Onko generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen mielikuvituksettomuutta ja laiskuutta?

Jos generatiivista tekoälyä käyttää liikaa, laiskistuvatko omat aivot? Tuleeko ihmisestä mielikuvitukseton tai tyhmä? Onko tekoälyn käyttö osoitus kognitiivisesta passiivisuudesta ja luovuuden vähenemisestä, vai uudenlaisen ajattelun mahdollistaja? Muun muassa näitä kysymyksiä on pohdittu mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana -hankkeessa, joka pyrkii auttamaan Etelä-Karjalan alueen yrittäjiä ottamaan generatiivisen tekoälyn käyttöönsä liiketoimintansa tehostamiseksi.

Kirjoittajat: Jenna Kalsi & Minna Ahlstén

Generatiivinen tekoäly aivojen energiansäästäjänä

Ihmisaivot haluavat luonnostaan päästä mahdollisimman helpolla ja säästää energiaa. Näin ollen ihmisaivot pyrkivät välttämään kuormittavia tehtäviä. Esimerkiksi Christie ja Schrater (2015) tarkastelevat tutkimuksessaan, miksi ihmiset usein välttelevät henkisesti vaativia tehtäviä. Heidän mukaansa kognitiivinen ponnistelu ei ole vain psykologisesti epämiellyttävää, vaan siihen liittyy myös todellinen biologinen kustannus: aivojen energiankulutus. Tutkimuksen mukaan aivot säätelevät energiankäyttöään ennakoiden ja suosivat tehtäviä, joissa energiankulutus on pieni suhteessa hyötyyn. Tämä selittää taipumuksen valita helpommat ajatteluratkaisut. (Christie & Schrater 2015.)

Nykyajan moderni työympäristö viriketulvineen, kiireellisine aikatauluineen ja monisuorittamisineen (engl. multitasking) kuluttaa ihmisaivoja rutkasti. Etenkin pienyrityksissä tämä voi näyttäytyä suurena taakkana, kun kaikki yrityksen asiat ovat yhden tai muutaman henkilön hoidettavana. Mikäli tekoälyn avulla voidaan automatisoida liiketoiminnan rutiininomaisia tehtäviä, aivojen energiankulutus pienenee, jolloin paitsi energiaa ja myös aikaa jää tärkeämpiin, kuten luovuutta tai päätöksentekoa vaativiin tehtäviin. Juuri tämä voisi tuoda huomattavan hyödyn pienyrittäjän arkeen, jos päivittäisiin toimiin kuuluu samanlaisena toistuvia tehtäviä.

Generatiivisen tekoälyn tuotokset eivät ole ratkaisu, jos toivoo, että joku muu tekisi työt omasta puolestaan. Generatiivisen tekoälyn luoma tuotos vaatii tekoälyn käyttäjältä myös vaivannäköä ja ihmiskontrollia (Kalsi & Ahlstén 2025). Promptin rakentaminen saattaa viedä aikaa ja joskus hyvän lopputuloksen saaminen saattaa vaatia useita prompteja. Tekoälyn kertomat faktat ja sen käyttämät lähteet on tarkistettava, ettei tule jakaneeksi väärää tietoa ja aiheuttaneeksi yritykselleen mainehaittoja. Lisäksi tekoälyn tehokäytön ja promptaamisen oppiminen ei hoidu ihan hetkessä. Eli tekoälyn hyödyntäminen ei myöskään ihan “ilmaista” ja vaivatonta ole.

Kosmynan ym. (2025) tutkimuksessa nousi esiin termi kognitiivinen velka. Kognitiivinen velka lykkää henkistä ponnistelua lyhyellä aikavälillä, mutta aiheuttaa pitkän aikavälin kustannuksia, kuten kriittisen ajattelun heikkenemistä, suurempaa alttiutta manipuloinnille ja luovuuden vähenemistä. Kognitiivista velkaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, kunhan muistaa tehdä oman ajattelutyön ensin ja vasta sitten turvautuu tekoälytyökaluihin. Tällä tavalla saa myös generatiiviselta tekoälyltä huomattavasti laadukkaamman vastineen, kun on itse jo pohtinut, mitä oikeasti tarvitsee.

Muokkaako tekoäly aivoja?

