Motivoivan haastattelun merkitys mielenterveys- ja päihdehoidossa

Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ja tehokas lähestymistapa, jota hyödynnetään mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Keskiössä on ajatus siitä, että yksilön oma motivaatio muutokseen vaikuttaa ratkaisevasti hänen toipumisprosessiinsa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisiin laaja-alaisesti ja niiden hoitoon liittyy useita haasteita. Yksi suurimmista haasteista on hoitoon sitoutumattomuus tai muutos omaan toimintaan. Näissä tilanteissa motivoiva haastattelu voi olla avain muutokselle.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

Motivoivassa haastattelussa on kyse asiakaslähtöisestä ja vuorovaikutteisesta lähestymistavasta, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään oma motivaatio muutokseen. Se yhteistyöhön perustuva vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään löytämään ja vahvistamaan asiakkaan motivaatiota muutokseen. Keskiössä on ihmisen omien arvojen ja merkityksien, voimavarojen ja toimijuuden korostaminen (Järvinen 2025). LAB-ammattikorkeakoulu kouluttaa sote-alan ammattilaisia motivoivan haastattelun hyödyntämiseen asiakastyössä. Koulutuksen tavoitteena on osaamisen lisääminen mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön liittyvistä ilmiöistä ja miten ne vaikuttavat asiakkaan motivaatioon, muutoksen tukemiseen ja hoitoon sitoutumiseen.

Merkityksellisen elämän luominen on toipumista

Toipumisorientaatio on kuulunut mielenterveystrategiaan jo 2010-luvulta lähtien Suomessa. Kyseessä on viitekehys mielenterveyspalveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Se on ennen kaikkea ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. Toipumisorientaation periaatteissa painottuu ymmärrys siitä, että toipuminen on yksilöllinen prosessi; se ei tarkoita kliinistä toipumista ja sitä ei määritä oireet tai lääkitys. Toipuminen ei myöskään ole lineaarinen prosessi tai se ei ole yhtä kuin paraneminen. Toipumisessa korostuu henkilön omakohtainen kokemus mielekkäästä elämästä. Kyse on henkilökohtaisesta ja ainutlaatuisesta muutosprosessista, joka kattaa asenteet, arvot, tunteet, päämäärät, taidot ja roolien muutokset. Tärkeimpänä on ymmärrys siitä, että hyvä elämä on mahdollista sairauden rajoitteista huolimatta (Nordling 2018). Kun hoitohenkilökunta luo empaattisen ympäristön asiakkaalle motivoivaa haastattelua hyödyntäen ja mahdollistaa asiakkaalle avoimen keskustelun heidän ajatuksistansa, tunteista ja haasteista, se auttaa asiakasta tunnistamaan omat unelmat ja tavoitteet. Näiden tunnistamine ja sanoittaminen lisää heidän hoitoon sitoutumistaan.

Muutosvastarinnan hyväksyminen hoitosuhteessa

Muutosvastarinta on osa muutosprosessia koska muutos on aina epävarmaa ja ei voida tietää onko muutos sitä mitä ajattelee sen olevan. Jos hoitohenkilökunta puhuu vain muutoksen hyödyistä, korostaa ongelmaa, yliarvioi hyötyjä ja vähättelee haittoja, vastarinta voi lisääntyä (Päihdelinkki 2025). Muutosvastarinta on usein asiakkaan kokema ristiriita vanhoissa tavoissa pitäytymisen halun ja muutoshalun välillä. Ammattilaisten tehtävä on auttaa tuomaan ristiriitoja näkyväksi, jotta asiakkaan oma oivallus ja kokemus valinnanvapaudesta edistyy ja motivaatio muutokseen lisääntyy (THL 2024). Yksi keino peilata muutosta on muutosvaihemallin kautta. Muutosvaihemallit perustuvat ajatukseen, että käyttäytymisen muutos etenee eri vaiheiden kautta ja ihmisten valmius muuttaa käyttäytymistä riippuu siitä, missä vaiheessa muutosprosessia he ovat. Muutosvaihemallin vaiheet ovat esiharkinta, harkinta, päätös, toiminta, ylläpito ja repsahdus. Motivaatio muutokseen huomioidaan hoidon kaikissa vaiheissa (Niemelä 2018).

