Naiset energia- ja rakennusalalla: kehittämistoimilla kohti tasa-arvoisempaa työelämää

Rakennus- ja energia-alat kärsivät osaajapulasta, ja sukupuolten välisen tasapainon parantaminen on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia tavoitteita energia- ja rakennusalojen etujärjestöillä sekä LABin ja Metropolian yhteisellä ESR+-hankkeella on naisten osuuden lisäämiseksi miesvaltaisilla toimialoilla.

Kirjoittaja: Kati Varis

Työmarkkinat Suomessa ovat jo pitkään olleet eriytyneet sukupuolen mukaan, ja useilla aloilla on kohtaantohaasteita työelämän segregaation seurauksena. Naiset ovat perinteisesti hakeutuneet terveydenhuollon ja palvelualojen tehtäviin, kun taas esimerkiksi rakennusalalla miesten osuus on noin 90 % ja energia-alalla noin 75 %. Suomessa sekä energia- että rakennusala kärsivät osaajapulasta (Energiateollisuus 2025; Rakennusteollisuus RT 2025). Liiketoimintatavoitteidensa saavuttamiseksi nämä miesvaltaiset alat tarvitsevat lisää naispuolisia osaajia.

Tasapaino yrityksen sukupuolijakaumassa tuo mukanaan monia positiivisia vaikutuksia. Monimuotoisuutta painottavat yritykset menestyvät taloudellisesti keskivertoa paremmin ja tekevät parempia päätöksiä. Sukupuolirakenteeltaan monimuotoiset tiimit innovoivat todennäköisemmin ja ennakoivat paremmin kuluttajien tarpeiden muutoksia, mikä auttaa yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Sukupuolten tasapaino vaikuttaa positiivisesti organisaatiokulttuuriin, ja inkluusion ja monimuotoisuuden sanotaan edistävän työntekijöiden tyytyväisyyttä ja organisaatioon sitoutumista. Tasa-arvoa vahvistava monimuotoisuus lisää myös yrityksen houkuttelevuutta työnantajana. (Dixon-Fyle ym. 2020.)

Tutkimuskirjallisuuden perusteella miesvaltaisten teknisten alojen kiinnostavuus naisten keskuudessa ei ole merkittävämmin kasvanut, vaikka koulumaailmassa onkin pyritty saamaan tyttöjä kiinnostumaan enemmän luonnontieteistä ja matematiikasta (Naukkarinen & Bairoh 2020). STEM-aloilla työskentelevillä naisilla on myös suurempi taipumus jättää alansa kuin muilla ammattialoilla työskentelevillä naisilla, erityisesti uransa alkuvaiheessa (Glass ym. 2013). YK:n mukaan ”Sukupuolten epätasa-arvo STEM-aloilla ylläpitää olemassa olevaa sukupuolten epätasa-arvoa, sillä monet tulevaisuuden työt tulevat olemaan STEM-aloilla. Ongelma kasvaa, jos asiaa ei käsitellä lähitulevaisuudessa”. (United Nations 2020.)

Naisten kiinnostukseen miesvaltaisia aloja kohtaan voivat vaikuttaa muun muassa alojen maskuliininen työkulttuuri ja mahdollinen sukupuoleen perustuva syrjintä ja häirintä, samoin kuin työn ja yksityiselämän epätasapaino sekä ammatillisen kehittymisen puute (Bairoh ym. 2021, Galea ym. 2020). Lisäksi alalle pääsemiseen ja rekrytointiin voi miesvaltaisilla aloilla liittyä sukupuolittuneisuutta: naiset rekrytoidaan yleensä virallisten prosessien kautta, kun taas miehet saattavat tulla uuteen työpaikkaan myös epäformaalien verkostojen välityksellä (Galea ym. 2020).

Tasa-arvotavoitteet energia- ja rakennusaloilla

Rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelmassa (2024) yksi keskeisistä painopistealueista on monimuotoisen ja hyvinvoivan työvoiman edistäminen. Tavoitteiksi on asetettu, että ala on houkutteleva kaikille taustasta riippumatta 2030-luvulle mennessä ja alalla on nollatoleranssi syrjinnälle, häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle. Keskeisiksi toimenpidekokonaisuuksiksi on tunnistettu muun muassa johtaminen, monimuotoisuutta tukevien rakenteiden luominen, sekä koulutus ja osaamisen kehittäminen. Myös Suomen energiasektorilla on Equal by 30-kampanjan myötä sitouduttu lisäämään naisten osuutta kaikilla tasoilla vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä merkittävänä syynä tähän on ilmastonmuutos ja energiasiirtymä, minkä vuoksi energia-alalle tulisi saada houkuteltua parhaat asiantuntijat. Energiateollisuudessa on sitouduttu myös vaikuttamaan siihen, että naisten osuus erityisesti tekniikan alojen opiskelijoista lisääntyisi korkeakouluissa ja eri taustan omaavat rohkaistuisivat hakeutumaan alan työtehtäviin. (Energiateollisuus 2025.)