Aivot muokkaantuvat koko ajan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa: kaikki kokemukset muovaavat aivoja fyysisellä ja biologisella tasolla. Tätä kutsutaan aivojen neuroplastisuudeksi. (Hari 2018.) Syntyessään ihmisellä on noin 15 prosenttia enemmän neuroneja aivoissaan kuin aikuisella. Kun ihminen kasvaa ja oppii, yhteydet aivoissa vahvistuvat. Kustannus tästä on, että ne yhteydet, joita ei käytetä, hiipuvat ja surkastuvat. (Sakai 2020.) Eli käytti tekoälyä tai ei, aivot muovautuvat silti jatkuvasti.

Tekoälyn käytön vaikutuksista henkilöihin on tehty muutamia tutkimuksia. Kosmyna ym. (2025) tutkivat, miten laajan kielimallin (kuten ChatGPT:n) käyttö esseiden kirjoittamisessa vaikuttaa aivotoimintaan ja kirjoitusprosessiin ajan myötä. Tässä tutkimuksessa laajaa kielimallia käyttäneillä henkilöillä ilmeni suurempaa säästöä ajallisessa tehokkuudessa, mutta merkittävimpiä kielteisiä vaikutuksia kognitioon, muistiin, omistajuuteen ja tekstin monimuotoisuuteen kuin niillä henkilöillä, joilla oli käytössään hakukone tai ei mitään työkaluja. Eli ne yhteydet aivoissa, joita ei tekoälyn käytön myötä enää aktiivisesti käytetty, alkoivat hiipua. Toisin sanoen tämänkin tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn käytön tulisi tukea käyttäjän kognitioita sen sijaan, että tekoäly korvaisi käyttäjän oman ajattelun. Myös Walsh (2025) toteaa, että opiskelijoiden muisti- ja ongelmanratkaisukyky sekä luovuus kärsivät, jos tehtävät ulkoistetaan täysin tekoälylle.

Generatiivinen tekoäly ja luovuus

Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse siitä, keksiikö paremmat ideat ihminen vai kone. Kyse on tosiasiassa siitä, miten nämä kaksi tekijää saadaan tekemään yhteistyötä – ja tässä on avain pienyrittäjälle suurimman hyödyn saavuttamiseksi generatiivisen tekoälyn avulla. Brainstorming- eli aivoriihimenetelmällä voidaan saavuttaa hyviä lopputuloksia (esim. Isaksen & Gaulin 2005), oli kumppanina sitten toinen ihminen tai kone. Ideoinnin ja suunnittelun tukena generatiivinen tekoäly on lyömätön. Sen avulla pystyy laajentamaan omaa ajattelua eri näkökulmista. Mutta onko tehty tutkimuksia siitä, millä tavoin ihmistenväliset keskustelut, ideoinnit tai vertaistuki vaikuttaa aivoihin? Entä miten vaikutti taskulaskimen keksiminen ja yleistyminen 70-luvulla?

On olemassa tutkimuksia siitä, miten generatiivisen tekoälyn käyttö vaikuttaa luovuuteen. Holzner ym. (2025) toteavat tutkimuksessaan, että luovuus paranee tekoälyn kanssa työskentelyssä. Sen sijaan luovuuden moninaisuus pienenee. Toisessa tutkimuksessa Doshi & Hauser (2023) havaitsivat, että erityisesti vähemmän luovilla kirjoittajilla tekoäly nostaa luovuuden laatua ja viihdyttävyyttä. Toisaalta ideoiden samankaltaisuus ja toistuvuus lisääntyy, luultavasti juuri niissä tapauksissa, joissa on annettu työkalun hoitaa ideointi alusta alkaen. Omien pohdintojen ja edes alustavien ideoiden hyödyntäminen prosessissa tekee lopputuloksesta aina yksilöllisemmän.

Tekoäly on hyvä apuväline ideoinnissa ja ajattelutyössä, koska se tarjoaa nopeasti vaihtoehtoisia näkökulmia, jotka voivat olla hyvä lähtökohta omalle luovalle ajattelulle. Pienyrittäjälle se saattaa olla ainoa sparrauskaveri, joka on aina saatavilla ja valmiina pallottelemaan ajatuksia. Tekoäly siis toimii täydentämällä ihmisen kykyjä tuomalla esiin uusia yhdistelmiä olemassa olevista elementeistä (Zhou & Lee 2024). Generatiivisen tekoälyn avulla on helppo laajentaa omia näkökulmia ja se voi tukea ajattelemaan “laatikon ulkopuolelta”. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan omaa ajattelua ja esittämään kysymyksiä, jolloin omat aivot pääsevät tarvitsemaansa työhön.

Onko tekoälyn käyttö noloa?

