Lahden Yliopistokampuksen ja LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä kesäkoulussa pohdittiin keinoja suojautua helteiltä erilaisten varjostus- ja viherratkaisujen avulla. Ilmaston muuttuessa ja helteiden yleistyessä tarve sopeutumistoimille kasvaa. Suomen ilmasto on jo selvästi lämmennyt, joten varautuminen on syytä aloittaa ajoissa. Ratkaisujen ei kuitenkaan tarvitse olla täysin uusia – voimme ottaa oppia maista, joissa helteet ovat olleet arkipäivää jo pitkään. On kuitenkin tärkeää, että toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti niin, että ne sopivat juuri kyseiselle alueelle ja kohderyhmälle.

Kirjoittajat: Erika Tapaninen, Paul Carroll & Kimmo Liimatainen

Kansainvälinen ja monialainen kesäkoulu

Kesäkoulu on kahden viikon intensiivikurssi, johon osallistuu eri alojen opiskelijoita eri maista, ja siitä on muodostunut vuosittainen perinne Lahden kampuksella (Lahden Yliopistokampus 2025). Kesäkoulun yhteinen teema tänä vuonna oli “Co-design better urban living and wellbeing”, ja sen alla oli neljä eri tutkimusaihetta. Opiskelijat jaettiin neljään eri ryhmään, ja ideana oli, että yhteisten luentojen ohessa jokainen ryhmä pääsi syvemmin tutkimaan yhtä aihetta. Tänä vuonna kesäkoulun yhtenä teemana oli varjostamis- ja viherryttämispilottien suunnittelu Helle-hankkeelle, jonka yksi tavoite on kehittää tällaisia ratkaisuja Päijät-Hämeessä. Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä on Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama, Euroopan aluekehitysrahoituksen rahoittama hanke. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025)

HELLE-hankkeen ryhmässä oli 18 eri alojen opiskelijaa, jotka jakautuivat kolmeen tiimiin. Jokaisella tiimillä oli oma kohderyhmänsä, jonka kannalta varjostamis- ja viherryttämistoimenpiteitä pohdittiin: lapset, vanhukset tai Lahden torin kävijät. Tiimit työskentelivät itsenäisesti tehden havaintoja kaupungilla ja saaden välillä kommentteja lehtoreilta ja toimeksiantajalta. Lopuksi kunkin tiimien löydökset esiteltiin kaikille kurssilaisille, lehtoreille ja tehtävien toimeksiantajille.

Opiskelu monialaisessa ryhmässä mahdollistaa oppimisen muiden alojen opiskelijoilta ja laajentaa näkökulmaa aiheeseen. Tutkimusten perusteella opiskelijat, jotka ovat opintojensa aikana osallistuneet moniammatillisiin opintojaksoihin, ymmärtävät syvemmin alansa keskeisiä ilmiöitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tämä valmentaa heitä entistä paremmin työelämässä vaadittavaan moniammatilliseen tiimityöhön. (Raukola-Lindblom ym. 2021.)

Varjostamiselementtien suunnittelu

HELLE-projektin kesäkoulun varjostamispiloiteissa keskityttiin erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin – kuten vanhuksiin ja lapsiin. Aihe on hyvin ajankohtainen. Niin Lahden kuin Tampereenkin kaupungit ovat aloittaneet toimenpiteet auringolta suojautumiseen varsinkin päiväkotien pihoilla (Veirto 2025 & Hart 2025).

Varjostus- ja viilennysperiaatteita ja -elementtejä on maailmassa valtava määrä, ja ne poikkeavat toisistaan eri kulttuuri- ja ilmastovyöhykkeillä. Historiallisesti varjostus ja viilennys on toiminut passiivisesti ilman koneita ja laitteita. Tutkimalla asiaa historiallisesti ja kulttuurisesti oma ratkaisumahdollisuuksien repertuaari laajenee. Esittämillään ratkaisuilla opiskelijat pystyivät varjostamisen lisäksi ratkaisemaan muitakin käyttäjien ongelmaksi kokemia asioita.

Ensimmäisen tiimin kohderyhmä olivat vanhukset, ja ryhmän viilennys- ja varjostustarpeelle valitsema paikka oli Paavolan ja Kiveriön kaupunginosien alueella oleva market-alue. Ryhmä lähti liikkeelle vanhusten päivittäisestä asioinnista alueella ja havainnoista siinä. Ryhmä ehdotti kahta erilaista tukisäleikköä kasveille sekä värikkään kangaskatoksen osallistavaa rakentamista jalkakäytävän ylle. Varjostamisen ohella esiin nousi vanhusten kohdalla esimerkiksi kävelyturvallisuus jalkakäytävillä. Vanhukset kokevat vaarojen lisääntyneen jalkakäytävillä pyöräilyn ja sähköskuuttailun vuoksi. Tämän ryhmä ehdotti varjostamisen ohella jalankulun turvallisuuden parantamista rajaamalla kävelyalueita köynnösten avulla rakennusten seinien vierelle.

