Maahanmuutto on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut, mikä edellyttää maahanmuuttajaväestön tarpeiden huomioimista julkisia palveluja järjestettäessä. Kotoutuminen on jatkuva prosessi, jossa maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Se vaatii sitoutumista sekä maahanmuuttajilta että vastaanottavalta yhteiskunnalta, ja sitä edistetään arjen tilanteissa, kuten kouluissa.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen ja Johanna Irjala

Tilastokeskuksen (2024) mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 411 101 ulkomaan kansalaista, joista 63 650 oli 0–14-vuotiaita. Suomalainen palvelujärjestelmä palvelee kuitenkin sujuvammin suomenkielisiä, luku- ja kirjoitustaitoisia, tietotekniikan perusteita hallitsevia sekä kohtuullisesti palveluita, asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia tuntevia asukkaita. Usein edellytetään myös oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta, sitkeyttä ja järjestelmällisyyttä. Vuonna 2025 voimaan tullut laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) edellyttää lisäksi monialaista yhteistyötä.

Palveluista ja palvelujärjestelmästä kyllä tiedotetaan, mutta tieto ei usein tavoita maahan muuttaneita. He eivät usein tunne edes peruspalveluita. (Novitsky 2016.)

TUULTA-hanke on selvittänyt maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeen arvioinnin haasteita. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajataustaisten perheiden roolia kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja omatoimisessa edistämisessä. Yhteiskehittämisen avulla on tuotettu materiaaleja vanhemmille. Samalla on ollut tarkoitus lisätä koulujen henkilöstön osaamista kuntoutustarpeen tunnistamisessa tuottamalla menetelmiä ja materiaaleja heidän käyttöönsä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Ohjausmateriaalia maahanmuuttajille ja koulujen ammattilaisille

TUULTA-hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin neljä suomen- ja englanninkielistä infovideota maahanmuuttajille sekä kolme suomenkielistä infograafia ammattilaisille. Videot toimivat interventioina, ja infograafit tukevat ammattilaisten ohjaustyötä. Tuotetut materiaalit ovat olleet pilotoitavana hankkeen yhteistyökumppaneina toimivilla peruskouluilla Lahdessa ja opiskeluhuoltopalveluissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella loppuvuodesta 2025. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstöllä on ollut mahdollisuus antaa materiaaleista palautetta. Lisäksi palautetta on kerätty maahan muuttaneilta erilaisissa tilaisuuksissa, heille kohdistetuista videoista.

Palautteen keräämistä varten jokaiselle tuotetulle materiaalille laadittu anonyymi Webropol -palautekysely oli auki muutaman viikon ajan loka-marraskuussa 2025. Kyselyn linkkiä jaettiin koulujen kautta ja palautetta sai antaa joko oppilas itse, huoltaja tai ammattilainen. Ammattilaisten näkemyksiä kartoitettiin lisäksi materiaalien kehittämiseen liittyneen työpajan yhteydessä. Vastaajia tiedotettiin hankkeesta sekä pilotoitavan materiaalin ja vastausten käytöstä etukäteen. Saatteeseen oli lisätty hankkeen tietosuojaseloste ja vastaaja oli tietoinen vapaaehtoisuudesta sekä vastaamisen keskeyttämisen mahdollisuudesta vastaamisen aikana. Webropol-palautekyselyllä selvitettiin;

  • vastaajan rooli (oppilas, huoltaja/ vanhempi, ammattilainen)
  • materiaalin käyttötilanteita
  • materiaalin hyödyllisyyttä
  • lisäys- ja muutostarpeita sekä -toiveita
  • epäselviä kohtia ja puutteita
  • kielitarpeita ja palautetta tyylistä sekä
  • muita huomioita.

Webropolin kautta saadut palautteet kaikkiin neljään videoon olivat pääosin ammattilaisilta (n= 31) ja lisäksi yhdeltä huoltajalta. Palautetta annettiin tutustumalla videoon (n=27), perheen ja ammattilaisen yhteisessä tapaamisessa (n=1) ja muussa tilanteessa (n=4). Videot koettiin pääosin hyödyllisinä (n=30), kun vain kaksi vastaajaa ”ei osannut sanoa”. Kukaan vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa ”ei” tarkasteltaessa kaikkien videoiden vastauksia. Videoiden hyödyiksi nimettiin;

  • selkeys ja rauhallisuus (selkokieli, selkeä puhe, hitaus, rautalangasta vääntäminen),
  • termien avaaminen (esim. kuntoutus),
  • monipuoliset esimerkit (miksi kuntoutusta tarvitaan, milloin apua hakea),
  • tärkeimmät asiat korostettu (värit, laatikot, tiivistys),
  • perustiedon selkeys ja tiiviys,
  • oppilashuollon toimijoiden esittely ja roolit,
  • luottamuksellisuuden ja oikeuksien korostaminen,
  • positiivinen sävy ja lapsen hyvinvoinnin perusasiat sekä
  • hyvä oppimiskokemus.

