Paha vai vielä pahempi some? – Nuorten mielenterveyden haasteet

Länsimaisissa yhteiskunnissa on herätty huoleen nuorten mielenterveydestä. Koska sosiaalisen median nousu ajoittuu samalle ajankohdalle kuin mielenterveysdiagnoosien lisääntyminen, niin tämä on houkutellut vetämään johtopäätöksiä somen käytön haitallisuudesta. Tässä artikkelissa etsitään vastausta, onko olemassa näyttöä siitä, että sosiaalinen media todella vaarantaa mielenterveyttä, ja mitkä ovat ne keinot, joilla lapsia ja nuoria suojellaan mahdollisilta haitoilta.

Kirjoittaja: Vappu Myllärinen

Mitä todellisuudessa tiedämme sosiaalisen median vaikutuksesta mielenterveyteen?

Australia ilmoitti yllättäen ensimmäisenä maana maailmassa vievänsä parlamenttiin ehdotuksen sosiaalisen median kiellosta alle 16-vuotiaille. Vaikka monet yksityiskohdat ovat vielä epäselviä, niin päämäärä on kristallinkirkas: kielto koskisi kaikkia nuoria, ja sosiaalisen median alustoilta vaadittaisiin ennennäkemätöntä itsesäätelyä. Australian pääministeri perustelee kaavailtua lainsäädäntöä hallituksen tukena kaikille vanhemmille, jotta he eivät jäisi yksin kasvatustehtävässään digitalisoituvassa maailmassa. (Richie 2024)

Monet tutkijat ovat jo yksimielisiä siitä, että sosiaalisen median sisällöt voivat vahingoittaa kasvavan nuoren mielenterveyttä, mutta täyskieltoa tuskin kukaan on ollut ehdottamassa. Niin hätkähdyttävä Australian päätös on, että se laittaa pohtimaan miten suuri sosiaalisen median vaikutus todella on mielenterveydelle, ja mitä aikuisten pitäisi tehdä, jotta nuorten hyvinvointia tuettaisiin paremmin.

Nuorten mielenterveysongelmat alkoivat yleistyä ympäri maailman samaan aikaan, kun ensimmäiset älypuhelimet tulivat myyntiin 2010-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin myös sosiaalisen median käyttö yleistyi. Tutkimukset eivät kuitenkaan vedenpitävästi osoita, että onko älypuhelinten ja mielenterveysongelmien välillä ajallisesta yhteydestä huolimatta syy-yhteyttä.

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston professori Janet Currie kyseenalaistaa vahvasti käsityksen, jonka mukaan sosiaalinen media heikentäisi nuorten mielenterveyttä. ”Niissä tutkimuksissa, joissa on havaittu kielteisiä vaikutuksia, ei käy selvästi ilmi, aiheuttaako sosiaalinen media mielenterveysongelmia vai käyttävätkö mielenterveysongelmista kärsivät nuoret sosiaalista mediaa haitallisella tavalla”, Currie kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa. (Malminen 2023) Niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin nuorten mielenterveyden ongelmat aiheuttavat enenevissä määrin työkyvyttömyyttä, joten aihe herättää huolta ja keskustelua.

Currien haastattelusta selvisi, että kokeiluja sosiaalisen median käytön kielloista on jo olemassa. Utahin osavaltio rajaa alaikäisten somekäyttöä yöaikaan. Sosiaalisen median käytön rajoittamiselle yöaikaan onkin vahvoja perusteita. Sosiaalisen median käytön, erityisesti ennen nukkumaanmenoa tiedetään häiritsevän unta ja unenpuute on tunnetusti yhteydessä mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen.

Myös Suomesta löytyy lähteitä, joissa todetaan, että sosiaalisen median käytön tiheys, useiden eri palveluiden käyttö, yöaikainen käyttö, tunnetason sitoutuminen sekä ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ovat riskejä nuoren mielenterveydelle aiheuttaen unihäiriöitä sekä masennus- ja ahdistusoireita (Pulliainen 2019).

Brittiläisten tutkijoiden mukaan (Orben ym. 2022), nuoruudessa on kaksi ikävaihetta, jolloin sosiaalisen median runsas käyttö voi heikentää tyytyväisyyttä omaan elämään. Ensimmäinen altistumisvaihe on murrosiän alkaminen eli tytöillä ikävuodet 11–13 ja pojilla 14–15. Toinen herkkyysvaihe on molemmilla sukupuolilla noin 19-vuotiaana. Myös tähän ikävaiheeseen voi liittyä isoja muutoksia kuten jatko-opintojen tai työskentelyn aloittamista tai muutto omaan kotiin.

