Ravintola-alan työhyvinvointi tarvitsee vahvistusta. Kun työtä sujuvoitetaan ja työhyvinvointiin panostetaan, myös tuottavuus vahvistuu. Menestysresepti-hankkeen muutosagenttivalmennuksessa pysähdytään näiden teemojen äärelle.
Kirjoittaja: Emmi Ollila
Entä jos ravintola-alan ammattilaisilla olisi aikaa pysähtyä, istua alas syömään ja puhua – niin kuin ravintoloissa ja kahviloissa tehdään. Jutella siitä, miten työnjako helpottuisi, piirtää vuosikelloon ideoita kuukausien päähän, ottaa esiin toiveet ja kiittää työkaveria tuesta. Entä jos yrittäjät voisivat jakaa vastuuta ja vapautta useammalle? Jos heillä olisikin enemmän aikaa ajatella, miten työhyvinvoinnista huolehtiminen voisi johtaa tuottavuuden lisääntymiseen.
Jospa tähän liittyvät tiedot tulisivatkin kaikkien saataville, sopivan kevyinä ja pieninä paloina maisteltaviksi arjen lomassa. Olisi sellainen menestysresepti, jolla ravintola-alan ammattilaiset saisivat ansaitsemansa ajan pysähtyä, tuumia, hengähtää, kohdata toisensa ja rakentaa yhdessä ystävällistä työkulttuuria itselleen ja toisilleen.
Menestysresepti – yhteinen tekeminen ravintola-alan arjessa
Menestysresepti on ESR+-rahoitteinen hanke (11/2024–10/2026), jota toteuttaa viiden ammattikorkeakoulun konsortio: TAMK, LAB, SeAMK, Haaga-Helia ja SAMK. Hankkeessa kehitetään ravintola-alan työn sujuvoittamista, tuottavuutta ja työhyvinvointia yhdessä ravintoloiden kanssa eri puolilta Suomea. (Sujuvuudesta kilpailuetua 2026a.)
Tähän mennessä hankkeessa on tehty muun muassa kyselyitä ja kartoitettu nykytilaa: QWL-kyselytutkimuksia (quality of working life) ja haastatteluita ja pilottiyrityskohtaisia ja valtakunnallisia työpajoja. Lisäksi hankkeen aikana on tuotettu Menestysreseptin tiekartta ravintola-alan tuottavuus- ja työhyvinvointiloikan tueksi. (Sujuvuudesta kilpailuetua 2026b.)
Työpajoihin pohjautuvia inspiraatiovideoita on koottu avoimesti kaikkien katsottavaksi, jotta sisältöihin voi tutustua silloin kun se itselle sopii. Jos haluat tutustua hankkeeseen tarkemmin ja katsoa avoimet materiaalit, löydät ne hankesivuilta. (Sujuvuudesta kilpailuetua 2026c.)
Mikä muutosagenttivalmennus on?
Pilotoimme hankkeessa parhaillaan muutosagenttivalmennusta. Sen tarkoituksena on toimia työn ohessa tapahtuvaa oppimista tukevana kokonaisuutena, jossa ravintola-alan ammattilaiset pääsevät oppimaan itselleen sopivissa paloissa, ajasta ja paikasta riippumatta. Teemoina ovat sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi. Niiden alla on 12 osiota, joista muutosagentit valitsevat 5 vapaavalintaista. Esimerkkejä osioista ovat “Hukka hukassa” (hävikin hallinta), “Mun työt ja sun työt” (yhteistyö ja työnjako) ja “Kapteeni luotsaa” (johtaminen).
Muutosagenttivalmennus on rakennettu Moodle-pohjaiseen avoimen verkkokurssin (MOOC) oppimisympäristöön, johon on upotettu interaktiivisia kuvia, videoita, linkkejä, lisälukemisvinkkejä, kevyitä oikein-väärin -tyyppisiä tehtäviä ja syvällisempään pohdintaan johdattelevia chat-tehtäviä sekä vuosikello-tyyppisiä työkaluja, joita pääsee myös testaamaan käytännössä lopputehtävän kautta.
