden rooli onnistumiseen luopujan ja jatkajan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, LUT-kauppakorkeakoulu, Kauppatieteet. Viitattu 29.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230919132111

Kirjoittajat

Annukka Heinonen, tradenomi (YAMK), työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hankkeessa (EAKR).

Sari Suominen, KTM, MQ, HHJ, toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa sekä asiantuntijana PEILI-hankkeessa.

Daria Benabad, TKI-asiantuntija, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä PEILI-, sekä INNOVATE-hankkeissa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-toimisto-konttori-tyohuone-3184299/ (Pexels licence)

Viittausohje

Heinonen, A., Suominen, S. & Benabad, D. 2025. Perhe + Yritys = perheyritys kehittämisen keskiössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/perhe-yritys-perheyritys-kehittamisen-keskiossa/