Nuorten kokemat paineet – monitahoinen ja kasautuva ilmiö

Nuorisobarometri 2025 kuvaa nuorten elämää aikana, jota leimaavat taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus, kiristyneet työmarkkinat, opiskeluun kohdistuvat tehokkuusvaatimukset sekä algoritmien muokkaamat ihanteet. Barometri on mitannut suomalaisten nuorten tuntoja jo kolmenkymmenen vuoden ajan, ja aina silloin tällöin nuorten tulevaisuususkossa on näkynyt notkahduksia, mutta koronavuosista alkanut laskeva trendi on pysynyt ja myös syventynyt. Tämänvuotisen barometrin nimi: ”Ihan paineissa” on ikävällä tavalla osuva. Tämä artikkeli on katsaus barometrin tuloksiin ja siitä tehtyihin keskeisiin havaintoihin.

Kirjoittaja: Vappu Myllärinen

Työelämän ja koulutuksen kiristyneet vaatimukset ohjaavat nuorten elämää

Barometrin silmiinpistävin tulos on, että työelämään ja koulutukseen liittyvät paineet kuormittavat lähes kaikkia nuoria. Peräti 70 % ilmoitti kokevansa paineita työn saamisesta, ja erityisesti 20–24‑vuotiaat naiset erottuivat tässä ryhmässä.

Opintopaineet kulkevat tiiviisti työnsaantihuolen rinnalla. Nuorista 53 % kokee paineita koulutuksen saamisesta, ja moni kokee, että epäonnistuneet valinnat voivat heikentää tulevaisuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vähemmistöihin kuuluvat nuoret, jotka painivat sekä ulkopuolisia odotuksia että sisäisiä riittämättömyyden tunteita vastaan.

Vastausprosenteista voidaan todeta, että tulokset eivät kerro ainoastaan yksilöiden kokemuksista vaan ne liittyvät siihen miten suomalainen yhteiskunta on viime vuosina muuttunut. Vaatimukset nopeasta valmistumisesta ja ”oikeista” koulutusvalinnoista yhdessä elinkustannusten nousun kanssa lisäävät nuorten konkreettista huolta selviytymisestä.

Positiivista barometrissä on se, että nuoret eivät koe olevansa vailla tukiverkkoja. Barometrin mukaan tärkeimpiä tukijoita ovat kaverit (77 %), vanhemmat (69 %) ja sisarukset (45 %). Silti osa nuorista kokee jäävänsä yksin. Yksinäisyys ja sosiaalinen ulkopuolisuus ovat yleisiä tunteita, ja syrjintää kertoo kokeneensa n. puolet vastaajista.

Ammattilaisten tuki kuten opiskeluhuolto, mielenterveyspalvelut ja muut matalan kynnyksen palvelut, koetaan usein riittämättömäksi. Nuorten kertomuksissa toistuu tunne siitä, että avun saaminen on hidasta, vaikeaa tai liian reaktiivista. Ei kaivata lisää tehokkuusvaatimuksia, vaan varhaista tukea ja aitoa kohtaamista.

Sukupuolten kokemukset eriytyvät

Nuorisobarometri 2025 paljastaa merkittäviä sukupuolieroja siinä, miltä 2020‑luvun nuoruus tuntuu. Siinä missä nuoruus nähdään usein yhtenä elämänvaiheena, barometri osoittaa, että todellisuus on pirstaleinen. Naiset, miehet ja muunsukupuoliset nuoret kuvaavat arkeaan huomattavan eri tavoin, ja paineet kasautuvat erityisesti tietyille ryhmille.

Naiset kokevat paineita lähes kaikilla elämänalueilla miehiä useammin, ja erityisen voimakkaasti tämä näkyy 20–24‑vuotiaiden ikäryhmässä. Ulkonäköpaineet koskettavat edelleen erityisesti naisia: 68 prosenttia kertoo kokevansa painetta näyttää hyvältä. Sosiaalinen media vahvistaa ihanteita, mutta myös sosiaalinen hyväksyntä on edelleen sidottuna oletuksiin ulkonäöstä. Myös koulutukseen ja työelämään liittyvät odotukset kasaantuvat naisiin. Tyttöjen odotetaan suoriutuvan tasaisen hyvin, ja pienikin epäonnistuminen voi tuntua suhteettoman kovalta kolaukselta.

