Miten vastata tulevaisuuden haasteisiin matkailussa?

Tulevaisuusajattelu ei ole ennustamista. Se on erilaisten tai mahdollisten tulevaisuuksien ja skenaarioiden hahmottamista. Tulevaisuudessa matkailualalla odotetaan jatkuvaa kasvua, mutta samalla se kohtaa merkittäviä haasteita, kuten ympäristön kestävyyden, teknologisten innovaatioiden ja globaalien kriisien hallinnan. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja, jotka korostavat kestävyyttä, personointia ja digitaalisuutta.

Kirjoittajat: Johanna Heinonen & Sini Temisevä

Sumea kristallipallo

Matkailualan tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa monimutkaisen ja usein epävarman ympäristön vuoksi. Ilmastonmuutos, ympäristön kuormitus, poliittiset muutokset, teknologian kehitys ja terveyskriisit ovat vain muutamia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa matkailun tulevaisuuteen (UNWTO 2020). Esimerkiksi pandemiat kuten COVID-19 ovat osoittaneet, kuinka äkilliset ja odottamattomat tapahtumat voivat vaikuttaa matkailualaan laajasti ja välittömästi. Edellämainitut tulevaisuuden näkymät matkailualalla merkitsevät matkailuyrityksille sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden näkymät asettavat yrityksille paineita kehittää kestäviä käytäntöjä ja vähentää hiilijalanjälkeään. Tämä voi vaatia investointeja kestäviin infrastruktuureihin, koulutukseen ja resurssien tehokkaampaan käyttöön. Yritysten on myös otettava huomioon ympäristönäkökulmat kaikissa toimissaan, jotta ne voivat vastata asiakkaiden kasvavaan kiinnostukseen ekologisesti kestävää matkailua kohtaan (Gössling & Peeters 2015).

Teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen voi tarjota matkailuyrityksille uusia mahdollisuuksia parantaa asiakaskokemusta ja lisätä tehokkuutta. Esimerkiksi tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää personoidun matkailukokemuksen tarjoamiseen ja liiketoiminnan optimointiin. Lohkoketjuteknologia puolestaan voi auttaa parantamaan turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä matkailualalla. (Xiang & Gretzel 2010.)

Lisäksi matkailuyritysten on oltava valmiita kohtaamaan ja hallitsemaan globaaleja kriisejä, kuten pandemioita ja terrori-iskuja (Duan ym. 2022). Tämä voi edellyttää joustavia liiketoimintamalleja, riskienhallintajärjestelmiä ja digitaalisia viestintäkanavia, joiden avulla yritykset voivat reagoida nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteisiin. Ne, jotka pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntämään tarjolla olevia mahdollisuuksia, voivat saavuttaa kilpailuetua ja menestyä alalla pitkällä aikavälillä.

Työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen

Laurea-ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun vastaukset matkailun tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin osoittavat kummankin oppilaitoksen sitoutumisen innovaatioon ja tulevaisuusajatteluun. Sekä Laurea että LAB ovat tunnistaneet matkailualan nopean muutoksen tarpeen ja vastanneet siihen kehittämällä uusia opetusohjelmia ja projekteja, jotka keskittyvät tulevaisuuden näkymiin.

Laurea-ammattikorkeakoulussa luotiin Lyckan-hankkeessa Tulevaisuustyöskentelyn toimintamalli erilaisten tulevaisuustyöpajojen pohjaksi (Risu ym. 2023). Mallia voi käyttää kokonaan tai osittain, mutta perusperiaatteena on ajattelumallin muokkaaminen tulevaisuusajatteluun. Toimintamalli antaa valmiit työkalut ja menetelmät vaihe vaiheelta työn tekemisen tueksi, jossa jokaisen fasilitaattorin on helppo lähteä työpajaa pitämään sekä yrittäjille että opiskelijoille.

Kuva 1. Tulevaisuustyöskentelyn toimintamalli (Risu & Temisevä 2023)

Mallin avulla onkin mm. Viking Linelle työstetty tulevaisuusvisioita opiskelijoiden kanssa. Näissä on mallin mukaisesti ensin painotettu asiakastarpeiden ymmärtämistä ja sellaisten innovatiivisten ratkaisujen luomista, jotka muokkaavat matkailualan tulevaisuutta. Aikajanatyökalun avulla opiskelijat ovat tarkastelleet matkailualan menneisyyttä ja nykytilaa sekä ennakoineet tulevaisuuden kehityssuuntia vuoteen 2050 saakka. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa auttaa opiskelijoita ymmärtämään asiakasympäristön laajemmin ja tunnistamaan tulevaisuuden liiketoimintastrategioiden avainalueet.

