Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen laihuushäiriön perhepohjaisessa hoitomuodossa

Nuorten laihuushäiriön hoidossa on tärkeää huomioida koko perheen merkitys hoidon onnistumisessa. Vanhempien aktiivinen mukana olo nuoren hoidossa on tärkeää, sillä yhteistyö perheen kanssa edistää nuoren toipumista. Laihuushäiriön hoito on moninaista, ja siinä on huomioitava niin nuoren fyysiset kuin psyykkiset oireet. Nuorten psyykkisten oireiden hoito jää usein liian vähälle huomiolle perhepohjaisessa hoidossa.

Kirjoittajat: Moona Roine ja Tuija Rinkinen

Perhepohjainen hoito nuorten laihuushäiriössä

Syömishäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä ja varhaisaikuisuudessa. Suomessa jonkin syömishäiriön sairastaneita nuoria aikuisia on noin 10 %. Naisten sairastamat syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin miesten. Laihuushäiriö (anoreksia) on merkittävin rajoittava syömishäiriö, sillä naisista reilu 6 % ja miehistä 0,3% sairastaa sen ennen varhaisaikuisuutta. (Raevuori ym. 2024; Ruuska 2021.) Laihuushäiriöön liittyy muun muassa aterioiden vältteleminen ja pakonomainen liikkuminen, mikä johtaa nopeaan painonlaskuun (Ruuska 2021; Suokas ym. 2021). Laihuushäiriön vakavuus vaihtelee, ja lievempioireinen häiriö on yleisempi. Laihuushäiriö on pitkäaikainen sairaus, ja yli puolella sitä sairastavista oireet kestävät vuosia. Sairastuneista vain noin puolet toipuu täysin. (Raevuori ym. 2024; Ruuska 2021.) Suuri osa laihuushäiriöön sairastuneista nuorista kärsii myös jostain muusta psykiatrisesta häiriöstä, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Näillä voi olla yhteyttä pidempään hoitoprosessiin tai heikompaan hoitotulokseen. (Silén ym. 2016, 2115–2120.)

Erilaiset perhekeskeiset interventiot on todettu tehokkaiksi nuorten mielenterveysongelmien hoidossa (Berry ym. 2019, 442–443; Jiménez ym. 2019, 1–9). Perhepohjainen hoito FBT (Family Based Treatment) on terapiamuoto, jossa vanhempia kannustetaan ja tuetaan ottamaan täysi vastuu nuoren ruokailusta ja painonnoususta. Hoidolla on saavutettu kansainvälisesti hyviä tuloksia. (Karjalainen ym. 2020; 1467–1470.) Myös Suomessa Helsingin yliopistollisen sairaalan syömishäiriöyksikössä tehty tutkimus antaa samansuuntaista tulosta. Tutkimuksen mukaan 61,5 % potilaista saavutti normaalin painon hoidon lopussa. Hoidosta hyötyivät erityisesti lievemmästä painon alenemasta kärsivät nuoret sekä he, joilla oli vähemmän psykiatrisia liitännäissairauksia. Kuitenkin yli puolet tarvitsivat lisähoitoa FBT:n jälkeen. (Oshukova ym. 2023.)

Nuorten ristiriitaiset kokemukset perhepohjaisesta hoidosta

Roine (2025) selvitti integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa nuorten kokemuksia perhepohjaisesta hoidosta. Nuorten kokemukset tutkimusten mukaan FBT:stä ovat kaksijakoisia. Heillä on kokemus hoidon yksipuolisuudesta ja siitä, ettei psyykkisiä ongelmia käsitellä. Fyysiset oireet helpottavat ja nuoret kokevatkin pääsääntöisesti parantuneensa fyysisesti. Kuitenkin psyykkinen toipuminen hoidon aikana on puutteellista. Nuorten mielestä hoito ei huomioinut heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. He toivovat, että hoidossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota yksilöllisiin tarpeisiin ja että heidän tunteensa huomioitaisiin paremmin. Nuorilla on hoidosta kokemuksia ulkopuolisuudesta ja siitä, että ovat näkymättömiä. Heillä oli tunne, ettei omien tunteiden käsittelyyn tarjottu riittävästi mahdollisuutta. Nuorten kokemuksen mukaan hoito jopa lisäsi ahdistusta. Vanhempien kokemukset ovat samankaltaisia. Vanhemmat kokivat hoidon parantaneen nuoren fyysisesti, mutta kokonaisvaltaista toipumista ei saavutettu. Heidän kokemuksensa mukaan hoidosta puuttui keskittyminen nuoren tunteisiin. Vanhemmat toivoivat, että nuorten henkinen hyvinvointi huomioitaisiin paremmin. (Roine 2025, 27–31 & 36–37.)

