Norsuja ja torakoita kuntien tulevaisuusvalmennuksessa

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Kunnat ennakointitiedon käyttäjinä

Lähes kaikissa kunnissa tehdään ennakointityötä. Näin kertoo 98 % Kuntaliiton kyselyyn vastanneista, kun vastaajia oli 114 yhteensä 107 kunnasta. Kuntien ennakoinnissa painottuu rooli tiedon käyttäjänä (71 %) tuottamisen, välittämisen tai mahdollistamisen sijaan. Tietoa hyödynnetään päätöksenteon valmisteluun (76 %) ja palvelujen kehittämiseen (56 %) ja painotuksena on paikallistaso. (Jäppinen et al. 2020.)

Tilastolliset analyysit ja ennusteet (86 %) sekä muutosilmiöiden kerääminen eri toimialoilta (78 %) korostuvat kuntien ennakoinnissa. Oleellisimpana koetaan todennäköisten kehityskulkujen hahmottaminen tietoon perustuen (93 %). Tiedon lähteenä on ennen kaikkea omassa organisaatiossa tuotettu tieto, jonka kokee tärkeänä tai erittäin tärkeänä tietolähteenä 86 % kuntavastaajista. Tämä oli tärkeimmäksi koettu tietolähde. (Jäppinen et al. 2020.)

Etelä-Karjalan kunnista Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta kaikki muut ovat pieniä, alle 5000 asukkaan kuntia. Kuntaliiton selvityksen mukaan vain 50 % pienistä kunnista oli mukana ennakointiyhteistyössä. 39 % pienistä kunnista vastasi, että ennakointityötä tekevistä kukaan ei ole käynyt ennakointikoulutuksessa ja 52 % että alle puolet on kouluttautunut. Vain 21 % piti ennakointiosaamista riittävänä suhteessa ennakointitarpeisiin. (Jäppinen et al. 2020.)

Tulevaisuusvalmennukset Etelä-Karjalan kunnissa

LAB-ammattikorkeakoulun Mamiksa-hankkeen tavoitteena on tukea Etelä-Karjalan maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Näkökulmina ovat toisiinsa kytkeytyvät uudet liiketoiminta-avaukset, työpaikat ja eri ryhmien kuten nuorten ja matalasti koulutettujen toimijuus (LAB 2023). Mamiksa tarjosi syksyllä 2024 kunnille mahdollisuutta osallistua tulevaisuusvalmennuksiin, jonka kautta kuntiin haluttiin tuoda tilastotarkasteluiden rinnalle ennakoinnin dialogiluonne ja vaihtoehtoisten näkökulmien havaitseminen todennäköisiin kehityskulkuihin rajautumisen sijaan. Tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia käytäntöjä uusilla, vaan laajentaa tapoja.

Etelä-Karjalan kunnille tarjotut tulevaisuusvalmennukset vastaavat osaltaan Kuntaliiton 2020 esittämiä suosituksia ennakointitoiminnan kehittämiseksi kunnissa kuten: ennakointiosaamisen ulottamiseen poliittisiin päättäjiin, ennakointimenetelmien monipuolistamista, aiemmin tehdyn hyödyntämistä sekä yhteistyön lisäämistä (Jäppinen et al. 2020).

Kuva 1. Poliittisen päätöksenteon ja tulevaisuustiedon eroja. (kuva: Anu Nuutinen)

Tulevaisuusvalmennuksissa haluttiin tuoda esiin osallistavaa, dialogiin pohjautuvaa ennakointia ja erilaisia näkökulmia huomioivaa ajattelua. Koska yllättävän moni yhdistää ennakoinnin ennustamiseen, osallistujille haluttiin selventää termistöä ja luoda yhteistä käsitystä ennakoinnista tiiviillä Johdatus ennakointiin -aloituksella. Tämän jälkeen käytössä olivat Sitran megatrendikortit sekä ennakoinnin eläintarha.

Megatrendit ovat globaaleja ja hitaasti muuttuvia kehityksen suuria linjoja (Rubin 2004). Trendikortit perustuvat Sitran megatrendilistoihin ja ne esittelevät ilmiöitä, jotka vaikuttavat megatrendien taustalla (Sitra 2023 b). Megatrendit ja niiden taustailmiöt eivät yllätä, vaan ne vahvistavat ymmärrystä muutoksista ja niiden keskinäisistä suhteista. Megatrendeissä ei siis näy villejä kortteja tai mustia joutsenia. Tarkoituksena on ymmärtää kokonaiskuvaa sekä ilmiöiden välisiä keskinäisriippuvuuksia ja jännitteitä. (Vataja 2023.)

Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu, yritykset ja nuoret toimijoina

Mamiksan tulevaisuusvalmennuksiin osallistui viisi eteläkarjalaista kuntaa, 18 ryhmää ja 64 henkilöä. Ryhmien ohjeistuksena oli selata läpi trendikortit otsikkotasolla ja saada siten nopeasti kattava tietoisku yleisistä, isoista ilmiöistä. Vaikka mikään aihe ei luultavasti ole täysin vieras, kaikkia – tai ainakaan niiden muodostamaa kokonaisuutta – ei ole tullut välttämättä ajateltua. Ohjeistuksena oli valita ”mielestänne 5 inspiroivinta / osuvinta / kiinnostavinta trendiä kunnan elinvoimaan liittyen” ja tiivistää valinta lopulta yhteen trendiin, jonka vaikutuksia tarkasteltiin keskustellen pienryhmissä.

