Opiskelijalähtöiset ja työelämälähtöiset opetusmenetelmät SAILA-hankkeen laillistamisväylän opinnoissa

SAILA-hankkeen laillistamisväylän opinnoissa on hyödynnetty monipuolisesti opetusmenetelmiä, jotka vastaavat laillistujien tarpeita. Opetusmenetelmien valinnassa on ollut tärkeä ymmärtää sekä laillistujien yksilölliset tarpeet että koko opiskelijaryhmän tavoitteet. Opintoja on rakennettu erilaisia menetelmiä hyödyntäen niin, että teoria ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa tukien oppimista tehokkaasti. Sairaanhoitajan laillistamisväylässä työelämälähtöisyys on ollut keskeinen osa opintojen rakennetta ja oppimisprosessia.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

SAILA-Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet ovat luoneet selkeän ja valtakunnallisen laillistamisväylän EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutetuille sairaanhoitajille yhdessä 20 muun ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu laillistamisväylä, joka on pitänyt sisällään sekä suomen kielen että hoitotyön osaamisen täydentämistä opintojen ja työelämäjaksojen kautta. Tavoitteena hankkeilla on ollut laillistamisväylän myötä helpottaa ja nopeuttaa ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien pätevöitymistä ja työllistymistä Suomessa.

SAILA-hankkeessa erilaisia opetusmenetelmiä on sovellettu ja yhdistetty joustavasti. Opetusmenetelmien valinnassa on huomioitu laillistujien moninaisuus, aiempi osaaminen, ammatillinen tausta sekä suomalaisen hoitokulttuurin erityispiirteet. Laillistujien muodostama opiskeluryhmä on ollut hyvin moninainen ja laillistujat ovat eri lähtökohdista. Opettajalta edellytetään kulttuuritietoista näkökulmaa psykologisesti turvallisen oppimisympäristön luomiseksi, sillä se tukee oppimisen kehittymistä ja ryhmäytymistä (Park & Kim 2021). Opetusmenetelminä laillistamisväylässä on käytetty luento-opetusta niin kampuksella kuin verkkovälitteisestikin, kliinisiä harjoitustunteja, simulaatio-opetusta sekä itsenäistä opiskelua erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä sekä kirjallisuuden avulla.

Laillistamisväylällä läpileikkaavana pedagogisena menetelmänä on ollut käänteinen oppiminen eli flipped learning. Käänteisellä oppimisella tarkoitetaan menetelmää, jossa opiskelijat perehtyvät aiheeseen liittyvään teoriatietoon sekä keskeisiin käsitteisiin ennen kontaktiopetusta ja saapuvat harjoitustunnille valmistautuneena (Kuokkanen 2018). Tämä on tukenut hyvin myös laillistujien kielellistä valmistautumista; laillistujat perehtyvät aihepiiriin liittyviin käsitteisiin ja termeihin, mikä mahdollistaa teorian vastaanottamisen ja sen soveltamisen kliiniseen harjoitteluun paremmin. Hoitotyön harjoitustunteihin laillistujat ovat valmistautuneet myös suomen kielen tunneilla. S2-opettajat ovat käsitelleet tulevia harjoitustunteja koskevia käsitteitä, vuorovaikutustilanteita sekä potilaan ohjausta.

Työelämälähtöisyys on ollut keskeinen osa opintojen rakennetta ja oppimisprosessia. Tämän kautta on voitu edistää ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien ammatillista kasvua ja integroitumista suomalaiseen työelämään. Laillistujat ovat laillistamisväylän opintojen alkuvaiheessa perehtyneet suomalaisen työelämän käytännön rakenteisiin, sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmään sekä lainsäädäntöön ja etiikkaan. Osa laillistujista on suorittanut työelämäharjoittelua samalla suorittaessaan väylän opintoja. Tämä vaatii laillistujalta riittävää kielellistä ja ammatillista tasoa suoriutuakseen yhdistelmästä, jotta laillistujan ammatillinen kasvu ja valmius kehittyy eikä kuormitus kasva liian suureksi.

Opiskelijalähtöisyys ja yksilöllisen osaamisen tunnistaminen

Opiskelijalähtöiset ja aktiivisen oppimisen menetelmät edellyttävät paitsi toiminnallista ja kognitiivista osallistumista, mutta myös tunnetason sitoutumista (Aupperlee 2021). SAILA-hankkeen laillistamisväylällä pilotoitiin erilaisia toteutustapoja ja -menetelmiä. Hankkeen yksi laillistuja työskenteli lähihoitajana sairaalaympäristössä ja sai jo siellä ohjattuna harjoitella sairaanhoitajan työtehtäviä organisaation luvalla. Tässä tapauksessa opiskelijan aikaisempi osaaminen tunnistettiin ja hän toteutti jo päivittäisessä työssään opintoihin kuuluvien harjoitustuntien sisältöjä. Laillistujalle mahdollistui konkreettinen tapa osoittaa osaamistaan ja dokumentoida käytännön harjoituksia työssään, esimerkiksi lääke- ja nestehoitoon liittyen. Tämä case-esimerkki havainnollistaa konkreettisemmin laillistujien yksilöllisen tilanteen huomioimisen ja joustavat opetus- ja arviointimenetelmät laillistamisväylälle. Tällaista työelämälähtöistä toimintatapaa tulee edistää osana aikaisemman osaamisen tunnistamista sen arvioimista.

SAILA-hankkeet lähestyvät loppuaan ja päättyvät vuoden 2025 lopussa. Vaikka laillistamisväylän jatkototeutus LAB-ammattikorkeakoulussa ei vielä ole täysin selvillä valtakunnallisen rahoituksen näkökulmasta, sen tarve on edelleen ajankohtainen ja merkittävä.

Lähteet

Aupperlee, A. 2021. New Research Shows Learning Is More Effective When Active. Carnegie Mellon University. School of Computer Science. Viitattu 21.11.2025 Saatavissa https://www.cs.cmu.edu/news/2021/yannier_koedinger_active_learning

Kuokkanen, A. 2018. Miten flipped learning kääntää perinteisen opetuksen? Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://www.mediamaisteri.com/blog/miten-flipped-learning-k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4%C3%A4-perinteisen-opetuksen

Park, J. E. & Kim, J.-H. 2021. Nursing students’ experiences of psychological safety in simulation education: A qualitative study. Nurse Education in Practice, 55. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2021.103163