Click here to view the accessible version of this interactive content
Kuva 1. Yllä on ThingLinkillä toteutettu interaktiivinen kuva, joka on esimerkki avoimen verkkokurssin (MOOC) oppimateriaaleista. Klikkaamalla kuvan vilkkuvia ikoneita (tageja) pääset tutkimaan sisältöjä tarkemmin.
Oppeja koko työyhteisölle
Tarkoituksena on, että muutosagentit toimivat työyhteisönsä silminä ja korvina verkko-oppimisympäristössä. He poimivat itselleen ja yhteisölleen parhaiten sopivia maistiaisia alustalta kuin buffet-pöydästä ja voivat myös sukeltaa syvälle työpaikkaa erityisesti koskettaviin aiheisiin. Muutosagentit tuovat “maistiaisia” eli oppeja ja ideoita työyhteisölleen, joka voi testata niitä arjessa.
Yritykset ovat valinneet muutosagenteiksi työntekijöitä, joille ihmiset tulevat luontevasti juttelemaan. He kuuntelevat, nostavat ideoita esiin ja vievät niitä eteenpäin. Samassa yrityksessä voi olla myös useita muutosagentteja. Myös yrittäjiä ja esihenkilöitä kannustetaan hyödyntämään alustaa ja siellä voi vierailla tutkimassa sisältöjä vaikka ei aikoisikaan suorittaa kaikkia tehtäviä. Kun muutosagentti on tehnyt kaikki tarvittavat tehtävät ja antanut anonyymia palautetta verkko-oppimisympäristöstä, hän saa todistuksen.
Maistiaisia buffet-pöydästä – näin oppiminen etenee
Oppiminen on usein tehokkainta, kun oppijalla on siihen sisäinen motivaatio (Ryan & Deci 2000). Siksi muutosagenteille haluttiin antaa mahdollisuus valita 5 heille sopivina osiota 12 osion kokonaisuudesta. Toisaalta aikuisten työn ohessa tapahtuvassa oppimisessa keskeinen motivaatiotekijä on usein vastausten etsiminen kysymykseen “Miten voin hyödyntää tätä heti työssäni?” (Moore ym. 2024).
Interaktiivisten kuvien (ThingLink) avulla sisältöä on voitu tuoda visuaaliseen ja klikkailtavaan muotoon. Ajatus on sama kuin buffet-pöydässä: jokainen voi poimia itselleen sopivia maistiaisia, palata niihin myöhemmin ja halutessaan syventyä niihin aiheisiin, jotka tuntuvat omassa arjessa kaikkein tärkeimmiltä. Muutosagenttivalmennuksessa on hyödynnetty eri asiantuntijoiden hankkeessa tuottamia materiaaleja, heidän jakamiaan lähteitä ja ravintoloiden matkan varrella oppimia käytäntöjä.
Click here to view the accessible version of this interactive content
Kuva 2. Toinen ThingLinkillä toteutettu interaktiivinen kuva, joka on esimerkki muutosagenttivalmennuksen itseopiskelumateriaaleista. Klikkaamalla kuvan vilkkuvia ikoneita (tageja) pääset katsomaan sisältöjä.
Tavoitteellinen oppiminen tekemällä
Oppimisympäristön rakenne ja toimintalogiikkaa perustuu opettajien yleisesti jakamaan ymmärrykseen oppimisen konstuktivisesta luonteesta. Toisin sanoen oppiakseen syvällisesti oppimateriaalin kanssa on tehtävä aktiviisesti töitä ja linkitettävä opittu osaksi omaa kokemusmaailmaa (Biggs 2014). Siksi tehtävät houkuttelevat kysymään ja pohtimaan vastauksia, soveltamaan, ideoimaan ja kertomaan uusista ajatuksista muille omin sanoin.
