Opiskelijainfojen esitysmateriaalit kuntoon

Hoitajaopiskelijat saavat tärkeää tietoa harjoittelusta opiskelijainfoissa, joita Päijät-Sote järjestää keskussairaalassa ja kuntoutussairaala Jalmarissa. Opiskelijainfoissa puhutaan kuitenkin suomea suomalaisille, ja opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, saattaa ymmärtää infon asioista vain murto-osan. Mikä avuksi?

Kirjoittaja: Tytti Lindeberg

Päijät-Sotessa halutaan panostaa harjoitteluun tulevien hoitajaopiskelijoiden ohjaukseen ja perehdytykseen, ja opiskelijoille järjestetään keskussairaalassa ja kuntoutussairaala Jalmarissa esimerkiksi opiskelijainfoja. Opiskelijainfoissa kerrotaan harjoittelun käytännön asioista ja työhyvinvoinnista, rekrytointiyksikkö ja sairaalapappi esittäytyvät ja hygieniahoitaja pitää oman infonsa. Opiskelijat myös saavat allekirjoitettavaksi tietoturvasitoumuslomakkeen, heille jaetaan avaimet pukukaappeihin ja työvaatteet noudetaan. Tärkeitä asioita, jotka kaikkien opiskelijoiden olisi syytä tietää.

Keväällä 2024 Jalmarissa pidettiin opiskelijainfo, johon Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanke osallistui kuulijan roolissa (LAB 2024). Hankkeen tavoitteena oli paitsi saada lisätietoa Päijät-Soten harjoittelukäytänteistä myös kartoittaa, millainen kielellinen tilanne opiskelijainfo on opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi. Kävi ilmi, että opiskelijainfoihin osallistuminen vaatii opiskelijoilta todella hyvää suomen kielen kuullun ja luetun ymmärtämisen taitoa. Infossa puhuttiin puhekieltä, johon kuuluu paljon kielikuvia, slangisanoja ja vaikeita rakenteita. Osalla esiintyjistä oli puheen tukena diaesitys, osalla ei. Osassa diaesityksistä oli paljon selkeyttäviä kuvia ja visualisointeja, osassa taas ei ollut. Yksi infoon osallistunut maahanmuuttajaopiskelija kertoi ymmärtäneensä joitakin tuttuja aiheita, esimerkiksi rekrytoinnista, ja lukeneensa dioista lisää. Jos dioja ei ollut ollut, opiskelija ei ollut ymmärtänyt asiaa.

Opiskelijainfojen pitäjien olisi hyvä varmistaa kysymällä, millainen tausta infoon osallistuvilla opiskelijoilla on ja kuulostella, onko erityistä tarvetta puhua puhekieltä selkeämpää yleiskieltä. Joka tapauksessa olisi hyvä, että esiintyjillä olisi diaesitykset havainnollistamassa omaa aihetta, ja diaesityksissä olisi hyvä käyttää selkeää kieltä ja kuvia tekstin tukena. Selkeästä kielestä hyötyvät myös muut kuin maahanmuuttajataustaiset opiskelijat: Selkokeskuksen (2021) arvion mukaan selkokieltä tarvitsee jo yli 10 % Suomen väestöstä, mukaan lukien maahanmuuttajat, muistisairaat ikäihmiset ja nuoret, joilla on heikko lukutaito.

Esitysmateriaalien selkeyttäminen työpajoissa

Elma-hanketta tehdään yhteistyössä LABin, Salpauksen ja Päijät-Soten kanssa, joten Jalmarissa opiskelijainfoja pitäville työntekijöille saatiin ketterästi järjestettyä työpajoja, joissa työstettiin niin kielellisesti kuin visuaalisestikin selkeitä esitysmateriaaleja infojen aiheista. Ensimmäinen paja pidettiin kesäkuussa ja toinen samansisältöinen elokuussa, jotta syksyn ensimmäinen opiskelijainfo päästäisiin jo pitämään uudistetuilla materiaaleilla.

Työpajoissa työskenneltiin vetoketjumallilla siten, että työpajan vetäjä esitteli aina muutaman aihealueen kerrallaan, jonka jälkeen tarkasteltiin ja muokattiin omia olemassa olevia esityksiä ja esitysmateriaaleja. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi esityksen rakenteeseen, ydinajatuksen kiteyttämiseen, tekstin määrään dioilla, otsikointiin, kuvien käyttöön, luetelmien symmetrisyyteen ja selkeään kieleen. Osallistujat työstivät esitysmateriaalejaan selkeämmiksi pareittain ja suomen kielen opettajan avustuksella. Tekstisisältöjen selkeyttämisessä käytettiin myös apuna ChatGPT-tekoälysovellusta, jolta pyydettiin vaihtoehtoja hankalien lauseiden kirjoittamiseen.

Työpajojen osallistujat suhtautuivat esitysmateriaaliensa työstämiseen innostuneesti. He huomasivat esitysmateriaaleissa todella olevan tarvetta selkeyttämiselle ja pitivät asiaa tärkeänä ja mielekkäänä. Osallistujat kokivat, että työpajassa saatuja ohjeita ja vinkkejä voi hyödyntää myös muihin oman työn teksteihin, esimerkiksi erilaisten ohjeiden laatimiseen.

Molemmissa työpajoissa osallistujilla heräsi sama kysymys: monet opiskelijainfoissa ja työssä muutenkin käytetyistä materiaaleista tulevat heille valmiina Päijät-Sotesta, joten saako niitä muuttaa? Vai olisiko parempi, että materiaalit laadittaisiin jo alun perin havainnollisiksi ja selkeiksi? Ketterien kokeilujen hengessä Elma-hankkeessa päädyttiin jatkokehittämään Esitysmateriaalit kuntoon -työpajoja Materiaalit kuntoon -työpajoiksi, joissa työstetään Päijät-Soten työpaikoilla tarvittavia teksteja selkeämmiksi. Työpajat pidetään marraskuussa ja joulukuussa 2024, ja ne on tarkoitettu erityisesti Päijät-Soten viestinnässä ja esimiestyössä toimiville, työssään paljon kirjoittaville ja esiintyville työntekijöille.

Lähteet

LAB. 2024. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Selkokeskus. 2021. Selkokielen tarve. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-tarve/

Kirjoittaja

Tytti Lindeberg työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina ja Elma 2.0 -hankkeen suomi toisena kielenä -asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1437965