FBT on tiukasti strukturoitu hoitomuoto, ja sen painopiste on fyysisessä toipumisessa. Hoitomuodossa katsotaan, että fyysinen toipuminen on hoidon ensisijainen tavoite ja näin mahdollistaa muiden oireiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, lieventymisen. (Rienecke & Le Grange 2022, 7–8.) Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista ei käy ilmi, minkälaista psykoedukaatio on ollut itse hoitomuodon suhteen (Roine 2025, 28, 38). Psykoedukaatio on opetuksellinen hoitomenetelmä, jossa sekä potilaalle että omaisille tarjotaan tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Psykoedukaaton tavoitteena on parantaa potilaan omaa ymmärrystä sairaudesta sekä edistää hoitomyöntyvyyttä. (Kieseppä & Oksanen 2013.) Vanhempien kokemus tiedonsaannista itse laihuushäiriöstä koettiin riittävänä. Myös suurimmalla osalla nuorista oli tämä sama kokemus. Hoidon aikana ei kuitenkaan annettu riittävästi tietoa fyysisen ja psyykkisen tilan välisestä yhteydestä. (Roine 2025, 28,38.) Psykoedukaation tulee kuulua hoidon arviointiin ja osaksi hoitoa kaikilla asiakkailla (Raevuori ym. 2024).

Perhepohjaista hoitoa tulee kehittää psyykkistä toipumista tukevaksi

Hughesin (2017, 428–431) tutkimus osoittaa, että epätyypillistä anoreksiaa sairastavilla (AAN, atypical anorexia nervosa) FBT vähensi syömishäiriökäyttäytymistä, mutta ei välttämättä ratkaissut psyykkisiä oireita. Tämä viittaa siihen, että FBT ei yksinään ole riittävä kaikille nuorille, vaan osa tarvitsee lisähoitoa varsinaisen hoidon päättymisen jälkeen. Hughes nostaa esiin mahdollisuuden muokata FBT:tä systemaattisesti, jotta se tukisi paremmin myös psyykkistä toipumista. Näiden mukautusten kehittäminen ja tutkiminen vaatii kuitenkin lisää näyttöä. Khalsa ym. (2017, 7 & 12) systemaattinen katsaus tukee tätä havaintoa ja osoittaa, että anoreksian uusiutumisriski on merkittävä ensimmäisen vuoden aikana ja erityisesti ensimmäisten kolmen kuukauden sisällä hoidon päättymisestä. Tämä viittaa siihen, että FBT:n jälkeinen seuranta ja lisätuki voivat olla keskeisiä toipumisen turvaamisessa. Khalsa korostaa systemaattisen seurannan merkitystä, sillä psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen on avainasemassa uusiutumisen ehkäisyssä. Samoin Rienecke ym. (2021) tutkimuksessa havaittiin, että vaikka FBT voi vähentää syömishäiriöoireita, joillakin nuorilla masennusoireet lisääntyivät hoidon jälkeen. Tämä tukee ajatusta, että FBT:n jälkeinen hoidon tarve voi liittyä erityisesti mielialaoireiden hallintaan ja psykologiseen tukeen.

