Osaamisen kehittyminen aidoissa työelämäympäristöissä osana fysioterapian opintoja

Ikääntyneen väestön kasvu luo tarpeen tukea ja ylläpitää toimintakykyä ja hyvinvointia. Tässä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoista tapaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen edistämiseksi. Osaamisen kehittyminen mahdollistui työelämälähtöistä pedagogiikkaa soveltaen yhteistyössä opiskelijan, työelämäedustajan ja opettajan kesken.

Kirjoittajat: Suvi Ollikainen & Outi Pöyhönen

Fysioterapeuttiopiskelijat ikääntyneiden toimintakykyisyyttä vahvistamassa

Väestörakenne ja väestömuutokset ovat yhteydessä hyvinvointiin monin tavoin. Suomessa keskeisiä ja ajankohtaisia väestörakenteeseen liittyviä kysymyksiä ovat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, myös elinajanodote on kasvanut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana (Kestilä & Martelin 2019; Tilastokeskus 2024). Ikääntyneen väestön kasvu luo tarpeen toimintakykyisyyden ylläpitämisen ja vahvistamisen monipuolisille keinoille sekä eri sektoreiden ja toimijoiden vahvalle yhteistyölle.

LAB-ammattikorkeakoulun strategian 2030 mukaan yksi ammattikorkeakoulun ydinosaamisen teemoista on hyvinvoiva ihminen. LAB pyrkii kehittämään ihmisten fyysistä aktiivisuutta, toimintakykyä ja turvallisuutta tukevia ratkaisuja. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024a.) Oppimisen ja työelämän joustava yhdistäminen on yksi LAB-ammattikorkeakoulun koulutuksen uudistamisen suuntaviivoista. Oppimisen toimintamallin mukaan tavoitteena on muun muassa lisätä oppimistilanteita, joissa tuotetaan lisäarvoa yrityksille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle sekä tuetaan oppimista vaihtoehtoisten toteutustapojen, pedagogisten ratkaisujen ja ohjauksen keinoin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024b.) Tämä tarkoittaa muun muassa ketteriä kokeiluja erilaisissa työ- ja toimintaympäristöissä sekä erilaisten oppimiskokemusten mahdollistamista erilaisissa oppimisympäristöissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Opintojen aikainen työelämäyhteistyö voi parhaimmillaan edistää valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä, vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja ymmärrystä omasta osaamisesta sekä kohottaa opiskelumotivaatiota. Työelämävalmiuksia edistäviä oppimisen tilanteita olisikin tärkeää kehittää ja mahdollistaa hyödyntäen monipuolisia pedagogisia toimintamalleja ja käytänteitä. (Tynjälä ym. 2020, 11.)

Kuva 1. Kohtaamisia ja taitojen harjoittelua (Kuva: Outi Pöyhönen)

Työelämälähtöinen pedagogiikka osana ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisen- opintojaksoa

Työelämälähtöisen opintojakson suunnitteluvaihe sisältää sopivien yhteistyötahojen kartoittamisen sekä yhteisen ymmärryksen luomisen toimintatavoista ja –malleista. Halusimme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden vahvistaa osaamista toimintakyvyltään erilaisten ikäihmisten kanssa. Lähdimme rakentamaan yhteistyötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa. Oppimisympäristöiksi valikoitui Kotiutusyksikkö Lehmuskoti, Iso apu –palvelukeskus sekä vapaaehtoistyön koordinoinnin kautta kotona ilman palveluita asuvat ikäihmiset. Tärkeä osa yhteistyöprosessia olivat vastuu- ja lupakäytänteistä sopiminen yhteisen ymmärryksen luomiseksi. Yhteistyötahojen löytymistä seurasi pedagogisen suunnitelman rakentaminen; minkälaiset oppimista tukevat ratkaisut sopivat osaksi työelämässä tapahtuvaa oppimista.

Pilottitoteutuksen teemat antavat fysioterapeuttiopiskelijalle valmiudet ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointiin sekä toimintakyvyn tukemiseen monipuolisin keinoin. Opiskelijat perehtyvät myös ikääntyneen henkilön palveluohjaukseen ja verkostoyhteistyöhön. Valittujen teemojen mukaista osaamista opiskelijat hankkivat erilaisin tehtävin ja toimin. Opintojaksolla työskenneltiin pareittain, mikä mahdollisti vertaisoppimisen ja yhteisen reflektion.

Kuva 2. Harjoittelua kotiympäristöä hyödyntäen (Kuva: Suvi Ollikainen)

Opettajan rooli oppimisen ohjaajana oli valmentava. Valmentavassa opettajuudessa opettaja toimii asiantuntijana, mutta ei ole kaiken tiedon lähde. Valmentaja-opettaja ohjaa opiskelijoiden oppimisprosessia mahdollistamalla oppimisympäristöjä, esittämällä kysymyksiä ja keskustelemalla vaihtoehtoisista ratkaisuista. Opiskelijat osoittavat oppimistaan aktiivisella työskentelyllä ja ottamalla vastuuta. (Antila 2017.) Opettaja ohjasi osaamisen kehittymisen prosessia yhteisten oppimis- ja reflektiokeskustelujen sekä tarkoituksenmukaisten, oppimista edistävien harjoitustilanteiden muodoissa. Opiskelijat valmistautuivat teemojen mukaisiin työelämätilanteisiin annetun teoriamateriaalin ja laaditun ohjeistuksen mukaisesti. Opettajat olivat seuraamassa opiskelijoiden toimintaa työelämäympäristöissä, mikä mahdollisti yksilöllisen palautteen sekä ohjauksen.

Erilaiset oppimiskokemukset opiskelijan, työelämäohjaajan ja opettajan yhteistyöstä

Oppimiskokemukset olivat kaikkien yhteistyöhön osallistuneiden näkökulmista myönteisiä. Asiakkaat olivat kiitollisia saamastaan arvioinnista, kuntoutuksesta sekä ohjauksesta ja neuvonnasta. Asiakkaat kokivat opiskelijoiden käynnit merkityksellisinä ja kannustavina toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Käynnit antoivat asiakkaille myös aktivoivia sisältöjä päiviin. Opiskelijat kuvasivat teoriassa käsiteltyjen asioiden ja ilmiöiden ymmärtämisen vahvistuneen aidoissa asiakastilanteissa. Oivallukset teorian ja käytännön yhdistymisestä olivat kannustavia. Työelämäohjaajien kertomuksissa korostuivat vastavuoroisen oppimisen mahdollisuudet. Yhdessä tekeminen ja reflektointi edistävät syvemmän ja moninaisemman ymmärryksen syntymisen. Hienoa, että LABin toiminta näkyy kampuksen seinien ulkopuolella tuottamassa hyvinvointia ikääntyvälle väestölle.

Lähteet

Anttila, H. 2017. Valmentaja, opettaja, opettava valmentaja, vai valmentaja opettaja. Digiosalliseksi-workshop 5.9.2017. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.slideshare.net/slideshow/valmentajuus/79472795

Kestilä, L. & Martelin, T. 2019. Suomen väestörakenne ja sen kehitys. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902286550

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. We enable responsible growth – LAB strategia 2023. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. Strategia 2030. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2024-05/LAB%20Stategia%202030.pdf

Tilastokeskus. 2024. Väestö ja yhteiskunta. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Tynjälä, P., Helin, J. & Virtanen, A. 2020. Miksi työelämäpedagogiikkaa. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.). Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. 11-14. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4