Oikea-aikaisuudella vaikuttavuutta migreenipotilaan elintapaohjaukseen

Migreeni on merkittävimpiä työikäisten toimintakykyä heikentäviä sairauksia, ja sillä on laajoja vaikutuksia sekä yksilön hyvinvoinnin kannalta että yhteiskunnallisesti. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan tutkitusti lievittää migreenin oireita ja vähentää kohtausten määrää. Elintapaohjauksen oikea-aikaisuus on avainasemassa elintapaohjauksen onnistumisen kannalta. Onnistuneella elintapaohjauksella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia yksilön elintapoihin. Elintapaohjauksen tarjoaminen oikeassa vaiheessa voi tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä yksilö- että väestötasolla.

Kirjoittajat: Noora Sairanen & Anu Venesoja

Migreeni vaikuttaa elämänlaatuun

Migreeni on yleinen sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi yksilön fyysisen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Migreeni on yleisintä työikäisillä, minkä vuoksi sillä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Migreeni 2024.) Vuonna 2016 migreeni nousi merkittävimmäksi työikäisten sairaudeksi (Steiner ym. 2018). Migreenin on todettu lähes kaksinkertaistavan sairauslomapäivien ja lääkärikäyntien määrän työikäisillä suomalaisilla, mikä aiheuttaa merkittävää taakkaa ja kustannuksia terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle (Korolainen ym. 2019).

Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi migreeni vaikuttaa oleellisesti myös yksilön elämänlaatuun. Migreenipotilaat joutuvat usein sairauden vuoksi rajoittamaan työssäkäynnin lisäksi sosiaalista elämäänsä, mikä voi altistaa mielenterveyden häiriöille. Migreenikohtausten määrää ja oireiden voimakkuutta voidaan tutkitusti vähentää terveellisillä elämäntavoilla, kuten riittävällä liikunnalla ja unella, sekä terveellisellä ruokavaliolla. (Marmura 2018.) Terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamalla elintapaohjauksella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia potilaiden elintapoihin, millä on suuri merkitys myös laajemmin väestön terveyteen ja hyvinvointiin. (Absetz & Hankonen 2017). Hyvinvointialueiden tulisi panostaa elintapaohjaukseen, sillä taloudellisia säästöjä on mahdollista saavuttaa sairauksista johtuvien kustannusten pienentyessä. Elintapaohjauksen kehittäminen on perusteltua, sillä terveydenhuollon kustannukset Suomessa ovat kasvaneet vuodesta 2015 vuoteen 2020 14,6 % (THL 2023).

Migreenipotilaiden elintapaohjauksen ajoituksella merkitystä elintapamuutoksissa onnistumisen kannalta

YAMK-opinnäytetyössä, joka tehtiin yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikan kanssa, kartoitettiin migreenipotilaiden kokemuksia sähköisestä elintapaohjauksesta. Tutkimuksessa kerättiin kokemuksia migreenipotilailta, jotka olivat saaneet sähköisen elintapaohjausmateriaalin neurologin vastaanoton yhteydessä. Sähköinen elintapaohjaus sisälsi tietoa ja käytännön vinkkejä terveellisiin elintapoihin liittyen. (Sairanen 2025.)

Tutkimukseen osallistuneet migreenipotilaat kokivat erityisen merkittäväksi elintapaohjauksen ajoitukseen liittyvät tekijät. Tutkimukseen osallistuneista migreenipotilaista kaikki olivat kärsineet elämää haittaavasta migreenistä jo pitkään, mutta vain yksi haastateltavista oli saanut aiemmin elintapaohjausta terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Elintapaohjauksen ajoitukseen liittyen migreenipotilaat kokivat tärkeäksi myös kokonaiskuormituksen huomioimisen. Kiputilanteen ollessa hankala tai elämäntilanteen yleisesti kuormittava, motivoituminen elintapamuutoksiin koettiin heikoksi. Haastateltavat kokivat, että heillä oli jo riittävästi tietoa terveellisistä elintavoista, ja sähköinen elintapaohjausmateriaali ei tarjonnut heille uutta tietoa elintapoihin liittyen. Tutkimukseen osallistuneiden migreenipotilaiden mukaan sitoutuminen ja motivoituminen mahdollisiin elintapamuutoksiin koettiin korkeammaksi elintapaohjauksen tullessa elämäntilanteen ja kokonaiskuormituksen kannalta sopivaan aikaan, ja riittävän ajoissa. (Sairanen 2025.)