Hughesin (2017, 431) esiin nostamat FBT:n muokkaukset voisivat tehdä hoitomuodosta tehokkaamman psyykkisen toipumisen kannalta. Jatkossa tarvitaan laajempaa tutkimusta hoitomuodon kehittämisestä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös monipuolisemman psykoedukaation hyödyntämiseen itse hoitomuodosta, jotta perheiden ymmärrys psyykkisen ja fyysisen toipumisen yhteydestä vahvistuu.

Lähteet

Berry, E., Bruce, R. & Oprescu, F. 2019. Family Therapy for Child and Youth Mental Health: A Scoping Literature Review. Journal of Family Therapy. Vol. 40 (4), 429–456. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/anzf.1393

Hughes, E.K., Le Grange, D., Court, A. & Sawyer, S.M. 2017. A case series of family-based treatment for adolescents with atypical anorexia nervosa. International Journal of Eating Disorders. Vol. 50 (4);424–432. Viitattu 27.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/eat.22662

Jiménez, L. Hidaglo, V., Baena, S., León, A. & Lorence, B. 2019. Effectiveness of Structural-Strategic Family Therapy in the Treatment of Adolescents with Mental Health Problems and Their Families. International Journal of Environmental Research and Public Health. vol. 16 (7). Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph16071255

Khalsa, S.S., Portnoff, L.C., McCurdy-McKinnon, D. & Feusner, J.D. 2017. What happens after treatment? A systematic review of relapse, remission, and recovery in anorexia nervosa. Journal of Eatinf Disorders. Vol. 5 (20). Viitattu 27.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40337-017-0145-3

Karjalainen, S., Keski-Rahkonen, A. & Nyberg, R. 2020. Nuorten laihuushäiriön perhepohjainen hoito. Duodecim. Vol. 136 (12). Viitattu 31.3.2025 Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15647

Kieseppä T. & Oksanen, J. 2013. Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol. 129 (20). Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11273

Oshukova, S., Suokas, J., Nordberg, M. & Ålgars, M. 2023. Effects of family-based treatment on adolescent outpatients treated for anorexia nervosa in Eating Disorder Unit of Helsinki University Hospital. Journal of Eating Disorders. Vol. 11(1), 154. Viitattu 31.3.2025 Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40337-023-00879-9

Raevuori, A., Fabritius, A-M., Isomaa, R., Keski-Rahkonen, A., Komulainen, J., Kuiri-Hänninen, T., Laukkala, T. Linna, M., Meskanen, K., Oshukova, S., Ruusunen, A., Saure, E., Silén, Y. & Ålgars, M. 2024. Syömishäiriöt. Duodecim Käypähoito. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/kht00002

Rienecke, R.D. & Le Grange, D. 2022. The five tenets of family-based treatment for adolescent eating disorders. Journal of Eating Disorders.10, 60. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40337-022-00585-y

Rienecke, R.D., Gorrell, S., Blalock, D.V., Smith, K., Lock, J. & Le Grange, D. 2021. Expressed emotion and long-term outcome among adolescents with anorexia nervosa. International Journal of Eating Disorders. Vol. 54 (11), 2019-2024. Viitattu 27.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/eat.23613

Roine, M. 2025. Nuorten ja perheiden kokemuksia FBT:stä hoitomuotona laihuushäiriön hoidossa – integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hyvinvoinnin ala. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184472

Ruuska, J. 2021. Laihuushäiriö (anoreksia nervosa). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 26.10.2023. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00111

Silén, Y., Raevuori, A., Sipilä, P., Jüriloo, E., Tainio, V-M., Marttunen, M. & Keski-Rahkonen, A. 2016. Nuoren laihuushäiriön hoito ja erikoissairaanhoidon kustannukset. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 132(22). Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13395

Suokas, J., Alenius, H., Ebeling, H., Haapasalo-Pesu, K-M., Järvi, L., Koskinen, M., Laukkanen, E., Meskanen, K., Morin-Papunen, L., Ryöppönen, A., Salonen, U., Tossavainen, P. & Vuorela, P. (toim.). 2021. Syömishäiriöt. Duodecim Käypähoito. Käypähoito-suositus. Viitattu 26.10.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50101?tab=suositus