Stigmat ja niiden vaikutus hoitoon sitoutumiseen

THL:n (2023) mukaan stigma tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa. Se voi ilmetä esimerkiksi epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna, syyllistämisenä tai ennakkoluuloina. Stigmat vaikuttavat niiden kohteeksi joutuvien ihmisten ja heidän läheistensä elämään monella tavoin. Monet mielenterveys- tai päihdehäiriöistä kärsivät kohtaavat herkästi kielteistä leimaamista tai ennakkoluuloja, joka näkyy sosiaalisessa kanssakäymisessä, työssä, opinnoissa, asumisessa ja erilaisissa palveluissa. Tämä johtaa siihen, että he eivät hakeudu hoitoon sen vuoksi että he pelkäävät tulevansa leimatuksi tai syrjityksi sairautensa vuoksi. aiheuttaen. Pahimmillaan tästä seuraa huono-osaisuuden ja terveysongelmien lisääntyminen ja eristäytyminen yhteiskunnassa. Tämän vuoksi tärkeä tunnistaa stigma ja syrjinnän vaikutukset sekä miten ammattilaisina voidaan vähentää niitä (Sininauhasäätiö 2023).

Voimaannuttava kohtaaminen

Motivoiva haastattelu edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Sen lisäksi tarvitaan luottamuksellinen suhde sekä kunnioittava kohtaaminen. Hyvän kohtaamisen tunnusmerkkejä ovat arvostus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo (THL 2024). Kohtaaminen on inhimillistä vuorovaikutusta, johon vaikuttaa se, millä asenteella toisen ihmisen kohtaa. Aloilla, joissa kohtaaminen on keskiössä edellyttää ammattilaisilta hyvää itsetuntemusta, kykyä käsitellä erilaisuutta sekä vaikeita sosiaalisia tilanteita. Hyvät vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä nähdä asioita toisen näkökulmasta ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä toisten kanssa sekä toimia yhdessä (Sininauhasäätiö 2023). Parhaimmillaan vuorovaikutus on tasavertaista ja dialogista, jonka ytimessä on inhimillisyys, jolloin kohdataan ihminen eikä ongelma. Voimaannuttavassa kohtaamisessa keskiössä on asiakkaan tilanne ja tarpeet eikä ammattilaisen työorientaatio (Kirjavainen 2024).

Motivaatio muutokseen herätetään haastattelemalla ja kuuntelemalla. Motivoiva haastattelu on tärkeä menetelmä tukemaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vahvistamaan hänen omaa rooliaan toipumisprosessissa. Motivaatio on vaihteleva mielentila johon ammattilaisina voimme vaikuttaa onnistuneella vuorovaikutuksella. Kun motivoiva haastattelu on onnistunut, saadaan aikaan asiakkaassa positiivinen noste ja kohdatuksi tulemisen kokemus (THL 2024). Kun asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja olevansa aktiivinen toimija omassa hoidossaan, hän on todennäköisemmin valmis tekemään tarvittavia muutoksia.

Lähteet

Järvinen, M. 2025. Motivoiva haastattelu. Käypä hoito –suositus. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix02109

Kirjavainen, P. 2024. Haavoittuvassa asemassa olevan osallisuuden kokemuksen muodostuminen: kohtaamisia julkisessa palvelujärjestelmässä. Väitöskirja. Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö, Sosiaali- ja terveyshallintotiede. Vaasa. Acta Wasaensia 544. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-166-2

Nordling, E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Viitattu 17.2.2025. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 134 (15), 1476–83. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14435

Niemelä, S. 2018. Muutosvaihemallin mukainen hoitosuunnitelma. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix02543

Päihdelinkki. 2025. Motivoiva haastattelu. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://paihdelinkki.fi/ammattilaisille/motivoiva-haastattelu/

Sininauhasäätiö. 2023. Tunnista ja pura stigmoja. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://sininauhasaatio.fi/wp-content/uploads/2023/10/paihdepaivat-tunnista-ja-pura-stigmoja.pdf

THL. 2024. Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/motivoiva-toimintatapa-ja-motivoiva-haastattelu

THL. 2023. Stigma ja syrjintä. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta