Videovastaanotot ovat osa digitaalisten palvelujen valikoimaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opiskelijoiden toteuttamalla palvelumuotoilulla voidaan edistää uusien palvelujen käyttöönottoa myös palliatiivisessa hoidossa.

Kirjoittajat: Katja Kaitila, Laura Koivisto, Minna Koponen, Taru Kotiniemi, Kristiina Luusua, Maija Matikainen, Noora Rautio,  Päivi Virtanen ja Arja-Tuulikki Malin

Digitalisaatio eli digitekniikka on tullut osaksi arkipäiväämme. Teknologian kehitys on tuonut arkipäiväisten toimintojen digitalisoitumisen yhteiskunnassa yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden tasolle. (Huhtasalo 2022, 17–18.) Ajatuksena sähköisten palveluiden kehittämisessä sosiaali- ja terveyspuolella on kansalaisen aktiivisen roolin vahvistaminen. Sähköisten palveluiden käyttö ei sido aikaan eikä paikkaan. Kevyemmät palvelut onnistuvat sähköisesti ja resursseja vapautuu eniten huolenpitoa tarvitseville asiakkaille. (Kyytsönen ym. 2021, 24; Tuunanen ym. 2023, 1–2.) Videovastaanotot ja niiden kehittäminen ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiota (ks. Valtioneuvosto 2023; STM 2023; Haleem ym. 2021).

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kehittää etävastaanottoa palliatiivisessa kotisairaalassa, joka toteuttaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona. (Päijät-Sote 2024.) Palliatiivisessa hoidossa on kyse parantumattomasti sairaan henkilön hoitamisesta, jonka saavutettavuutta voidaan parantaa digitaalisia palveluita muotoilemalla (Malin 2024). Palvelumuotoilun opiskelijat (YAMK) toteuttivat digitaalisten palvelujen muotoilun opintojen aikana hyvinvointialuelle toimeksiannon, jonka ytimessä oli palliatiivisen kotisairaalan etävastaanoton palvelujen käyttöönoton tukeminen. Hyvinvointialueella pyrittiin käynnistämään palliatiivisen kotisairaalan etävastaanotot ja sen osana myös lisätä puolesta-asiointia sekä asiakasosallisuutta omahoidossa. Henkilökunta oli jo koulutettu etävastaanottoihin, tila ja laitteet vastaanottoja varten ovat valmiina ja digitaalinen sovellus oli jo otettu käyttöön. Henkilökunnan toiveena oli saada konkreettisia keinoja etävastaanoton markkinointiin.

Muotoiluprosessin toteutus

Muotoiluprosessi toteutettiin niin sanotulla tuplatimanttimallilla (ks. Stickdorn ym. 2018; Stickdorn & Schneider 2011), jonka ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat keräsivät tietoa palvelun käyttäjien näkökulmasta. Palveluntuottajan ja käyttäjän vuorovaikutus on kes-keistä palvelukokemuksen muodostumisessa. Asiakasymmärrystä on, että ymmärretään asiakkaan elämää ja toimintaa kokonaisvaltaisesti, sisältäen arvot, tarpeet ja odotukset. (Tuulaniemi 2011.) Käyttäjien kokemukset ja näkökulma ovat tärkeitä terveyspalveluja kehitettäessä (Karisalmi ym. 2017, 170, 174). Tässä kehittämistehtävässä rajattiin tiedon keruu asiantuntijoiden näkökulmaan muun muassa eettisten seikkojen takia. Asiakasym-märryksen kartoittamiseksi menetelmiksi valikoituivat palliatiivisen kotisairaalan hoita-jien haastattelut, tiedonhaku, benchmarkkaus ja palvelupolun luominen (ks.He ym. 2021; Ugon ym. 2018).

Benchmarkkauksen avulla löytyi hyvin niukasti avointa tietoa hyvinvointialueiden palliatii-visen hoidon videovastaanoton käyttöönotosta. Asiakasymmärrystä kerättiin perehtymällä toimeksiantajan toimittamiin materiaaleihin, tutustumalla ajankohtaisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin sekä aiheeseen liittyviin verkkosivustoihin. Palliatiivisen kotisairaalan hoitajia haastateltiin ryhmähaastatteluna, jonka valmistelussa kehittäjät hyödynsivät niin sanottua Lootuskukka-menetelmää (ks. Stickdorn ym. 2018). Haastattelussa nousi esiin tarve laatia tarkistuslista asiantuntijoille. Sen avulla he voisivat käydä läpi videovastaanottoa edeltäviä asioita palliatiivisen hoidon potilaan kanssa. Haastatteluiden perusteella opiskelijat loivat myös kaksi erilaista käyttäjäprofiilia (ks. Jendly ym. 2023), jotka esittelivät potilaiden näkökulmaa videovastaanottojen käyttöön. Sen mukaisesti kyseessä voi olla potilas, joka itsenäisesti käyttää videovastaanotto, on digitaitoinen ja toimintakykyinen. Toisena käyt-täjäryhmänä tunnistettiin potilaat, jotka hänen hoidossaan videovastaanottoa käyttää tai siinä avustaa digitaitoinen läheinen puolesta asioinnin (ks. THL 2024) valtuuttama-na. Haastattelun perusteella opiskelijat loivat kuvauksen videovastaanoton käyttöönotosta palliatiivisessa hoidossa. Siinä kuvattiin palvelupolun vaiheet potilaan ja omaisen sekä hoitajan ja lääkärin näkökulmista.

Kuvio 1. Palvelupolku palliatiivisen hoidon videovastaanoton käyttöön

Kun suunnitellaan videovastaanoton käyttöönottoa palliatiivisessa kotisairaalassa, henkilökunta arvioi potilaan yksilölliset tarpeet, mieltymykset ja kyvyt käyttää videovastaanottoa. Arviointi auttaa varmistamaan, että videovastaanotto sopii potilaan hoitoon ja elämänlaatuun. Hyötyjen ja käytön arviointi yhdessä potilaan kanssa luo avoimen vuorovaikutuksen ja auttaa potilasta sitoutumaan palveluun. Samalla henkilökunta voi selvittää, millainen perehdytystapa sopii parhaiten potilaalle ja miten paljon resursseja perehdytys vaatii. Kaikki yhdessä sovitut asiat kirjataan potilaan tietoihin, millä varmistetaan, että tieto on saatavilla myöhempää käyttöä varten ja muut hoitohenkilökunnan jäsenet ovat ajan tasalla.

Videovastaanottojen käyttöönottoon palliatiivisessa kotisairaalassa tarvitaan huolellista suunnittelua ja valmistautumista. On varmistettava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa perehtyä videovastaanoton käyttöön ja puolesta-asioinnin menettelytapoihin. Tämä tarkoittaa koulutusta, kertausta ja käytännön harjoittelua, jotta kaikki työntekijät osaavat käyttää tarvittavaa teknologiaa. Organisaation täytyy määrittää aikataulut ja käytännöt videovastaanoton käynnistämiseksi. Joustavat ja selkeät aikataulut auttavat vähentämään epävarmuutta ja varmistavat tehokkaan työnkulun. Videovastaanottojen sujuvaan toimintaan tarvitaan asianmukaiset työskentelytilat: rauhallinen ja hyvin varustettu tila, jossa on tarvittava teknologia ja riittävä yksityisyys. Tilan on oltava ergonomisesti suunniteltu ja käytännöllinen. Lisäksi on tärkeää, että käyttöohjeet ja muut tukimateriaalit ovat helposti saatavilla. Palliatiivisen kotisairaalan yhteiselle Teams-alustalle kootut ohjeet auttavat työntekijöitä löytämään tarvittavat tiedot nopeasti ja toimimaan tehokkaasti. Käyttöönottopäivämäärän selkeä määrittäminen on tärkeää. Se antaa työntekijöille selkeän tavoiteajan valmistautumiselle ja varmistaa, että kaikki tarvittavat toimet ovat ajoissa valmiina videovastaanoton onnistuneeseen käynnistämiseen.

Videovastaanottojen käyttöönotosta monia hyötyjä

Etävastaanoton hyötynä nähdään tasavertainen hoito kaikille ja palvelun saatavuus asuinpaikasta riippumatta (ks. Disalvo ym. 2021). Potilaan näkeminen kasvotusten tuo lisäarvoa hoitoon ja etänä on mahdollista opastaa esimerkiksi konkreettisesti laitteiden käyttöönotossa, lääkintälaitteiden kunnon tarkistamisessa sekä lääkityksen ohjauksessa ja seurannassa. Videovastaanotot mahdollistavat myös potilaiden läheisten mukana olon hoidossa, ja tässä puolesta-asioinnilla on tärkeä merkitys (THL 2024). Etuna on myös, että etävas-taanotto voi laajentua koskemaan kaikkia hoitoon osallistuvia asiantuntijoita. Kaikki nämä edut lisäävät hoidon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Potilaille ja heidän läheisil-leen muodostuvat hyödyt ensisijaisina.

Lähteet

Disalvo, D., Agar, M., Caplan, G., Murtagh, F. E., Luckett, T., Heneka, N., Hickman, L., Kinchin, I., Trethewie, S., Sheehan, C., Urban, K., Cohen, J., Harlum, J., Long, B., Parker, T., Schaefer, I. & Phillips, J. 2021. Virtual models of care for people with palliative care needs living in their own home: A systematic meta-review and narrative synthesis. Palliative Medicine. Vol. 35(8), 1385–1406. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/02692163211024451

Haleem, A., Javaid, M., Singh, R. P. & Suman, R. 2021. Telemedicine for healthcare: Capabilities, features, barriers, and applications. Sensors International 2, 100117. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.sintl.2021.100117

He, Q., Du, F. & Simonse, L. W. L. 2021. A Patient Journey Map to Improve the Home Isolation Experience of Persons With Mild COVID-19: Design Research for Service Touchpoints of Artificial Intelligence in eHealth. JMIR Medical Informatics 9(4), e23238–e23238. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/23238

Huhtasalo, J. 2022. Asiantuntijuus, digitaalinen teknologia ja moniaineksiset toimijaverkostot. Tampereen yliopiston väitöskirjat 536. Viitattattu 30.5.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/136086

Jendly, M., Santschi, V., Tancredi, S., Konzelmann, I., Raboud, L. & Chiolero, A. 2023. eHealth profile of patients with diabetes. European Journal of Public Health, 33(Supplement_2). https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad160.1223

Karisalmi, N., Kaipio, J., & Lahdenne, P. 2017. Lasten potilaskokemukset digitaalisten palveluiden kehittämisen lähtökohtana. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 9(2-3), 167–183. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.63090

Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Väestön kokemukset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 7/2021. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/142675

Päijät-Sote. 2024. Palliatiivinen kotisairaala. Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://paijat-sote.fi/palliatiivinen-kotisairaala/

Stickdorn, M. & Schneider, J. 2011. This is service design thinking: Basics, tools, cases. N.J.: Wiley.

Stickdorn, M., Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing: Applying service design thinking in the real world: A practitioners’ handbook. Sebastopol, CA: O’Reilly Media, Inc.

STM. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165288

THL. 2024. Puolesta-asiointi. Tiedon hallinta sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sote-yhteinen-tiedonhallinta/puolesta-asiointi

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Pro.

Tuunanen, T., Lumivalo, J., Vartiainen, T., Zhang, Y. & Myers, M. D. 2023. Micro-Level Mechanisms to Support Value Co-Creation for Design of Digital Services. Journal of Service Research. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/10946705231173116

Ugon, A., Karlsson, D. & Klein, G. O. 2018. Monitoring and Benchmarking eHealth in the Nordic Countries. In Building Continents of Knowledge in Oceans of Data: the Future of Co-Created EHealth, Vol. 247, pp. 86-90. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3233/978-1-61499-852-5-86

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

Kirjoittajat

LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun opiskelijat (YAMK)
Katja Kaitila, Laura Koivisto, Minna Koponen, Taru Kotiniemi, Kristiina Luusua, Maija Matikainen, Noora Rautio ja Päivi Virtanen

Arja-Tuulikki Malin, lehtori, opettaa LAB ammattikorkeakoulun Hyvinvointialalla sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilua

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/tyopoyta-kirjoituspoyta-toimisto-konttori-3952137/ (Pexels Licence)

Julkaistu 7.6.2024

Viittausohje

Kaitila, K., Koivisto, L., Koponen, M., Kotiniemi, T., Luusua, K., Matikainen, M., Rautio, N., Virtanen, P. & Malin, A-T. 2024. Palliatiivisen hoidon videovastaanoton muotoilulla monia etuja. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/palliatiivisen-hoidon-videovastaanoton-muotoilulla-monia-etuja/