Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän ratkaisukeskeinen ja valmentava lähestymistapa

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston neuromoninaisille opiskelijoille tarkoitetut vertaisryhmät käynnistyivät syksyllä 2025 LAB-ammattikorkeakoulussa osana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hanketta. Ryhmien toiminta perustuu vertaistukeen ja ryhmissä saadaan tukea sekä käytännön vinkkejä opiskeluun ja arkeen. Ryhmän ohjaajilla on valmius huomioida ja tukea osallistujia myös mahdollisissa neuropsykiatrisissa haasteissa.

Kirjoittajat: Sanna Nurmiainen ja Kati Ojala

Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmätoiminta on käynnistynyt Lappeenrannan ja Lahden korkeakoulujen kampuksilla syksyllä 2025 (Nurmiainen & Ojala 2025). Vertaisryhmien tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijoille kohtaaminen ja kokemusten, tunteiden sekä ajatusten jakaminen. Toiminnan ydin on vertaisryhmässä syntyvä vastavuoroinen sosiaalinen tuki. Jokainen vertaisryhmään osallistuja toimii aktiivisessa roolissa – kuuntelee, keskustelee ja jakaa omia kokemuksiaan. Vertaiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja heidän ainutlaatuinen kokemustietonsa tarjoaa näkökulmia, joita ei voi saavuttaa pelkällä asiantuntijatiedolla. (Nylund 2000; Nylund 2005). Neuromonimuotoisuuden Voima -hankkeessa järjestettyjen vertaisryhmien kokemusten mukaan neuromonimuotoiset voivat kokea ulkopuolisuutta neurotyypillisesti rakennetussa maailmassa. Vertaisryhmä voi tarjota neuromonimuotoisille nuorille turvallisen tilan, jossa ei tarvitse selitellä itseään, vaan saa olla keskeneräinen, väsynyt tai epävarma. Vertaisryhmä voi toimia nuorille hengähdyspaikkana, jossa saa ymmärrystä, käytännön keinoja ja vertaistukea. (Halkilahti 2025.) Kokemus siitä, ettei ole ulkopuolinen ja erilainen usein rohkaisee etenemään omaa tahtia ja vahvistaa itsetuntoa. (Halkilahti 2025; Ovaskainen & Varis 2021.)

Lähtökohtana työskentelylle vertaisryhmissä toimii ratkaisukeskeisyys ja neuropsykiatrinen valmennus ryhmämuotoisena toimintana. Ratkaisukeskeisyys on käytännönläheinen ja myönteinen lähestymistapa, jossa ei tarjota kuitenkaan valmiita ratkaisuja, vaan autetaan ja tuetaan omien voimavarojen löytymisessä. Ratkaisukeskeisen keskustelun ydin on herättää osallistujissa toivoa sekä mahdollistaa uusia oivalluksia arjen keskelle. Myönteisesti vahvistavalla puheella tuodaan näkyväksi osallistujien jo olemassa olevat vahvuudet, joilla pystyy selviytymään haastavista tilanteista. (Cauffman 2017.) Neuropsykiatrinen valmennus tukee opiskelijoita uusien myönteisten toimintatapojen löytämisessä ja samalla hyvän, omannäköisen elämän rakentumista. Neuropsykiatrisen valmentajan työkalupakkiin kuuluvat niin tiedollisia, taidollisia kuin asenteellisia valmiuksia neuromoninaisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen, mutta myös konkreettiset työkalut muutosta tukemaan.

Vertaisryhmän tapaamisten menetelmällinen viitekehys koostuu monista eri osista. Käynnistyneiden vertaisryhmien ohjaaminen vaatii neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmässä neuropsykiatrista osaamista, fasilitointitaitoja sekä ymmärrystä siitä, miten käydä läpi kipeitäkin aiheita vahvuusajattelun näkökulmasta (THL 2023a). Vertaisryhmien tapaamisten menetelmät ovat moninaisia juuri siksi, että kukin osallistua saa kokemuksen juuri hänelle sopivasta tavasta käsitellä aiheita ja löytää omaan elämäänsä sopivia ratkaisuja. Ratkaisukeskeisyyden lisäksi sosiaalipedagoginen lähestymistapa on kantava voima vertaistapaamissa. Sosiaalipedagogiikka on perinteisesti ollut työskentelyä ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalipedagogiikan alle kuuluu niin luovan toiminnan taidelähtöisyys kuin draamapedagogiikka, sekä sosiokulttuurinen innostaminen. Ryhmämuotoiseen psykoedukaatioon kuuluu yhteinen keskustelu ryhmäläisten kanssa tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. (Cauffman 2021; Nivala & Ryynänen 2024; Heikkinen 2002; THL 2023b; THL 2023c.)

