Osaamisen tunnustaminen avaimena työllistymiseen

Osaamisen tunnustaminen voi auttaa työllistymisessä työmarkkinoilla monella tavalla. Esimerkiksi yksilön osaamisen tunnustamisella voidaan lisätä houkuttelevuutta työnantajien silmissä. Tämän lisäksi todistettu osaaminen voi auttaa erottautumaan kilpailijoista ja lisätä luottamusta siihen, että yksilö kykenee suoriutumaan työtehtävistä.

Kirjoittajat: Miikka Marjamäki & Mia Ekman

Osaamisen tunnustamisella viitataan käsitteenä yksilön aikaisemmin hankkiman osaamisen selvittämiseen, ja sen tunnistamiseen. Tunnustamista tehdään henkilön toimittamien dokumenttien tai asiakirjojen, kuten tutkinto- ja työtodistuksen avulla sekä muunlaisilla selvityksillä, kuten osaamiskartoituksien pohjalta. Käytännössä osaamisen tunnustamisessa tehdään päätös, joka kertoo siitä, millaisen työnteko- tai opiskeluoikeuden toisessa maassa suoritettu tutkinto antaa hakijalle. (Shemeikka 2021, 124.)

Monenlaiset syyt, kuten kieli, todistukset, konteksti, eroavaisuudet koulutusjärjestelmissä, työelämässä ja ammateissa tuovat haasteita ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamiseen. Osaamista voidaan huomattavasti helpommin tunnustaa silloin, kun se on hankittu Suomessa. Esimerkiksi ulkomailla suoritettuun tutkintoon haetaan aina viranomaispäätöstä, millaisen kelpoisuuden se antaa tehdä tutkinnon mukaista työtä Suomessa. (Valtioneuvosto 2022, 25.)

Osaamisen tunnustaminen onkin Suomessa merkittävä vaihe, koska ulkomaalaistaustainen työntekijä tarvitsee viranomaisen tekemän päätöksen, jotta hän voi työskennellä Suomessa säännellyssä ammatissa (Valtioneuvosto 2022, 25). Säännelty ammatti tarkoittaa sitä, että sen ammatinharjoittaminen vaatii lain perusteella koulutuksen tai tutkinnon suorittamista tai erillistä ammatinharjoittamisoikeutta (Opetushallitus 2024). Tämän perusteella voisi todeta, että osaamisen tunnustaminen on ratkaiseva avain ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työllistymiseen, joilta löytyy ulkomailta hankittua osaamista.

Osaamisen tunnustaminen rekrytoinnin ja perehdytyksen johtamisessa

Osaamisen tunnustamisen teeman käsittelemisen taustalla on Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – Monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä -hanke, jossa tavoitteena oli kehittää yrityksien käyttöön uudenlainen vertaiskehittämisen malli. Vertaiskehittämisen mallin avulla ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinnin, perehdyttämisen ja moninaisen työyhteisön johtamisen osaamista voitiin jakaa yrityksien välillä. Käytännössä yritykset oppivat hyviä käytäntöjä toisiltansa vierailujen ja havaintojen sekä yhteistyön avulla. Tätä hanketta oli toteuttamassa LAB-ammattikorkeakoulu. Rahoituksesta vastasi Päijät-Hämeen liitto ja projektin kestoksi määriteltiin 1.1. – 31.12.2023. (LAB 2024; Baliasina 2023.)

Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – Monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä -hankkeessa mukana olleet yritykset toivoivat lisäksi sisällön tuottamista tarkistuslistan muotoon osaksi ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytoinnin ja perehdytyksen johtamista (Eerola 2023). Tästä teemasta tehtiin toiminnallinen opinnäytetyö, joka julkaistiin hankkeen verkkosivuosoitteessa sekä Theseus-palvelussa (LAB 2024; Marjamäki 2024).

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinnin ja perehdytyksen johtamisen teemaan perehtyminen opinnäytetyön avulla auttoi kiinnittämään enemmän huomiota siihen, miten näiden prosessien onnistumista voitaisiin tukea paremmin. Tätä pohtiessa ymmärrys on kasvanut siitä, kuinka tärkeää ulkomaalaistaustaisen työntekijän osaamisen tunnustaminen on. Tällöin heidän rekrytointinsa ja perehdytyksensä johtamisen prosesseissa voitaisiin onnistua paremmin. Kun osaamista on tunnustettu, on yrityksien huomattavasti helpompi tehdä rekrytointipäätöksiä ja suunnitella, miten perehdytystä kannattaisi toteuttaa viestinnän sekä konkreettisten keinojen avulla.