Tämäkään tutkimus ei osoita, että sosiaalisesta mediasta olisi merkittävää haittaa kaikille nuorille, vaikka se voi vaikuttaa vahvasti osaan heistä. Suomalaisista lähteistä löytyy vahvistusta sille, että sosiaalisella medialla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia nuoriin, mutta että haitat liittyvät juuri siihen, että nuori altistuu kehitystasoonsa nähden sopimattomille sisällöille (Kalliokoski & Lehtonen 2022).

Aikuisten vastuuta nuorten hyvinvoinnista ei voi vältellä

Mitä perheiden ja yhteiskunnan eri sektoreiden siis pitäisi tehdä, että sekä nuoret että myös aikuiset voisivat paremmin ilman, että sosiaalinen media pitäisi kokonaan kieltää? Mitä enemmän perhe viettää yhteistä aikaa, niin sitä varmemmin se aika on pois somesta. Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus tapahtuu pienissä arkisissa hetkissä, kuten ruokailuissa, harrastuksissa tai viikonloppujen yhteisissä retkissä. Koska aikuisen kuuluisi olla tietoinen mitä nuori somessa tekee ja millä sivustoilla hän käy, niin yhteisessä arjessa tämänkin valvominen helpottuu. Lapset myös omaksuvat vanhempiensa tapoja, joten myös aikuisten somepaastot ovat suositeltavia.

Yhteiskunnan tasolla vanhempia voidaan tukea kasvatustehtävässä ja sosiaalisen median haittojen ehkäisyssä monin tavoin. Yksi on kehittää nuorten medianlukutaitoa, ja opettaa ymmärtämään, että sosiaalisessa mediassa jaettu sisältö ei aina heijasta todellisuutta mikä suojaa vertailukulttuuria vastaan. Myös älylaitteiden käytön rajoittamiseen mm. kouluissa, iltaisin ja yöaikaan tulee kannustaa. ”Digipaastoja” voisi kampanjoida samoin kuin tipatonta tammikuuta. Lisäksi avoin keskustelu nuorten kanssa heidän kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa voi auttaa minimoimaan sen haitallisia vaikutuksia. Tätä keskustelua nuorten kanssa voidaan käydä niin kodeissa, kouluissa kuin erialojen ammattilaisten kanssa.

Se mitä johtopäätöksiä tutkimustiedosta voidaan tehdä, niin sosiaalisen median vaikutukset nuorten mielenterveyteen riippuvat paljon yksilöllisistä tekijöistä ja käyttömäärästä. Tasapainoinen suhde someen on mahdollinen, kun sitä käytetään kohtuudella ja haitallista sisältöä välttäen. Perheen ja koulun tuki on tärkeää, jotta nuori oppii kriittiseksi niin sosiaalista kuin perinteistä mediaa kohtaan, tunnistaa mahdollisia vaaroja ja huolehtii hyvinvoinnistaan.

Loppujen lopuksi aikuisten vastuuta lasten ja nuorten kasvusta mahdollisimman hyvinvoiviksi aikuisiksi ei voi välttää. Ammattikasvattajien ja muiden aikuisten tehtävä on näyttää esimerkkiä ja suojella nuoria somen haitallisilta puolilta. Turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten elämässä tuetaan useissa LABin menneissä ja olemassa olevissa hankkeissa yhteistyössä mm. koulujen ja nuorisotyön kanssa. Tulevaisuuden hankkeita suunniteltaessa on hyvä entistä enemmän tiedostaa, kuinka suuri rooli sosiaalisella medialla on nuorten elämässä, ja etsiä ratkaisuja, jotka tukisivat somen positiivisia puolia, huonoja ehkäisten.

Lähteet

Kalliokoski, V. & Lehtonen, V. 2022. Sosiaalisen median käytön yhteys nuorten mielenterveyteen. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824657

Malminen, U. 2023. Pahan olon some. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20032878

Orben, A., Przybylski, A. K., Blakemore, S. & Kievit, R. A. 2022. Windows of developmental sensitivity to social media. Nature Communications. Vol. 13. Viitattu 12.11. 2024.Saatavissa https://www.nature.com/articles/s41467-022-29296-3

Pulliainen, M. 2019. Sosiaalisen median käytön vaikutuksia nuorten mielenterveydelle: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001201439

Richie, H. 2024. Australia plans social media ban for under-16s. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.bbc.com/news/articles/c4gzd62g1r3o

Kirjoittaja

Vappu Myllärinen toimii LABin hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Kirjoittaja toimii hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat nuoret tai nuorten palveluiden kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/nuoret-onnellinen-hypp%C3%A4%C3%A4minen-249963/, Pixabay License