LABissa puolestaan on pyritty erilaisissa monialaisissa hankkeissa tuomaan tulevaisuusajattelua ja sen merkitystä. Bounce Forward -projekti keskittyi työelämän hyvinvointiin ja niiden taitojen kehittämiseen, jotka mahdollistavat menestymisen muuttuvassa työympäristössä (Richards ym. 2022). Projektissa korostettiin jatkuvaa oppimista, innovaatiota ja ennakointia, jotka ovat olennaisia sopeutumisessa ja menestyksessä tulevaisuuden työelämässä, ja tarjottiin työkaluja ajattelu- ja toimintamalleihin. Hankkeessa sai suorittaa Tulevaisuusagentti-osaamismerkin, jonka mm. laurealaiset kollegat hankkivat. eHospitality-hankkeessa tehtiin matkailualan digitalisaatioon ketteriä kokeiluja ja Etelä-Karjalan Tapahtumaklusteri -hanke puolestaan pyrkii rakentamaan toimialat ylittävää mallia ja tiekarttaa. Lisäksi LABissä on hyödynnetty simulaatiopohjaisia oppimismenetelmiä ja kestävän ajattelun kokemusta opetuksessa sekä yritysten tukena.

Sekä Laurea ja LAB ovatkin aktiivisesti panostaneet matkailualan ja työelämän tulevaisuuteen vastaamalla muutoksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin opetuksessa kuin kehittämistoiminnassaan. Molemmat oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen ja osallistujilleen välineitä ja taitoja, jotka edistävät resilienssiä, innovaatiota ja sopeutumista tulevaisuuden vaatimuksiin. Tämä osoittaa ammattikorkeakoulujen merkittävän roolin uusien elinkeinomahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisessä matkailualalla ja muilla aloilla.

Lähteet

Duan, J., Xie, C. ja Morrison, A.M., 2022. Tourism crises and impacts on destinations: A systematic review of the tourism and hospitality literature. Journal of Hospitality & Tourism Research. Vol. 46(4), 667-695.

Gössling, S. ja Peeters, P. 2015. Assessing tourism’s global environmental impact 1900–2050. Journal of Sustainable Tourism. Vol. 23(5), 639-659. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2015.1008500

Richards, M., Heinonen, A. & Isomäki, K. 2022. How to Bounce Forward: Capabilities for surviving and thriving in the new normal. LAB Pro. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/how-to-bounce-forward-capabilities-for-surviving-and-thriving-in-the-new-normal/

Risu, E., Sitomaniemi, S., Arola, N., Aromaa, S., Huhtanen, V., Juva, K., Kymäläinen, M., Kytö, A., Laatikainen, E., Korvenranta, A. ja Pöyhönen, T., 2023. Kuntalähtöisen Living Lab-toiminnan käsikirja pienille kunnille-Tulevaisuuden elävää maaseutua rakentamassa. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-683-9

Risu & Temisevä. 2023. Teoksessa Risu & Sitomaniemi (toim.). Kuntalähtöisen Living Lab -toiminnan käsikirja pienille kunnille – Tulevaisuuden elävää maaseutua rakentamassa. 44. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-683-9

UNWTO. Tourism and the 2030 agenda for Sustainable Development. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.unwto.org/reports/from-crisis-to-transformation/agenda-2030.html

Xiang, Z. ja Gretzel, U., 2010. Role of social media in online travel information search. Tourism management. Vol. 31(2), 179-188.

Kirjoittajat

Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen sekä digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. Lisäksi hän on kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Sini Temisevä toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan lehtorina. Sinin intohimona on erityisesti digitaalisen opetuksen kehittäminen yhteisöllisesti ja tulevaisuuteen luotaavasti.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ai-robotti-teko%C3%A4ly-tietokone-tiede-7977960/ (Alexandra_Koch, Pixabay License)

Julkaistu 7.5.2024