Toisen tiimin kohderyhmä olivat lapset, ja valittu kohde oli Möysän päiväkodin piha. Tämä ryhmä ehdotti päiväkodin pihalle edullisia, tilapäisempiä rakennelmia, kuten tarpeen vaatiessa pihan ylle viriteltäviä kangaskatoksia. Akuuttiin viilennystarpeeseen ryhmä ehdotti lasten itsensä kasattavaksi tarkoitettuja pienempiä kankaisia telttoja tai majoja sekä vesisumua suihkuttavaa “porttia”. Vesisumua suihkuttava portti toisi lapsille helpotusta kuumuuteen sekä iloa ja jännitystä.

Pidemmän tähtäimen varjostus- ja viilennysratkaisuksi ryhmä ehdotti suurempien puiden istuttamista pihalle. Ryhmä ehdotti myös lasten osallistamista kaikkien varjostus- ja viilennysratkaisujen toteuttamiseen – kuten puiden istuttamiseen omin käsin. Lasten osallistaminen ratkaisujen toteuttamiseen vahvistaa osallisuutta ja tuo tulevaisuuden sukupolvet mukaan muutokseen. Pedagogisessa mielessä itse tekeminen opettaa kaikkein parhaiten (Niiranen ym. 2020).

Kolmas viilennys- ja varjostuskohde oli Lahden tori. Torilla suunnittelua rajoitti alapuolinen pysäköintihalli, joka estää kiinteiden rakenteiden kiinnittämisen ja istutukset. Ryhmä lähestyi asiaa loogisesti käyttäjänäkökulmasta ja kohdisti räätälöidyt toimenpiteensä eri kohderyhmille niille luontevimpiin kohtiin. Torin länsireunalle ryhmä esitti puita istutettuna suuriin ruukkuihin. Eteläraunalle joukkoliikenteen pysäkkien läheisyyteen ryhmä ehdotti pergolarakenteita. Torin itälaidalle, lähelle kahviloita ja liikerakennuksia, ryhmä esitti varjostamista aurinkovarjoin. Elementit olisivat siirrettäviä ja niitä voisi lisätä, poistaa ja yhdistellä tarpeen mukaan.

Lähteet

Hart, L. 2025. Tamperelaisiin päiväkoteihin rakennetaan nyt varjoja, koska pihat ovat liian kuumia – tästä syystä puut usein puuttuvat. YLE Luonto 13.5.2025. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20160878

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä. Hankkeen nettisivut. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/helle-saan-aari-ilmioihin-sopeutuminen-paijat-hameessa

Lahden Yliopistokampus. 2025. Summer School 2025. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://lahdenyliopistokampus.fi/en/summer-school/

Niiranen, S., Ikonen, P., Rissanen, T. & Rasinen, A. 2020. Development of teacher education students’ pedagogical content knowledge (PCK) through reflection and a learning-by-doing approach in craft and technology education. Tampereen yliopisto. Viitattu 5.8.2025. Saatavissa Development of teacher education students’ pedagogical content knowledge (PCK) through reflection and a learning-by-doing approach in craft and technology education – Tampere University Research Portal

Raukola-Lindblom, M., Salminen, J., Kaukinen, M.-A., Tuominen, M., Österholm, E. & Karrasch, M. 2021. Monialaisen koulutuksen hyödyt monin verroin panoksia suuremmat. Yliopistopedagogiikka 1/2021. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/05/28/monialaisen-koulutuksen-hyodyt-monin-verroin-panoksia-suuremmat/

Veirto, T. 2025. Lisää vehreyttä ja varjopaikkoja päiväkotipihoihin – nyt korjataan 2000-luvun rakentamisen puutteita. YLE Kunnat 8.6.2025. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20165681

Kirjoittajat

Erika Tapaninen toimii Helle-hankkeen projektipäällikkönä ja työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Paul Carroll toimii LAB-ammattikorkeakoulun lehtorina ja asiantuntijana Helle-hankkeessa.

Kimmo Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa ja Helle-hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/655442 (CC0)

Viittausohje

Tapaninen, E., Carroll, P. & Liimatainen, K. 2025. Opiskelijat pohtivat helteiltä suojautumisen keinoja kansainvälisessä kesäkoulussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijat-pohtivat-helteilta-suojautumisen-keinoja-kansainvalisessa-kesakoulussa/