Osaamisen maakunta – Etelä-Karjala

Uusien tapojen ja teknologioiden käyttöönotto vaatii yritykseltä ja henkilöstöltä vahvaa osaamista. Osaamisen maakuntana Etelä-Karjalassa on hyvät edellytykset ottaa suuri harppaus työn tuottavuudessa uusien teknologioiden ja innovaatioiden avulla. Meillä on Etelä-Karjalassa vanhat perinteet koulutuksen jokaisella sektorilla, voimmekin rohkeasti todeta olevamme osaamisen maakunta nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden osaamistarpeita on vaikea ennustaa, selvää on ainoastaan se, että niin kutsutut pehmeät taidot ovat sellaisia taitoja, joita tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Rohkeus kohdata uusia ihmisiä, tilanteita ja teknologioita tulee olemaan avainroolissa tulevaisuuden menestyksen kannalta.

Kirjoittaja: Emma Latvala

Kenenkään ei tarvitse tänä päivänä oppia yksin vaan maailman auettua meille internetin ja nyt myös tekoälyn avulla, jokaisella on mahdollisuus vuorovaikutukselliseen oppimiseen (Koivula 2025). Oppimista on yhtä lailla uuden oppiminen kuin oppiminen vanhasta pois. Muutos on mahdollista olosuhteista riippumatta (Koutaniemi 2025). Niin organisaatio- kuin yksilötasollakin.

Innovaatiot tarvitsevat tilaa ja tekijöitä

Suomessa on perinteisesti vahva käsityöosaaminen. Olemme yksi harvoja maita, joiden perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluu liki 500 tuntia käsitöitä. Itse tekemällä ja kokeilemalla on positiivinen vaikutus innovaatiokykyyn ja kykyyn ajatella luovasti. (Koivula 2025.)

Etelä-Karjalassa on mahtavia esimerkkejä sähkö- ja automaatioalalta, jonne maakunnassa panostettiin isosti 2000-luvun alussa. Nyt saamme nauttia osaamisen tuloksista muun muassa Danfossin menestyksen merkeissä. Samalla tavalla on nyt maakunnassa panostettava vihreään siirtymään ja biotalouteen, jotta saamme kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua juhlia suuria onnistumisia sillä alalla. Menestys ei synny itsestään vaan se vaatii panostuksia ja aikaa. (Sikanen 2025.)

Tulevaisuudessa tekoäly tulee tasoittamaan työntekijöiden osaamiseroja merkittävästi. Mutta mitä se ei voi muuttaa, on kyky innovoida ja ideoida uutta. Nyt on siis turha keksiä keinoja hidastaa tekoälyn vauhtia, miksi emme nauttisi siitä, kuinka se tulee helpottamaan työtämme ja elämäämme? Virossa esimerkiksi tarjotaan ilmainen tekoälyn käyttö koululaisille. Haluammeko me Suomessa pysyä kyydissä vai jäädä pois? (Koivula 2025.)

Vuorovaikutuksellinen oppiminen

Jo pieni lapsi oppii uusia asioita parhaiten vuorovaikutuksessa vanhempiensa tai muiden ihmisten kanssa. Miksi asia muuttuisi meidän vanhetessamme? Nykyään teknologia mahdollistaa sen, että voimme olla vuorovaikutuksessa toisiimme ja muuhun maailmaan huomattavasti ketterämmin kuin ennen. Kaikki ympäristöt voivat nykyisin olla oppimisympäristöjä. (Koivula 2025.)

Sama vuorovaikutuksellinen oppiminen tapahtuu myös organisaatioissa. Uutta henkilöstöä koulutetaan kokeneempien johdolla. Isoissa organisaatioissa perusasioita saatetaan toistaa useita kymmeniä tai satoja kertoja vuodessa, aina uuden työntekijän tullessa taloon. Tämä on paitsi työlästä myös kallista. Nykyisin organisaatioiden kilpailukykyä mitataan sillä, kuinka nopeasti ne kykenevät kouluttamaan henkilöstöään uusien tapojen tai teknologioiden käyttöön. (Koivula 2025.)