Migreenipotilaiden elintapaohjauksen ajoituksessa kehitettävää

Kaikki tutkimukseen osallistuneista kokivat, että olisivat hyötyneet elintapaohjauksesta enemmän aikaisemmassa vaiheessa (Sairanen 2025). Tämä kertoo siitä, että migreenipotilaiden elintapaohjauksen ajoitukseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta migreenipotilaat saisivat tietoa terveellisistä elämäntavoista ja niiden vaikutuksista migreenioireisiin oikea-aikaisesti. Tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, että elintapaohjauksen antaminen vasta neurologin vastaanotolla tulee näille potilaille liian myöhään, sillä monet heistä olivat etsineet tietoa omatoimisesti ja muuttaneet elintapojaan terveellisempään suuntaan jo ennen sähköisen elintapaohjausmateriaalin saamista. Mikäli sähköisen elintapaohjauksen materiaali jaettaisiin migreenipotilaille jo varhaisemmassa vaiheessa, voisi siitä olla heille enemmän hyötyä. Mikäli sähköinen elintapaohjausmateriaali jaettaisiin migreenipotilaille jo varhaisemmassa vaiheessa, voitaisiin olla varmempia siitä, että elintapamuutosten ohjaus perustuu tutkittuun tietoon. Omatoimisessa tiedonhaussa riskinä saattaa olla se, että haettu tieto ei välttämättä ole peräisin luotettavista lähteistä.

Oikea-aikaisella ja onnistuneella elintapaohjauksella, joka perustuu tutkittuun tietoon, on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä vaikutuksia sekä yksilön elämänlaadun kannalta että laajemmin yhteiskunnallisesti. Elintapaohjauksen ajoituksella on tutkitusti merkitystä, sillä onnistuneen elintapamuutoksen kannalta oleellista on yksilön motivoituminen ja sitoutuminen muutokseen (Kangasniemi & Kauravaara 2016). Opinnäytetyön tulosten perusteella näyttäisi siltä, että sähköisen elintapaohjausmateriaalin antaminen migreenipotilaille jo varhaisemmassa vaiheessa voisi olla hyödyllisempää.

Lähteet

Absetz, P. & Hankonen, N. 2017. Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Duodecim. 133(10), 1015–21. Viitattu 30.6.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13734

Kangasniemi, A. & Kauravaara, K. 2016. Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Vantaa: Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Korolainen, M.A., Kurki, S., Lassenius, M.I., 3, Toppila, I., Costa-Scharplatz, M., Purmonen, T. & Nissilä M. 2019. Burden of migraine in Finland: health care resource use, sick-leaves and comorbidities in occupational health care. The Journal of headache and pain. 20(13), 1–16. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://thejournalofheadacheandpain.biomedcentral.com/articles/10.1186/s10194-019-0964-5

Marmura, M.J. 2018. Triggers, Protectors, and Predictors in Episodic Migraine. Current Pain and Headache Reports. 22(81). Viitattu 5.8.2024. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s11916-018-0734-0

Migreeni. 2024. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi36050#K1

Sairanen, N. 2025. Migreenipotilaiden kokemuksia sähköisestä elintapaohjauksesta omahoidon tukena. YAMK-opinnäytetyö. LAB- ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013469

Steiner, T.J., Stovner, L.J., Vos, T., Jensen, R. & Katsarava, Z. 2018. Migraine is first cause of disability in under 50s: will health politicians now take notice? The Journal of headache and pain. 19(17), 1–4. Viitattu 16.7.2024. Saatavissa https://thejournalofheadacheandpain.biomedcentral.com/articles/10.1186/s10194-018-0846-2

THL. 2023. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 18/2023. Viitattu 1.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841652