Viitekehys	Keskeiset työmuodot	Konkreettinen toiminta
Ratkaisukeskeisyys	Osallistujan omien voimavarojen vahvistaminen	Tulevaisuuden muistelu, omien kykyjen esiintuominen
Sosiaalipedagogiikka	Yhteisöllinen asenne ja toiminnan eettisyys	Yhteiset pelisäännöt
Draamapedagogiikka	Tunne- ja vuorovaikutustaidot	Sosiaalisen vuorovaikutuksen ennakointi - ryhmätehtävä
Psykoedukaatio	Tiedon, ymmärryksen ja selviytymiskeinojen lisääminen	Tietoiskut ja keskustelupiirit, hengitystekniikat yms
Taidelähtöisyys	Luovien menetelmien hyödyntäminen	Bilateraalinen piirtäminen
Sosiokulttuurinen innostaminen	Dialogisuus ja yhteisöllisyys	Vertaisryhmän kanssa yhdessä tekeminen ja toiminnan suunnittelu

Taulukko 1. Mukaillen eri toiminnan viitekehyksiä vertaisryhmän tapaamissa (Cauffman 2021; Nivala & Ryynänen 2024; Heikkinen 2002; THL 2023b; THL 2023c).

Ratkaisukeskeisyys, sosiaalipedagogiikka sekä neuropsykiatrinen valmennus viitekehyksenä luovat vertaisryhmän ohjaamiselle tukevan alustan vertaisryhmään osallistuville opiskelijoille, joihin työtavat ja ryhmän harjoitukset perustuvat tai tähtäävät. Viitekehys auttaa ohjaajaa myös ymmärtämään, mitä tapahtuu tässä ja nyt, sekä jäsentämään ja käsittelemään yhdessä ryhmäläisten kanssa ryhmässä nousevia asioita (Martin ym. 2012).

Vertaisryhmän merkityksellisyys korkeakoulussa

Vertaisryhmien toiminta on tavoitteellista niin opiskelijalle kuin ryhmänohjaajalle. Opiskelijan tavoitteena on vertaisryhmässä kokemuksista oppimisen ja ohjaajan tavoitteena on saada tuettua osallistujia eri menetelmillä heidän opiskeluarjessaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan opiskelijoista noin kaksi kolmesta kokee opiskeluintoa ja samalla opiskelu-uupumusta kokee noin kolmasosa opiskelijoista. Tutkimuksen mukaan noin kahdeksalla prosentilla korkeakouluopiskelijoilla on todettu oppimiseen vaikuttava lukivaikeus tai neuropsykiatrinen oirekuva, jotka ovat lisääntyneet kaksinkertaisesti aikavälillä 2021–2024. (THL 2025.) Korkeakouluissa oleva puutteellinen oppimisen tuki voi hidastaa opintojen etenemistä tai johtaa opintojen keskeyttämiseen. Tukea tarvitsevat opiskelijat myös käyttävät enemmän aikaa opiskeluun ja uskovat muita vähemmän omaan osaamiseen. (Tolvanen 2025.)

