Nykytaidetta kestävään luontomatkailuun – mistä yhteiset lähtökohdat ja arvot

Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartassa kulttuuri- ja luontomatkailun yhdistämistä pidetään Suomessa yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena. Artikkelissa pohditaan taiteen ja kestävän matkailualan yhteisiä lähtökohtia ja arvoja, ja mistä sellaiset voitaisiin löytää erityisesti silloin, kun luonto on matkailun konteksti.

Kirjoittaja: Lotta Pyykkönen

LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi keväällä 2024 Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hanke, jossa ideoidaan uudenlaisia taidesisältöjä osaksi kestävää luontomatkailua. Mukana on kolme eri puolella Suomea sijaitsevaa Unesco Global Geopark -aluetta, jotka toimivat hankkeen pilotoinnin alustoina ja kohteina. LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina on Saimaa Unesco Global Geopark.

Hanke istahtaa luontevasti opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan (2023) kestävyystavoitteisiin, joita ovat esimerkiksi yhteistyön ja ekosysteemien edistäminen, matkailusisältöjen, digitalisaation ja kulttuurireittien kehittäminen. Hankkeessa edistetään taiteilijoiden mahdollisuutta innovoida taidetta osaksi paikallista luontoa ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Laajempana tavoitteena on parantaa taiteilijoiden osaamista ja toimintaedellytyksiä kestävän matkailun parissa.

Taiteen soveltamisen arvot

Lapissa taiteella on tärkeä rooli kestävän ja aineettoman luontomatkailun parissa. Taide on matkailussa mukana palveluina, teoksina ja työpajoina osana luontoretkiä. Taitelijoilla on tärkeä rooli myös siinä, millainen kuva alueesta välittyy matkailijoille. Taiteilijat osaavat luoda mielikuvia ja elämyksiä osaksi matkailua. (Jokela ym. 2021, 10-13.)

Nykytaiteen vieminen osaksi kestävää luontomatkailua kuuluu taiteen soveltamisen piiriin. Taiteilija soveltaa taiteellista osaamistaan sen sijaan, että tekisi taidetta puhtaasti omista lähtökohdistaan. Taiteilijat voivat käyttää luovuutta ja taiteellista osaamistaan matkailuun ja luontoon sopivien sisältöjen tuottamiseen yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa sekä saada siitä myös toimeentuloa.

Krista Petäjäniemi (2020) mainitsee, että matkailu- ja taidealan yhteistyön rakentamisessa on tärkeää esittää kysymys siitä, miksi alojen tulisi tehdä yhteistyötä. Harvat taiteilijat kokevat matkailun kutsumuksenaan. Samalla Petäjäniemi toteaa, että yhteistyön pohja voi löytyä yhteisistä arvoista. Taiteilijoita on haastavaa saada mukaan pelkästään luovaa taloutta edistäviin tavoitteisiin. Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeessa nämä arvot löytyvät kestävyysteemoista ja aineettomuudesta. Myös ympäristökasvatus ja vaikuttaminen ympäristöön kohdistuviin käsityksiin, on tärkeää nykytaiteilijoille.

Kuva 1. Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeen työpajassa Kärnäkosken linnoituksella kokeiltiin, miten geologista aikaa voitaisiin lähestyä kokemuksellisesti (Kuva: Pihla Liukkonen).

Arvot eivät yleensä ole taideorganisaatioissa reflektoinnin kohteena, vaikka ne heijastuvat toimintaan ja päätöksiin. Annamari Typpö (2023) kirjoittaa, että taideorganisaatiot eivät usein myöskään tunnista muita yhteisöjä, jotka jakavat saman arvomaailman. Typön artikkelissa on haastateltu Aalto-yliopistossa johtamisen laitoksella työskentelevää Ville Elorantaa, joka toteaa, että taiteen piirissä nojataan usein taidealan virallisiin tahoihin, sen sijaan että tarkasteltaisiin muita toimijoita. Yhteistyö yhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa voisi tukea nykyistä vahvemmin taidealan arvoja ja nostaa alan merkittävyyttä yhteiskunnassa.