Esimerkiksi LinkedInissä on näkynyt useita keskusteluja, joissa tekoälyn hyödyntämistä pidetään huonona ratkaisuna. Keskustelussa joku myönsi tekevänsä LinkedIn-julkaisuissaan tahallaan kirjoitusvirheitä, ettei hänen julkaisujaan voitaisi luulla generatiivisen tekoälyn luomiksi. Lisäksi useita keskusteluja on noussut siitä, että ajatusviivan käyttöä yritetään viestinnässä välttää samasta syystä. Nämä samat ihmiset kertovat jättävänsä kokonaan kaikki ne julkaisut lukematta, joiden he epäilevät postauksen ulkonäön perusteella sen olevan peräisin generatiiviselta tekoälyltä. Mutta miksi generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen koetaan huonona asiana?

Omistajuuden tunne tekstiin saattaa hälventyä, mikäli sen viimeistelee generatiivisen tekoälyn avulla. Helposti tulee ajatelleeksi, mitä muut ajattelevat tekoälyn käytöstä. Leimaako tekoälyn hyödyntäminen käyttäjänsä ajatuskyvyttömäksi ja huonoksi kirjoittajaksi? Leimaako samalla tavalla laskimen käyttö meidät laiskoiksi laskijoiksi? Vai onko taskulaskimen käyttö tapa säästää aikaa ja vaivaa?

Yhteenveto: avainsanana tasapaino

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa voinee todeta, että aivot saattavat ajan myötä unohtaa jo opittuja asioita, mikäli niille ei tarjoa haasteita ja oman ajattelun korvaa jatkuvasti ulkopuolisella työkalulla. Aivot siis tarvitsevat aktivaatiota, mutta myös lepoa, joten kultainen keskitie tekoälyn käytössä lienee paras ratkaisu. Kuten aiemmin on todettu (Kalsi & Ahlstén 2025), generatiivista tekoälyä kannattaa käyttää silloin, kun siitä on aidosti hyötyä.

Lähteet

Christie, T. & Schrater, P. 2015. Cognitive cost as dynamic allocation of energetic resources. Viitattu 28.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fnins.2015.00289

Doshi, A. R. & Hauser, O. P. 2023. Generative artificial intelligence enhances creativity but reduces the diversity of novel content. Cornell University. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.48550/arXiv.2312.00506

Hari, R. 2018. Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 134 (17), 1715-1721. Viitattu 30.6.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14480.pdf

Holzner, N., Maier, S. & Feuerriegel, S. 2025. Generative AI and Creativity: A Systematic Literature Review and Meta-Analysis. Cornell University. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.48550/arXiv.2505.17241

Isaksen, S. G., & Gaulin, J. P. 2005. A Reexamination of Brainstorming Research: Implications for Research and Practice. Gifted Child Quarterly. Vol. 49 (4), 315–329. Viitattu 28.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/001698620504900405

Kalsi, J. & Ahlstén, M. 2025. Mitä pk-yrityksen tulisi tietää tekoälyn eettisistä riskeistä? LAB Pro. Viitattu 28.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mita-pk-yrityksen-tulisi-tietaa-tekoalyn-eettisista-riskeista/

Kosmyna, N., Hauptmann, E., Yuan, Y. T., Situ, J., Liao, X. H., Beresnitzky, A. V., Braunstein, I., & Maes, P. (2025). Your Brain on ChatGPT: Accumulation of Cognitive Debt when Using an AI Assistant for Essay Writing Task. Cornell University. Viitattu 29.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.48550/arXiv.2506.08872

Sakai, J. 2020. How synaptic pruning shapes neural wiring during development and, possibly, in disease. Vol. 117 (28), 16096-16099. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.2010281117

Walsh, J. D. 2025. Everyone is cheating their way through college. Intelligencer. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://nymag.com/intelligencer/article/openai-chatgpt-ai-cheating-education-college-students-school.html

Zhou, E. & Lee, D. 2024. Generative artificial intelligence, human creativity, and art. PNAS Nexus. Vol. 3 (3), 1-8. Viitattu 30.6.2025. Saatavissa https://academic.oup.com/pnasnexus/article/3/3/pgae052/7618478

Kirjoittajat

Jenna Kalsi on LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomiopiskelija. Jo loppusuoralla olevat opinnot ovat painottuneet taloushallinnon ja markkinoinnin osa-alueille.

Minna Ahlstén toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja mAInIO – Generatiivinen tekoäly liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana –hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Jenna Kalsi, kuva luotu ChatGPT-tekoälytyökalulla.