Nuoren hoitopolku sote-integraation näkökulmasta

Nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat haastavat mielenterveyspalveluita järjestävät palveluntuottajat kehittämään toimintojaan. Hoitokontaktiin hakeutuminen riittävän varhaisessa vaiheessa lyhentää hoitoaikaa ja voi ehkäistä tilanteen komplisoitumisen. Hoidon tarpeen arviointi toistuu useassa hoitopolun kohdassa. Erikoissairaanhoidon lähetekäsittely sisältää myös tämän arvion.

Kirjoittajat: Katja Seppä & Anne Suikkanen

Sote- integraatio eli sosiaali- ja terveyspalveluiden integroituminen on tärkeää nuorten psyykkisiä ongelmia hoidettaessa. Nuorten mielenterveyteen vaikuttaa useat tekijät, jotka ulottuvat laajasti nuoren verkostoon ja lähitoimijoihin. Sote-integraation tavoitteena on mahdollistaa nuoren tarpeisiin vastaava, katkeamaton ja kokonaisvaltainen hoitopolku, jossa nuoren tarpeet ja tahto tulee kuulluksi eri sektoreilla.

Hoidon porrastuksella on pyritty jäsentämään hajanaista palveluverkostoa ja luomaan tarvittavat rakenteet. Lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja interventioiden porrastaminen systemaattiseksi on haasteellista laajan verkoston vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimijoiden lisäksi merkittävässä roolissa ovat koulut ja oppilaitokset. Keskitettyjen mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sijoittuminen vaihtelevat eri hyvinvointialueiden välillä ja palveluun liittyvät käytänteet eivät ole vain alue-, vaan myös yksikkökohtaisia. (Aalto- Setälä ym. 2023.)

Haastavasta lähtötilanteesta huolimatta tuen ja interventioiden systemaattinen porrastaminen kannattaa. Tutkimukset osoittavat varhaisen puuttumisen merkityksen. Varhaisessa vaiheessa tukea pystyvät antamaan muutkin kuin mielenterveyden ammattilaiset. Näin pystytään tehokkaasti estämään vakavampien oireiden syntyminen, jolloin lapset ja nuoret säästyvät pahalta ololta ja jonot pidempiaikaisempiin hoitoihin lyhenevät. (Aalto – Setälä ym. 2023.)

Palveluiden yhteensovittamiseen edellytetään saumatonta, riittävää yhteistyötä. Tietojärjestelmien yhteensopivuus mahdollistaa nuoren historian ja ajankohtaisen tilanteen seuraamisen reaaliaikaisesti. Lasten ja nuorten mielenterveystyössä monialaista yhteistyötä vaikeuttavat puutteet tiedonkulussa sekä toimijoiden vaihtelevat käsitykset tietosuojalainsäädännöstä. Muutokset lainsäädännössä ja potilastietojärjestelmissä vaikeuttavat yhteistyötä. (Aalto-Setälä ym. 2023.)

Nuorten näkökulmaa

Nuorten kokemukset mielenterveyspalveluista vaihtelevat asuinpaikan mukaan. Nuorten palvelupolut näyttäytyvät hyvin erilaisina eri puolilla Suomea. Hoitoprosessi kuvautuu toistuvista ensikäynneistä, joissa nuori kertaa omaa tilannettaan ammattilaiselle. Tämä kuvaa hoidon koordinoinnin haastetta ja hajanaista hoitopolkua.

Nuoren kanssa yhdessä suunniteltu asiakassuunnitelma sitouttaa nuorta hoitoon. Suunnitelman tulee sisältää hoidon tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut. Alaikäisen hoidosta vastaa vanhempi tai muu määritelty huoltaja. Erikoissairaanhoidossa nuoren hoidosta vastaa lääkäri ja hoidon toteutumisen vastuu on huoltajalla. Hoidon toteutus ja seuranta ovat työntekijän vastuulla. Asiakassuunnitelman tehtävänä on varmistaa johdonmukainen hoitoprosessi riippumatta siitä, kuka toimija palvelua tuottaa. Nuoren hoitopolussa ohjauksen merkitys korostuvat ja palveluohjaus on tärkeässä roolissa eri ammattilaisten työssä. Useimmissa palveluissa työntekijän roolina oli ohjata nuorta eteenpäin, auttaa nuorta hakemaan ja saavuttamaan muita palveluita sekä koordinoida palveluiden kokonaisuutta.

Yleisenä käsityksenä julkisen puolen hoitoon liittyy jonottamisen käsite. Jonottamiseen liitetään pitkät odotusajat ja toistuvat hoidon tarpeen arvioinnit. Tutkittaessa nuorten kokemusta hyvästä hoidosta esille nousee kohtaamisen merkitys, ammattilaisen vilpitön kiinnostus ja dialogisuus. Myös psykoedukaatio mielenterveyden häiriöistä ja diagnosointi nähtiin tärkeänä. (Takala & Huhta 2022, 72–73.) Nuoren antama kritiikki liittyy hoidon riittämättömyyden kokemukseen. Nuorelle on syntynyt kokemus, ettei nuorta oteta riittävän vakavasti, käyntikerrat olivat liian harvoin ja pelon tunne hoidon päättymisestä. (Takala & Huhta, 2022, 72–75.)

Lähetekäsittely hoidon suunnittelun välineenä

Erikoissairaanhoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lähetekriteeristö on määritelty ja se noudattaa kansallista, yhteisesti laissa määriteltyä linjaa erikoissairaanhoidon velvoitteista. Saapuvat lähetteet käsitellään lääkärin toimesta ja tätä toimintaa on kehitetty Suomessa aiemmin HUS:n alueella ja nyt Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Sepän (2024, 9) opinnäytetyössä kuvatulla työskentelymallilla on merkitystä nuoren hoitoa suunnitellessa. Yhteydenotot verkoston muihin toimijoihin lisäävät tietoa ja ymmärrystä eri toimijoiden välillä selkiyttäen työnjakoa ja vastuita.

Yhteydenotto nuoren vanhempiin on merkityksellinen hoitoon liittyvän luottamuksen rakentumiseen. Näin syntyy ensikontakti huoltajaan, joka mahdollistaa laajemman näkökulman rakentumisen alustavaa hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Lähetekäsittelyä kehitettäessä onkin tärkeää huomioida muut toimijat nuoren arjessa. (Seppä 2024, 20,26.)

Lähteet

Aalto-Setälä, T., Huikko, E. & Peltola, K. 2023. Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille: toimenpidesuositus. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Päätösten tueksi 4/2023. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-070-5

Pitkänen, T., Tourunen, J., Huhta, H., Kaskela, T., Helfer, A., Jurvanen, S., Laine, R., Larivaara, M. & Suurpää, L. 2022. Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa: Työntekijöiden ja nuorten näkemyksiä tarpeista ja toimintatavoista. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:65. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-169-8

Seppä, K.2024. Lähetehoitajan työnkuvan ja läheteprosessin kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian poliklinikalla. YAMK-opinnäytetyö. LAB- ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111428232