Taiteen vieminen muille kuin traditionaalisille taiteen kentille edellyttää lähes poikkeuksetta rajatyötä. Usein yhteistyössä ei jaeta yhteistä taidekäsitystä. Rajatyö koskee yhteistyökumppaneiden ja taidealan ammattilaisten välistä keskustelua taiteesta ja ei-taiteesta sekä taiteilijan integriteetistä, tekijänoikeuksista sekä taiteen tehtävästä ja vaikutuksista. Taidetta tehdään nyt digitaalisesti ja usein sellaisin materiaalein, jota ei perinteisesti koeta taiteen tekemisen välineinä – ja taiteilija voi joutua puolustamaan taiteellisia valintojaan. Myös posthumanismin näkökulma on muuttanut taitelijoiden käsitystä taiteen tekijästä ja taiteen nauttijasta. Taide voi nostaa esille muutakin kuin ihmisen kokemuksen luonnosta ja maailmasta.

Paikallisuus ja lähitaidematkailu

Taiteen ja kestävän matkailun arvot voivat syntyä paikallisuuden ympärille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiekartassa (2023, 28) luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä korostetaan alueiden erityispiirteistä lähtevää innovointia.

Matkailu on paikkaan sidottua. Kuvataiteen alueella puhutaan taas paikkasidonnaisuudesta. Paikkasidonnaisuus tarkoittaa, että taide räätälöidään johonkin tiettyyn kohteeseen, joka vaikuttaa sen merkitykseen ja toteutukseen. Paikan merkityksellisyys ja paikan merkityksellistäminen onkin yksi yhteinen näkökulma matkailun ja taiteen välillä.

Paikallisuus on myös ajankohtainen ja nouseva diskurssi nykytaiteen parissa. Taiteilijat voivat rakentaa omat työmahdollisuudet nojautuen siihen yhteisöön ja alueeseen, jossa he toimivat ja asuvat. Nykytaiteen itseisarvo on perinteisesti ollut kansainvälisyys. Taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tuetaan, ja nykytaidetta matkustetaan katsomaan ja kokemaan ulkomaille. Suomessa isot kesänäyttelyt ovat merkittäviä matkailukohteita. Kesän 2024 kuvataidetapahtumiin tehtiin noin 600 000 käyntiä (Frame Contemporary Art Finland 2025). Laura Beloff ja Aurora del Rio (2024, 129-130) toteavat, että nykytaiteen piirissä puhutaan vielä vähän taideturismin kestävyyskysymyksistä. Esimerkiksi liiasta matkailusta kärsivä Venetsian Biennaali on yksi Euroopan suosituimpia taideturismin kohteita. Hankkeen puitteissa vierailtiin myös suositussa Helsinki Biennaalissa, joka sijaitsee ainutlaatuisella Vallisaaren alueella.

Timo Jokela (2021, 17) pohtii taidealan ja luontomatkailualan mahdollisuuksia tukea kestävää kehitystä. Luontoon liittyviä immateriaalisia palveluhyötyjä ovat esimerkiksi henkinen hyvinvointi, virkistys, oppiminen ja kognitiivinen ja esteettinen kokemus. Nämä Jokelan mainitsemat arvot ovat myös taiteeseen liitettyjä. Jokela (mts.) jatkaa, että taideorganisaatioilla voisi olla tärkeä rooli luontoon ja kulttuuriin liittyvän ymmärryksen välittäjinä matkailijoille.

Taiteen tekemistä ja tuottamista paikallisia lähtökohdista voidaan lähestyä myös temaattisesti tai luomalla uusia käsitteitä, jotka sisältävät luontoon, taiteeseen ja kestävyyteen liittyvät näkökulmat. Esimerkiksi Lapissa paikalliset vahvuudet, kestävyysteemat ja kulttuuristen resurssien tukeminen yhdistyy käsitteessä arktinen taide. Arktinen taide johdattaa Lapissa matkailijoita syvempään kokemukseen luonnosta ja ymmärrykseen alueen kulttuurista ja taiteesta yhdessä alueen yhteisöjen kanssa. Käsite sisältää kunnioittavan suhteen alueen luontoon ja kulttuuriin. (Jokela 2021, 17.)

Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeessa arvoja lähestyttiin temaattisesti. Syksyn 2025 näkökulmana oli vesi, jonka saatavuus ja puhtaus on globaali kestävyyskysymys. LABin Lappeenrannan kampus sijaitsee Saimaan rannalla, joka järvenä ja vetenä on jossain määrin ainakin suomalaisille itsestäänselvyys. Hankkeessa käsiteltiin veteen liittyvä näkökulmia, kuten vesien suojeluun ja Saimaan kunnostustyöhön liittyviä asioita hydrologi Raija Auran johdolla. Samalla työstettiin vettä taiteessa ja sen tekemisessä.

Kuva 2. Anton Ripatin aaltosyanotypiat Saimaan rannalla. Syanotypia on valokuvien vedostustapa, jolla on mahdollista tallentaa Saimaan aaltoliikkeet valolle herkistetylle paperille. (Kuva: Anton Ripatti)

Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeessa on pohdittu taiteen ja matkailun kestävyyttä myös Elinä Räsäsen kolumnissaan (2023, 49) käyttämän lähitaidematkailu-termin alla. Lähitaidematkailu luo mahdollisuuden kokea taidetta ilman pitkiä matkoja. Se on matkailua lähialueilla kestävästi ja hiilineutraalisti liikkuen. Lähitaidematkailu tukee myös paikallista kulttuurielämää ja matkailua. Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeen työpajassa tuotiin esille, että usein oman asuinalueen arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita ei enää tunnisteta. Ne ovat arkipäiväistyneet. Nykytaiteella voi nostaa tällaisiakin kohteita uudelleen tietoisuuteen.

Lähteet

Beloff, L., & del Rio, A. 2024. Spatial Oddities Accessibility and Sustainability in Art and Beyond. In F. Franco & A. Burbano. (Eds.). RE: SOURCE 2023 – The 10th International Conference on the Histories of Media Art, Science and Technology. Proceedings. 129–134.

Frame Contemporary Art Finland. 2025. Kuvataiteen tilastot 2024: Ennätykselliset kävijämäärät eivät näkyneet nykytaiteen myynnissä. Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://frame-finland.fi/kuvataiteen-tilastot-2024/

Jokela, T., Kovero, M. & Huhmarniemi, M. 2021. Luovaa matkailu Lappiin. Taide avartaa matkailualaa Lapissa. Lapin yliopisto. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja C. Viitattu 28.10. 2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-300-6

Jokela, T. 2021. Luonnon ekosysteemipalvelut ja alueen ekokulttuurit taideperustaisten palveluiden lähtökohtina. Taide avartaa matkailualaa Lapissa. Lapin yliopisto. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja C. Viitattu 28.10. 2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-300-6

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:10. Viitattu 28.10. 2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-931-8

Petäjäniemi, K. 2020. Taide kulttuurimatkailun ytimeen. Culture Tourism for City Breakers . Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://ctcb.metropolia.fi/2020/02/07/taide-kulttuurimatkailun-ytimeen/

Räsänen, E. 2023. Lähitaidematkailua. Helsingin yliopiston tiedelehti. Vol. 71(6), 49. Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://www.lukusali.fi/?p=Yliopisto-lehti&ss=9a645f16-6a15-4cb3-8f5a-c7efddcb837f&i=07bdaa70-6bb6-4d7d-b612-35c2e7435b5b

Typpö, A. 2023. Ekosysteemit ovat elinvoiman lähde myös kulttuurialla. Aalto University Executive Education Oy. Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2023/ekosysteemit-ovat-elinvoiman-lahde-myos-kulttuurialalla

Kirjoittaja

Lotta Pyykkönen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa kuvataiteen lehtorina. Hän toimii myös ESR+-rahoitteisessa Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta hankkeessa taidementorina ja LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Lotta Pyykkönen