ESR+-hanke: Naisosaajia energia- ja rakennusalalle

Syksyllä 2025 LAB-ammattikorkeakoulu ja Metropolia-ammattikorkeakoulu käynnistävät ESR+-hankkeen ”Naisosaajia energia- ja rakennusalalle”, joka keskittyy veto- ja pitovoiman kehittämiseen naisosaajien osalta. Tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja kehittää malleja ja palveluja, jotka parantavat työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamista näillä miesvaltaisilla aloilla.

Hankkeessa pilotoidaan uusia toimintatapoja, ja organisaatiot saavat paremman ymmärryksen naisosaajien rekrytointiin ja sitouttamiseen liittyvästä tilanteestaan. Johdon ja esihenkilöiden sekä HR- ja viestintäosaajien työnantajaosaamista kehitetään muun muassa rekrytointivalmiuksiin, perheystävällisiin käytäntöihin ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin liittyen. Tavoitteena on, että organisaatioissa esiintyvät asenteet ja organisaatiokulttuuri alkaisivat hankkeen aikana muuttua yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa paremmin tukevaksi.

Myös oppilaitosyhteistyötä kehitetään hankkeessa erityisesti naisopiskelijoiden osalta, ja organisaatioiden työnantajakuvan kehittämiseen liittyvää osaamista yrityksissä monipuolistetaan. Tavoitteena on muuttaa vääristyneitä mielikuvia energia- ja rakennusalasta sekä lisätä tietoutta alojen tasa-arvotilanteesta, sukupuolten epätasa-arvoa aiheuttavista käytänteistä sekä yleisestä sukupuolisensitiivisyydestä organisaatiotasolla. Kehitetyt toimintatavat levitetään valtakunnallisesti muiden organisaatioiden käytettäväksi ja niistä viestitään myös muille sidosryhmille.

Lähteet

Bairoh, S. & Putila, S. 2021. ”Pätevät naiset eivät etene” vai ”naisia suositaan”? Sukupuoleen perustuvan syrjinnän ristiriitaiset kokemukset tekniikan korkeakoulutettujen työpaikoilla. Työelämän tutkimus, 19. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.112502

Dixon-Fyle, S., Dolan, K., Hunt, D.V., & Prince, S. 2020. Diversity wins: How inclusion matters. McKinsey Report 2020. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://www.mckinsey.com/featured-insights/diversity-and-inclusion/diversity-wins-how-inclusion-matters

Energiateollisuus ry. 2025. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://energia.fi/

Galea, N., Powel, A., Loosemore, M. & Chappel, L. 2020. The gendered dimensions of informal institutions in the Australian construction. Gender Work and Organization. Vol. 27. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/gwao.12458

Glass, JL., Sassler, S., Levitte, Y. & Michelmore, KM. 2013. What’s So Special about STEM? A Comparison of Women’s Retention in STEM and Professional Occupations. Social Forces. Vol. 92 (2), 723–756.

Naukkarinen, J. & Bairoh, S. 2020. STEM: A help or a hinderance in attracting more girls to engineering? Journal of Engineering Education. Vol. 109 (2), 177–193. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jee.20320

Rakennusteollisuus RT. 2025.Raken nusalalle.fi tekee alaa tutuksi. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://rt.fi/

Rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelma: Loppuraportti. 2024. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/11/Rakennusteollisuuden-vastuullisuusohjelma-loppuraportti-2024.pdf

United Nations. 2020. Sukupuolten välinen kuilu jatkuu STEM-aloilla. Viitattu 7.5.2025. Saatavissa https://unric.org/fi/sukupuolten-valinen-kuilu-jatkuu-stem-aloilla/

Kirjoittaja

Kati Varis (TkL, AmO, KTM, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin Liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii tulevassa Naisosaajia energia- ja rakennusalalle -hankkeessa projektipäällikkönä. Katilla on pitkä työhistoria muun muassa henkilöstön kehittämisen ja muutosjohtamisen tehtävistä ja hän on kiinnostunut kehittämään työhyvinvointia sekä edistämään tasa-arvoa ja modernia, inhimillistä johtamista työorganisaatioissa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/a-woman-sitting-at-the-table-5583615/ (Thirdman, Pexels License)