Lopullisiksi valinnoiksi päätyivät 13 eri trendiä. Useimmin valittiin Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu -trendi, jonka valitsi kolme ryhmää. Kahden ryhmän tarkasteluja osui trendeihin: Väestö keskittyy, Työ ja osaamistarpeet uudistuvat sekä Uusiutuva energia yleistyy. Yli puolet (56 %) ryhmistä valitsi trendin megatrendeistä Hyvinvoinnin haasteet kasvavat. Loput ryhmistä valitsivat trendinsä megatrendistä Talouden perusta rakoilee tai Kilpailu digivallasta kiihtyy. Megatrendit Luonnon kantokyky murenee ja Demokratian kamppailu kovenee jäivät valinnoitta.

Työ ennakoinnin parissa on osoittanut, että tyypillisesti ihmiset valitsevat todennäköisimmän kehityskulun, eivätkä useinkaan laajenna ajatteluaan ilman kannustusta siihen. Trendien tarkastelua jatkettiin siksi Sitran tarjoaman Ennakoinnin eläintarha -pohjalla, joka ohjaa miettimään trendin vaikutuksia keskittyneemmin sekä useasta näkökulmasta. Eläintarhapohjan kuudesta eläimestä norsu kuvaa ilmiötä, josta ei puhuta, torakka on taho, joka pärjää aina, ja saimaannorppa on häviäjä. Krottikala on piilohyötyjä, meduusa kehitystä nopeuttava asia ja musta joutsen, ennakoinnista muutenkin tuttu termi, on ilmiön suunnan muuttava yllätyksellinen tekijä. (Sitra 2023 a.)

Kuntapäättäjät nostivat yritykset ja yrittäjät esiin kaikissa kunnissa, yhteensä 19 kertaa. Yritysten roolista keskusteltiin kaikista näkökulmista, mutta useimmiten yritykset koettiin piilohyötyjänä sekä aina selviävänä. Huolinäkökulmaa oli pienten yritysten kohdalla. Myös nuoret nähtiin oleellisina toimijoina kaikissa kunnissa. Aiheen mukaan nuoret (12 mainintaa) nähtiin aina pärjäävinä tai häviäjinä, osallisena trendiä kiihdyttävässä tekijässä tai jossain, josta ei puhuta. Ymmärrettävästi kuntien roolista keskusteltiin useassa yhteydessä (11 mainintaa). Teemoista kuntia yhdistäviä olivat mm. etätyö, joka pääosain nähtiin mahdollisuutena ja luonto, usein siinä tapahtuvien muutosten kautta esitettynä.

Ennakointi on aktiivista toimimista

Ennakoinnin tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan pikemminkin muovata tulevaisuutta (Gaub 2019). Koska ennakointi sisältää aktiivisen tekemisen roolin, kuntien työpajojen viimeisessä vaiheessa keskusteltiin, miten vastataan ja varaudutaan trendin aiheuttamiin muutoksiin. Mihin mahdollisuuteen tulisi tarttua, mitä pitäisi tehdä ja kenen tulisi toimia? Lisäksi pyydettiin tunnistamaan, onko toimimiselle hidasteita, joita pitäisi poistaa.

Etelä-Karjalan yhteisiksi teemoiksi nousivat toimenpiteet, jotka tukevat muutoksessa pärjäämistä sekä yritysten ja edelleen kuntien elinvoimaisuutta. Aitojen vetovoimatekijöiden löytäminen ja niiden sanoittaminen sekä tunnistetun muutosvastarinnan vähentäminen osoittautuivat tärkeiksi. Ratkaistaviksi haasteiksi listattiin useita asuntoihin työpaikkoihin sekä liikkumiseen liittyviä asioita.

Mamiksan tulevaisuusvalmennuksen tarkoituksena oli monipuolistaa ajattelua, keskittyä hetkeksi tulevaisuuden miettimiseen sekä ilmiöistä ja niiden vaikutuksista keskustelemiseen. Tulevaisuusvalmennukset keräsivät osallistujilta ”Tilaisuus oli aikani arvoinen” -väitteeseen keskimäärin arvosanan 8,5. Keskustelua ja ennen kaikkea toimenpiteitä jatketaan uusien kuntapäättäjien kanssa.

Lähteet

Gaub, F. 2019. Between prediction and foresight. European Strategy and Policy Analysis System. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa: https://ec.europa.eu/assets/epsc/pages/espas/chapter0.html

Jäppinen, T., Pekola-Sjöblom, M. 2020. Kunta-ala ennakoijana. Ennakointitoiminta kunnissa ja kuntayhtymissä 2019. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2050-kunta-ala-ennakoijana

LAB. 2024. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Rubin, A. 2004. Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/toimintaympariston-muutosten-tarkastelu/trendianalyysi-tulevaisuudentutkimuksen-menetelmana/

Sitra. 2023 a. Ennakoinnin eläintarha. Viitattu 28.4.2024. Saatavissa: https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/ennakoinnin-elaintarha.pdf

Sitra. 2023 b. Megatrendikortit 2023. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2023/

Vataja, K. 2023. Megatrendit 2023. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa  https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#esipuhe

Kirjoittaja

Anu Nuutinen on Mamiksa-hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori.

Artikkelikuva: Trendien valintaa kuntien tulevaisuusvalmennuksessa (kuva: Anu Nuutinen)

Viittausohje

Nuutinen, A. 2025. Norsuja ja torakoita kuntien tulevaisuusvalmennuksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/norsuja-ja-torakoita-kuntien-tulevaisuusvalmennuksessa/