Nykyisessä suoritusyhteiskunnassa ja tiukassa taloustilanteessa organisaatioilla ei kuitenkaan ole aikaa panostaa kouluttamiseen tai tulevaisuuden osaamisten miettimiseen. Tämä on uusi vaade työelämälle, johon ei olla vielä rutinoiduttu reagoimaan. Teollisuudessa esimerkiksi ei investoida nyt, vaikka aika olisi otollinen, mutta toiminnassa on liian kiire, jolloin ei ole aikaa huomata sitä mitä ei osata. (Toropainen 2025.)

Meeri Koutaniemi oli puhumassa Joensuussa 13.3.2025 järjestetyssä Sohjo-tapahtumassa ihmisten välisestä yhteydestä ja uskalluksesta epäonnistua. Kun uskallamme altistua toisten ihmisen vaikutukselle, voimme parhaimmillaan oppia jotain täysin odottamatonta ja uutta. Kohtaamisessa on ennen kaikkea kyse siitä, että uskaltaa muodostaa yhteyden toiseen ihmiseen ja antaa itselleen luvan inspiroitua. Rohkeus on sitä, että uskaltaudumme kohtaamiseen pelosta ja riskistä huolimatta. (Koutaniemi 2025.)

Tulevaisuuden taidot

Paitsi että organisaatioiden tulisi tulevaisuudessa tunnistaa ja tunnustaa kohtaamisen ja innovoinnin taitojen merkitys, niin myös yksilöiden on tulevaisuudessa omaksuttava uusia taitoja.

Perttu Pölönen mainitsee kirjassaan tulevaisuuden lukujärjestys (2020), kuinka tulevaisuuden työssä tullaan tarvitsemaan entistä enemmän sellaisia taitoja, joista on mahdotonta tehdä perinteistä koetta. Kuten vuorovaikutustaidot, kyky empatiaan tai luovuus. (Pölönen 2020.) Jani Toropainen Mecmetal Oy:stä puolestaan listasi Joensuussa järjestettävässä tapahtumassa Sohjossa tulevaisuuden osaamistarpeiksi tiedonlukutaidon, kyvyn analysoida dataa sekä it-taidot (Toropainen 2025.)

Listoja tulevaisuuden osaamistarpeista on vaikka kuinka paljon, mutta kaikkia niitä yhdistää kokonaisuuksien laaja-alainen hahmottaminen sekä kyky vuorovaikutukseen ja empatiaan. Ne ovat taitoja, joita kone ei voi korvata. Koneelle voimme syöttää dataa ja se pystyy sadasosa-ajassa ihmiseen verrattuna kertomaan analyysinsä ja tuloksensa, mutta ilman ymmärrystä mitä kysymme, emme myöskään pysty realistisesti analysoimaan lopputulosta. Kone on juuri niin viisas tai tyhmä kuin sille annettu data. Ihmisen tärkein työ tulevaisuudessa on kyetä ymmärtämään koneen antamaa lopputulosta.

Lopulta se, kuinka me kerromme oman tarinamme, kuinka avaamme itsemme ja historiamme, erottaa meidät tekoälystä nyt ja tulevaisuudessa (Koutaniemi 2025). Osaamisen maakuntana meidän on Etelä-Karjalassa uskallettava rohkeasti katsoa tulevaan, uskallettava kohdata toisemme ja annettava itsellemme lupa inspiroitua, niin voimme nyt ja tulevaisuudessa saavuttaa uusia menestystarinoita.

Lähteet

Koivula, U-M. 2025. Piilaaksosta Pohjois-Karjalaan – 7 teesiä tekoälystä ja oppimisen murroksesta. Esitys tapahtumassa Sohjo 13.3.2025. Joensuu.

Koutaniemi, M. 2025. Inhimillinen tekijä- suuntana yhteys ja uskallus epäonnistua. Keynote tapahtumassa Sohjo 13.3.2025. Joensuu.

Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Helsinki: Otava.

Sikanen, S. 2025. Maakuntakatsaus. Esitys tapahtumassa alueellinen kunnallisjohdon seminaari 8.3.2025. Lappeenranta.

Toropainen, J. 2025. Paneelikeskustelu tapahtumassa Sohjo 13.3.2025. Joensuu.

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.

Artikkelikuva: Kuvassa Meeri Koutaniemi (Kuva: Emma Latvala)