Opiskelijoiden hyvinvointipalvelut täydennettynä YTHS palveluilla rakentavat pohjan neuromoninaisten opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluista korkeakouluyhteisössä. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmätoiminta tulee huomioida tärkeänä tätä kokonaisuutta täydentämään. Vertaisryhmän hyödyt luovat perustan ryhmämuotoiselle työskentelylle korkeakoulussa. Toiminnan ydin vertaisryhmässä on siinä syntyvä vastavuoroinen sosiaalinen tuki sekä vertaisten kokemuksista oppiminen. Ryhmässä tavoitetaan asioita, jotka eivät ole yksilöohjauksessa mahdollisia (Martin ym. 2012). Hankkeessa tehty kehittämistyö (LAB 2025; LUT 2025) sekä valitut työskentelytavat ovat mahdollistaneet kaikkien osallisuuden ja kokemuksen omasta tärkeästä roolista. Opiskelijat ovat sanoittaneet tämän merkitystä ryhmäkertojen loppupalautteessa. Me ryhmäohjaajat toivomme vertaisryhmän tuella olevan vaikutusta tilanteeseen tai ongelmaan, jonka takia opiskelija ovat lähteneet mukaan ryhmään. Jo nyt nähtävissä on vertaisuuden valtava voima, tunne siitä, että ei ole yksin ongelmansa kanssa. Neuropsykiatrinen valmennus ryhmämuotoisena voi juurtua pitkällä aikavälillä korkeakoulun ohjaus- ja tukimuotoihin. Vaikka rinnalla nousee jatkuvasti tarve neuropsykiatriseen valmennukseen yksilöohjauksena, se ei ainakaan tällä hetkellä lukeudu korkeakoulujen perustehtäviin.

Lähteet

Cauffman, L. 2021. Ratkaisukeskeinen coaching, opas myönteiseen muutokseen. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy.

Halkilahti, M. 2025. Miten neuromonimuotoinen voi hyötyä vertaisryhmästä? Neuromoninaisuuden voima. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://neuromonimuotoisuudenvoima.fi/miten-neuromonimuotoinen-voi-hyotya-vertaisryhmasta/

Heikkinen, H. 2002. Draaman maailmat oppimisalueina – Draamakasvatuksen vakava leikillisyys. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 201. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4006-5

LAB. 2025. Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle

LUT. 2025. Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/opiskelu/junior-university/tietoa-meista/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspolulle

Martin, M., Heiska, H., Syvälahti, A. & Hoikkala, M. 2012. Satoa ryhmästä – opas hyvinvointiryhmän ohjaajalle. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita 9, 2012. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://hengittavamieli.fi/wp-content/uploads/2021/10/Satoa-ryhmasta.pdf

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2024. Sosiaalipedagogiikka – kohti inhimillisempää ja kestävää elämää. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Nurmiainen, S, & Ojala, K. 2025. Neuromoninaisten opiskelijoiden vertaisryhmän käynnistäminen korkeakoulussa. LAB Focus. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/neuromoninaisten-opiskelijoiden-vertaisryhman-kaynnistaminen-korkeakoulussa/

Nylund, M. 2000. Varieties of Mutual Support and Voluntary Action. A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers. Helsinki: The Finnish Federation for Social Welfare and Health.

Nylund, M. 2005. Vertaisryhmät kokemusten ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa Nylund, M. & Yeung, A. (toim.) Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. 195-213.

Ovaskainen, A. & Varis, E. 2021. Autismikirjon vertaisryhmien ohjaajan opas. Suomen autismikirjon yhdistyksen opas. Helsinki: Suomen autismikirjon yhdistys.

THL. 2023a. Vertaisryhmätoiminta. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/sosiaalipalvelut/vertaisryhmatoiminta#Nuorten%20vertaisryhm%C3%A4toiminta

THL. 2023b. Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/kulttuurihyvinvointi-ja-taidelahtoiset-menetelmat

THL. 2023c. Psykoedukaatio. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-mielenterveys/maahanmuuttaneiden-mielenterveyden-edistaminen/psykoedukaatio

THL. 2025. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/oppimisvaikeudet_ja_opiskelukyky.html

Tolvanen, A. 2025. Moni ei selviä korkeakoulusta ilman oppimisen tukea, epäilevät tutkijat. Yle. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20162923?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Virta, M. & Salakari A. 2018. ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0. Helsinki: Tammi Kustannus.

Kirjoittajat

Sanna Nurmiainen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Sanna on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lappeenrannassa.

Kati Ojala työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle –hankkeessa. Kati on ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja ohjaa neuromoninaisten opiskelijoiden ryhmää Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/954284 (CC0)