Oppimisympäristöä suunnitellessamme olemme hyödyntäneet samaa yleisesti käytössä olevaa oppisisältöjen suunnittelun periaatetta, jota hyödynnetään korkeakoulujen opetuksen suunnittelussa – konstruktiivista linjakkuutta (constructive alignment) (Biggs & Tang 2011; Biggs 2014). Toisin sanoen muutosagenttivalmennuksen tavoitteet, tehtävät ja arviointi on pyritty linjaamaan keskenään niin, että tehtävät tukevat tavoitteiden saavuttamista ja tehtäviä tehdessään muutosagentit tulevat samalla osoittaneeksi saavuttaneensa tavoitteet. Muutosagenteilta saadun palautteen perusteella kehitämme tätä linjakkuutta, tehtäviä ja sisältöjä edelleen syksyn valtakunnallista julkaisua varten.
Vuorossa seuraavaksi
Keräämme palautetta valmennuksesta hankkeessa mukana olevilta muutosagenteilta. Palautteen perusteella verkko-oppimisympäristöä, sen sisältöjä ja tehtäviä kehitetään edelleen, jotta ne vastaisivat ravintola-alan ammattilaisten tarpeisiin. Viimeistelty muutosagenttivalmennus julkaistaan syksyllä 2026 ja se tulee olemaan valtakunnallisesti maksutta kaikkien käytettävissä.
Lisäksi hanketyö jatkuu muun muassa hankkeessa mukana olevien ravintoloiden kokeilujen ja asiantuntijasparrausten myötä. Toivomme saavamme yhä lisää konkreettisia vinkkejä ja parhaita käytäntöjä ravintoloilta toisille, joita voimme ravintoloiden niin halutessa välittää kaikkien iloksi muutosagenttivalmennuksessa ja hankesivustolla. Esimerkiksi “fiilisvartti” (kuulumiskierros), “Kiitos, että…” -harjoitukset (kiitosten kirjoittaminen paperille työkavereiden selkään ja näin hyvän kirjoittaminen selän takana), biovaa’an testaus, ja ruokalistan päivityspäivä ovat antaneet lisää lämpöä ja myös lisää tuottavuutta ravintoloiden arkeen.
Lähteet
Biggs, J. 2014. Constructive alignment in university teaching. HERDSA Review of Higher Education. 1, 5–22. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://www.tru.ca/__shared/assets/Constructive_Alignment36087.pdf
Biggs, J. & Tang, C. 2011. Teaching for Quality Learning at University: What the Student Does. 4th ed. Maidenhead: Open University Press.
Moore, R.L., Hwang, W. & Moses, J.D. 2024. A systematic review of mobile-based microlearning in adult learner contexts. Educational Technology & Society. 27(1), 137–146. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://doaj.org/article/b6b940948b034e489c5bd28c73307897
Ryan, R.M. & Deci, E.L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist. 55(1), 68–78. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://selfdeterminationtheory.org/SDT/documents/2000_RyanDeci_SDT.pdf
Sujuvuudesta kilpailuetua. 2026a. Hankkeesta – Menestysresepti. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/hankkeesta/
Sujuvuudesta kilpailuetua. 2026b. Ravintola-alan tuottavuus- ja työhyvinvointiloikka tiekarttana. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/ravintola-alan-tuottavuus-ja-tyohyvinvointiloikka-tiekarttana/
Sujuvuudesta kilpailuetua. 2026c. Materiaalit – Menestysresepti. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://www.sujuvuudestakilpailuetua.fi/materiaalit/
Kirjoittaja
Emmi Ollila toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana.
Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/assorted-foods-on-white-table-A3I2jmRGxk0 (Unsplash License)
Viittausohje
Ollila, E. 2026. Muutosagenttivalmennus ravintola-alalle – pilotti käynnissä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/muutosagenttivalmennus-ravintola-alalle-pilotti-kaynnissa/