Vuonna 2024 merkittiin lähes kaksi miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Samoilla henkilöillä on useita merkintöjä. Huolestuttavaa on se, että Asiakastiedon tilastojen mukaan nuorilla, 20-24-vuotiailla, on erityisen paljon maksuhäiriömerkintöjä, ja että nuorten osuuden kasvu on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Tässä artikkelissa tarkastellaan syitä nuorten taloudenhallinnan ongelmiin ja mietitään ratkaisuja.

Kirjoittaja: Vappu Myllärinen

Syksyllä 2025 startanneessa RAPU – Rahapuhetta nuorille -hankkeessa (LAB 2025) kehitetään toimintatapoja, joilla tuetaan nuorten aikuisten taloudenhallintaa, taloudellista toimintakykyä sekä vahvistetaan kestävän kuluttamisen tapoja. Hanke pyrkii täydentämään palvelujärjestelmää ennaltaehkäisemällä rahahuolia.

Itsenäisen rahankäytön sudenkuopat

OP Ryhmän (nyk. OP Pohjola) yhdessä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa tekemästä barometritutkimuksesta selviää, että nuorista suuri osa on kulutuskeskeisiä. Noin 44 prosenttia vastanneista voitiin luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi kyselyvastausten perusteella, joissa korostuivat esimerkiksi mielihyvä ostosten tekemisestä sekä muiden ihailu kalliin asunnon, auton tai vaatteiden perusteella. Kulutuskeskeiset nuoret myös vastasivat olevansa onnellisempia, jos omistaisivat hienompia tavaroita. Barometrissä erottautui rahankäytössä edellisten kulutuskeskeisten nuorten lisäksi säästäväiset (35 prosenttia) ja ympäristötietoiset (21 prosenttia). (OP Media 2024)

Kun miettii edellä kuvatun laista kulutuskäyttäytymistä, niin ei ehkä yllätä, että nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat olleet jo vuosia kasvussa, ja tämä korostuu kotoa pois muuttaneiden nuorten kohdalla (ikävuodet 20–24). Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo kertoo, että ”Kun nuori itsenäistyy, eteen ryöpsähtää suuri määrä päätöksiä. Kulut voivat tulla yllätyksenä” (Asikainen & Poutiainen 2025). Maksuhäiriömerkintöjen vähentäminen vaatisikin Karemon ja monen muun asiantuntijan mukaan konkreettisten taloustaitojen opettamista niin, että nuori ymmärtää miten talous toimii, mitä tarkoittaa laina, takaisinmaksu, korot ja kulut. Kaikilla nuorilla ei ole perheen tai lähipiirin tukea talouden hallintaan, joten olisikin erityisen tärkeää tuoda talousopetus kouluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Itsenäistyvällä nuorella voi olla myös muita, osaamista vakavampia syitä miksi taloudenhallinta on vaikeaa. Vuonna 1997 syntyneiden keskuudessa tehdyn kohorttitutkimuksen mukaan maksuhäiriömerkinnän saaneiden osuus oli 2,6-kertainen, jos taustalla oli lapsuudessa tai nuoruudessa diagnosoitu käytös- ja/tai psykiatrinen häiriö, verrattuna muihin, joilla ei ollut vastaavia diagnooseja. Maksuhäiriömerkintöihin yhdistyivät erityisesti aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöihin liittyvät diagnoosit sekä käytös- ja päihdehäiriöt. Yhteydet olivat vahvempia nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmilla oli matala koulutustaso. (Hiilamo et al. 2023) Tästä on pääteltävä, että haavoittuvissa nuorten ryhmissä tulisi hoidollisten ja muiden palveluiden lisäksi kiinnittää huomiota myös taloudellisia ongelmia ehkäiseviin toimiin. Kaikille nuorille on turmiollista mm. edelleen liian helppo pääsy käsiksi kulutusluottoihin, mutta nuorten palveluissa on hyvä oppia tunnistamaan erityisessä riskissä olevat ryhmät.

Ratkaisuja nuorten parempaan taloudenhallintaan

Miten nuoria siis voitaisiin rohkaista parempaan taloudenhallintaan? Varhain aloitettu talousopetus tuli jo mainittua.

Nuoria voi kannustaa parempiin taloustaitoihin tekemällä talousopetuksesta selkeää, saavutettavaa ja arjen tasolle vietyä. Taloustaitojen opettelu tulisi aina kytkeä aitoihin esimerkkeihin, kuten muuttaminen omilleen, auton hankinta tai vaikkapa ensimmäinen työsopimus. Selkeät, lyhyet harjoitukset: budjetti viikoksi, kulujen seuranta tietyltä ajanjaksolta ja kuukauden säästötavoite ovat kaikki toimivia tapoja oppia hallitsemaan omaa rahan käyttöä. Nuorten kohdalla voidaan aloittaa lyhyen aikavälin tavoitteilla ennen kuin siirrytään pitkän aikavälin päämääriin, kuten vaikkapa eläkesäästämiseen.

Myös RAPU-hankkeen yksi päätavoite, kannustaminen avoimeen keskusteluun rahasta auttaa mahdollisten ongelmien tunnistamiseen ajoissa. Normalisoitu puhe rahahuolista kotona, koulussa ja ystäväpiirissä poistaa häpeää maksuvaikeuksista tai muista taloushuolista. Helppo pääsy matalan kynnyksen palveluihin olisi tärkeää ennen rahahuolten paisumista maksuhäiriömerkintöihin tai ulosottoon. Suomessa on nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää talousneuvontaa, mutta tietoa siitä pitäisi jakaa ennen kaikkea nuorten käyttämissä alustapalveluissa eikä perinteiseen tapaan palveluntarjoajien nettisivuilla.

Muutenkin selkeät, juuri nuorille suunnatut digityökalut ja sovellukset ovat tätä päivää, ja jokaisen rahalaitoksen ja talouden hallinnan organisaation tulisi panostaa niiden kehittämiseen ja markkinointiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuori osaa ottaa oman taloutensa hallintaan, innostuu säästämisestä ja sijoittamisesta, niin sen parempi sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Raha on parhaimmillaan monen hyvän asian mahdollistaja, mutta jo se riittää, että rahahuolet eivät ole joka hetki painamassa mieltä, ja että kokemus oman talouden hallinnasta on positiivinen.

Lähteet

Asikainen, M. & Poutiainen, E. 2025. Maksuhäiriöiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti – merkintöjä erityisesti nuorilla. Yle. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20142601

Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Pirkola, S., Lallukka, T., Kääriälä, A. 2023. Lapsuuden psykiatrisilla ja käytöshäiriödiagnooseilla on yhteys nuorten aikuisten maksuhäiriömerkintöihin – kohorttitutkimus vuonna 1997 syntyneistä. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/lapsuuden-psykiatrisilla-ja-kaytoshairiodiagnooseilla-on-yhteys-nuorten-aikuisten-maksuhairiomerkintoihin/

LAB. 2025. RAPU – Rahapuhetta nuorille. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rapu

OP Media. Julkaistu 18.11.2024. Nuoret jakautuvat kolmeen kuluttajatyyppiin – tunnistatko? Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.op-media.fi/saastaminen/kolme-nuorta-kuluttajatyyppia/

Kirjoittaja

Vappu Myllärinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Kirjoittaja toimii pääsääntöisesti hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuorten palveluiden kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/871617 (CC0)

Viittausohje

Myllärinen, V. 2025. Nuoret ja raha. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nuoret-ja-raha/