Pelko tuntematonta kohtaan

Ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaamiseen saattaa monesti liittyä pelkoa ja epävarmuutta. Usein ensimmäisen askeleen ottaminen palkkaamisessa on kaikista vaikeinta. Lisäksi ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaamisprosessi voi olla tavallista työläämpi lupa-asioiden sekä lakisääteisten velvollisuuksien varmistamisen takia. Osaamisen tunnustaminen voisikin olla yksi keskeinen keino vähentää työnantajien kokemia haasteita palkkauksessa, jolloin byrokraattista kuormittavuutta voitaisiin vähentää ja lisätä rohkeutta työllistämiseen. Esimerkiksi tällä hetkellä nykytilannetta kuvaa se, että rekrytointitilanteissa on havaittu, että työantajat ovat arvostaneet enemmän Suomessa hankittua koulutusta, mistä on seurannut rekrytointisyrjintää (Shemeikka ym. 2021, 60).

Shemeikka ym. (2021) toteuttivat tutkimuksen maahan muuttaneiden osaamisen tunnistamisesta. Tutkimuksen mukaan maahan muuttaneilla oli haasteita TE-palveluiden kanssa. Monet eivät ymmärtäneet syitä, miksi osaamiskartoituksia tehdään. Osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä koki, ettei heidän ammattialaansa ymmärretty oikein, minkä ohella palvelua ei koettu riittävän yksilölliseksi. Toisaalta puutteellinen suomen kielen taito oli yhtenä haasteena osaamisen tunnustamisessa, minkä lisäksi ulkomaalaistaustaisen työntekijän osaamisesta voi toisinaan olla haasteellista saada kattavaa kokonaiskuvaa. (Valtioneuvosto 2022, 26.) Hyvin usein tehdyt osaamiskartoitukset ovat olleet suppeita ja perustuneet haastatteluihin ja tutkintotodistuksiin. Esimerkiksi hiljainen tieto osaamisesta jää herkästi selvittämättä ja hyödyntämättä työmarkkinoilla. (Shemeikka ym. 2021, 124.)

Kaikesta huolimatta Suomen yhteiskunta tarvitsee ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan jatkossakin ylläpitää. Siksi tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla voidaan helpottaa yritysten työntekijöiden palkkaamista. Sen ohella ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tulee korostaa varhaisessa vaiheessa suomalaista työkulttuuria, mihin osana kuuluvat säännellyt ammatit. Osaamisen tunnustamisen kehittäminen olisi yksi konkreettinen keino madaltaa yrityksien kynnystä tehdä enemmän rekrytointeja.

Lähteet

Baliasina, M. 2023. Työvälineitä yrittäjien vertaiskehittämistapaamiseen. LAB Focus. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tyovalineita-yrittajien-vertaiskehittamistapaamiseen/

Eerola, M. 2023. Projektipäällikkö. Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – Monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä. Haastattelu 13.9.2023.

LAB. 2024. Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – Monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä. Hanke. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutkimusmatkalla-tuntemattomaan-monimuotoisuus-yrityksen-menestystekijana

Marjamäki, M. 2024. Tarkistuslista ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytoinnin ja perehdytyksen johtamiseen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275300

Opetushallitus. 2024. Säännellyt ammatit Suomessa. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa

Shemeikka, R., Schmidt-Thomé, K., Harkko, J., Paavola, J-M., Raunio, M., Alanko, L., Björk, A., Kettunen, P., Kouvonen, A., Pitkänen, S., Ramadan, F., Varjonen, S., Vuorento, M. 2021. Maahan muuttaneiden koulutus- ja työllisyyspolut. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:29. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-358-6

Valtioneuvosto. 2022. Osaamisen tunnistamisen työryhmä: Väliraportti. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, julkaisutuotanto. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:74. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-641-9

Kirjoittajat

Miikka Marjamäki on liiketalouden AMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän on tehnyt opinnäytetyön koskien Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – Monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä -hanketta.

Mia Ekman työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä, ja asiantuntijana Developing Sustainable and Entrepreneurial Villages through Educational Living Labs in Namibia and Zambia (SmartVille)- hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/valmistuminen-tutkintotodistus-1449488/ (Pixabay License)

Julkaistu 8.4.2024