Miesten ja poikien kokemat paineet painottuvat toisenlaisiin odotuksiin. Niissä kuvataan taloudelliseen pärjäämiseen ja perinteiseen elättäjän rooliin liittyviä paineita, jotka eivät välttämättä näy tilastoissa yhtä voimakkaina, mutta vaikuttavat arjessa. Sosiaalisuuteen liittyvä paine on miehillä korostunutta: lähes kolmannes kokee odotuksia olla ulospäinsuuntautuneempi kuin luonteeltaan on. Miehille tunnustettu sosiaalinen rooli on usein aktiivinen, ulospäin suuntautunut, rohkea ja puhelias. Monet nuoret miehet kertovat, että ujous tai rauhallisuus tulkitaan työelämässä ja ihmissuhteissa heikkoudeksi.

Muunsukupuolisten nuorten tilanne näyttäytyy kaikkein haastavimpana. He kokevat sekä naisille että miehille tyypillisiä paineita, mutta myös oman identiteetin kyseenalaistamiseen liittyviä odotuksia ja syrjintää. 60 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää sukupuolinormien rikkomisen vuoksi. Barometri paljastaa tarpeen laajempaan keskusteluun normatiivisuudesta, hyväksynnästä sekä oikeudesta olla oma itsensä.

Lopuksi: kohti sukupuolitietoista, paineita keventävää yhteiskuntapolitiikkaa

Nuorten kokemat paineet ovat todellisia, ne kasaantuvat, ja niiden taustalla on syviä sukupuolittuneita rakenteita. Tytöt uupuvat, pojat sulkeutuvat ja vähemmistöihin kuuluvat nuoret marginalisoidaan. Nuoria koskevassa päätöksenteossa on tunnistettava erot, eikä yritettävä tasapäistää niitä. Sosiaalisen median suurin kirous näyttää olevan, että se syventää sukupuolittuneita rooleja, ja nuoret sisäistävät nämä varhain, jos kasvatus ja yhteiskunta ei ehdi reagoida kehitykseen.

Kun barometriä tulkitsee, niin nuorten kokemat paineet eivät synny tyhjiössä, vaan heijastavat muuttunutta yhteiskuntaa, kiristyneitä rakenteita ja globaaleja jännitteitä. Sosiaalinen media vahvistaa vertailemisen kulttuuria ja tuottaa epärealistisia ihanteita. Planetaariset kriisit kuten ilmastonmuutos, luontokato ja maailmanpoliittinen epävakaus kuuluvat nuorten puheessa painavana taustahälynä, joka lisää epävarmuutta ja syyllisyyden tunteita. Samaan aikaan yhteiskunnan odotukset nopeasta opinnoissa etenemisestä, työelämässä pärjäämisestä ja perheen perustamisesta koetaan ristiriitaisiksi ja kohtuuttomiksi. Monet nuoret kuvaavat tilanteensa historiallisesti poikkeukselliseksi: edeltävät sukupolvet eivät heidän mukaansa ole joutuneet kohtaamaan vastaavaa informaatiokuormaa, globaaleja kriisejä tai epävarmaa työelämää.

Nuorten viesti on selvä: he haluavat tulla kuulluiksi, ja että heidät otetaan vakavasti. He kaipaavat tilaa olla keskeneräisiä, kasvaa rauhassa ja rakentaa tulevaisuuttaan ilman jatkuvaa pelkoa epäonnistumisesta. Avovastaukset korostavat kuulluksi tulemisen, myötätunnon ja turvallisten aikuissuhteiden merkitystä: nuoret eivät kaipaa lisää neuvoja vaan aitoa ymmärrystä ja vähemmän vähättelyä.

Onko yhteiskunnan päättäjillä ja muilla aikuisilla kanttia ottaa vastuuta siitä maailmasta, jonka me olemme luoneet ja mihin nuoret kasvavat? Emme voi jättää nuoria yksin, koska niin tekemällä sahaamme omaa oksaamme, jos haluamme että joku huolehtii meistä vanhuudessa ja maksaa eläkkeitämme. On aika tehdä parempaa koulutus-, sosiaali-, ja nuorisopolitiikkaa mikä ei aina tarkoita lisäresursseja, vaan vaikuttavampaa olemassa olevien resurssien kohdennusta sekä nuorten huolten kuulemista.

Lähteet

Laine, S. & Happonen, K. (toim.). 2026. Ihan paineissa – nuorisobarometri 2025. Viitattu 17.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nts.1883

Kirjoittaja

Vappu Myllärinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Kirjoittaja toimii pääsääntöisesti hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuorten palveluiden kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/rullalauta-luistelija-teini-tyyli-6518594/ (TheKit_13, Pixabay License)