Edellä mainitut hyödyt saivat useita mainintoja. Kukaan vastaajista ei kommentoinut kohtaa ”Mitä muuttaisit tai lisäisit, jotta video olisi hyödyllinen?”. Joitakin yksittäisiä kehittämisehdotuksia kuitenkin saatiin. Hanketiimi arvioi nämä ehdotukset, joista osa koski kaikkia videoita yleisesti. Muissa vastauksissa tarkasteltiin videon tarkoitusta (tiivis info ja keskustelun tuki), hankkeen tavoitteita (esim. kielirajaus) sekä käsitteiden ja sisällön oikeellisuutta.

Webropolin kautta tekstipohjaisiin infograafeihin palautetta antoi yhteensä 15 ammattilaista. Infograafeista kahteen käytiin pääosin vain tutustumassa palautteen antamista varten (n=12), joiden lisäksi yksi vastaaja käytti materiaalia perheen kanssa työskennellessä ja kaksi vastaajaa muussa tilanteessa. Reilusti eniten vastauksia tuli infograafiin kelan kuntoutuksista (n=13). Opiskeluhuoltoa kuvaavaan infograafiin ei saatu yhtään vastausta. Suurin osa vastaajista piti infograafeja hyödyllisinä.

Kiitos koulun arkeen käyttökelpoisen materiaalin välittämisestä.

Maahanmuuttajien näkemyksiä hankkeen materiaaleista

Samalla ajanjaksolla (loka-marraskuussa 2025) kohdattiin maahanmuuttajia eri tilaisuuksissa. Palautetta kerättiin Lahdessa kahdesta vanhempainillasta, joissa oli yhteensä noin 40 huoltajaa sekä New Roots maahanmuuttajaäitien tapaamisessa, jossa oli 14 osallistujaa. Lisäksi käytiin tapaamassa koulutuskeskus Salpauksen kansainvälistä 11 opiskelijan ryhmää. Osallistujille (n. 65) näytettiin ensin videot, ja sen jälkeen palautteet kerättiin paperilomakkeilla. Lomakkeella sai vastata joko suomeksi, englanniksi tai omalla äidinkielellä, jolloin tulkki käänsi vastaukset suomen kielelle ennen niiden koontia. Palautetta oli mahdollista antaa myös suullisesti. Palautetta kerätiin materiaalien kehittämisestä sekä niiden käytön tukemisesta Tilaisuuksista kerätyistä palautteista vain pieni osa liittyi materiaalin muokkaamiseen. Vastaajat antoivat konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa videoista on hyötyä.

Videot ja niiden esittäminen koettiin erittäin hyödyllisiksi, sillä ne lisäsivät tietoa opiskeluhuollosta, kuntoutuksesta ja avun hakemisesta. Vastaajat kertoivat ymmärtäneensä paremmin, mistä ja miten apua voi pyytää, ja kokivat, ettei ongelmatilanteissa tarvitse jäädä yksin. Materiaali tarjosi selkeää ja täsmällistä tietoa koulun työntekijöistä, heidän tehtävistään ja yhteydenottotavoista.

Vanhempainiltojen palautteessa korostui tarve tietää opiskeluhuoltopalveluiden saatavuudesta sekä varmistua siitä, että koulu huolehtii lapsen hyvinvoinnista ja viestii tästä vanhemmille. Videoista opittiin myös, millaisissa asioissa ja keneltä voi saada apua, miten kuntoutus tukee lasta ja miten vanhemmat ja ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Kehitetty materiaali nähtiin erityisen tärkeänä maahanmuuttajaperheille, joille avun hakeminen on usein vaikeaa.

Ammattilaiset korostivat materiaalien viimeistelyssä hahmojen neutraalisuutta ja johdonmukaisuutta, sisällön tiivistämistä sekä selkeyttä. Palautteista huomioitiin tarve monikielisyydelle, jota voidaan jatkossa tukea tekoälypohjaisilla käännöksillä. Hankkeen pääkielet ovat selkosuomi ja englanti. Lisäksi yhtenäistettiin käsitteitä, kuten oppilashuollon korvaaminen vakiintuneella opiskeluhuolto termillä. Näillä ratkaisuilla varmistetaan, että materiaalit ovat ymmärrettäviä, saavutettavia ja tukevat kotoutumista arjen tilanteissa ja auttavat ymmärtämään suomalaista palvelujärjestelmää.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Tunnistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutuksen tarve -Tuulta -hanke. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/Tuulta

Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023. Finlex. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/681

Novitsky, A. 2016. Kohtaamistarinoita. Maahanmuuttaja asiakkaana julkisissa palveluissa. Helsinki: Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/dc67256d-kohtaamistarinoita.pdf

Tilastokeskus. 2024. Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kansalaisuus, Sukupuoli, Vuosi, Tiedot ja Ikä. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rg.px/table/tableViewLayout1/

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen työskentelee tulosyksikköpäällikkönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluissa ja sivutoimisena tuntiopettajana/ asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun TUULTA-hankkeessa.

Johanna Irjala työskentelee TKI-asiantuntijana ja TUULTA-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/927849 (CC0)

Viittausohje

Imeläinen, S. & Irjala, J. 2025. Ohjausmateriaalit vahvistavat maahanmuuttajien tietoisuutta ja luottamusta palveluihin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ohjausmateriaalit-vahvistavat-maahanmuuttajien-tietoisuutta-ja-luottamusta-palveluihin/