Miten parannetaan pk-yritysten edellytyksiä T&K-toimintaan?

LAB-ammattikorkeakoulu toteutti elokuu-joulukuu 2025 välillä Lahden kaupungin tilaaman ja Sitran rahoittaman FIKSU yhteistyö -nimellä kulkeneen projektin, jonka aikana saatiin päivitettyä tilannekuvaa Lahden seudun sidosryhmien edellytyksistä yhteistyöhön pk-yritysten t&k-toiminnan kehittämisessä. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti projektissa tehtyjä havaintoja.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Projektin lähtökohtana oli Sitran taustatutkimus (Lemmetyinen 2024), jonka tulosten perusteella 67 % yrityksistä lisäisi T&K-työtä, mikäli se olisi helpompaa. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osalta osuus oli 73 %. Muun muassa näiden pohjatietojen perusteella lähdimme Lahden seudulla etsimään vastausta kysymykseen: Mitä meidän tulee korkeakoulujen, tukiorganisaatioiden ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa yhdessä tehdä, jotta T&K-työ koettaisiin helpommaksi.

FIKSU yhteistyö –projektin toteutus

Ymmärryksen rakentamiseen ja ajantasaisen tilannekuvan rakentamiseen oli tarkoituksenmukaista hyödyntää monenlaisia toimenpiteitä. Tutustuttiin mm. Lahden seudulla jo toteutettuihin ja meneillään oleviin aihealuetta leikkaaviin T&K-projekteihin, joita tunnistettiin toistakymmentä. LABin henkilökunnalle toteutettiin nykytilannekartoitus (78 vastusta) ja lisäksi heille tarjottiin aiheeseen liittyen neljä dialogipäivää (Teams). Dialogeissa oli mahdollisuus käsitellä aihealueen teemoja ja syventää niitä. Lisäksi pk-yrityksille ja muille sidosryhmille toteutettiin kolme Tulevaisuusverstasta, joiden aiheina olivat yhteistyön haasteet, yhteistyön hyvät käytänteet, sekä ratkaisut ja kokeiluaihiot.

Edellisten ohella käytiin sidosryhmäkeskusteluja (16) Lahden seudun korkeakoulujen, tukiorganisaatioiden ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajien kanssa. Yritysten tarpeita kartoitettiin ja heitä kuultiin vuoden 2025 aikana runsaasti (>100), mikä osaltaan validoi muista lähteistä saatua oppia tilannekuvasta.

Keskustelujen osalta edettiin lumipallomenetelmällä, eli niiden aikana saatiin ehdotuksia keiden kanssa kannattaisi aiheesta keskustella myös. Tätä kautta syntyi monia uusia keskustelumahdollisuuksia.

Huomioita – mitä konkreettista tarvitsee ratkaista?

Syksyn 2025 aikana saatujen oppien perusteella T&K-yhteistyön edellytysten parantamisessa ei tullut vastaan mitään sellaista, joka olisi ns. tekemätön paikka. Enemmän on kyse sidosryhmien uomakipittämisestä (Esa Saarinen esittelemä käsite), missä jokainen toimija etenee omassa uomassaan, eikä juurikaan katsele mitä uoman ulkopuolella tapahtuu, kun on kiire ja aikaa uusille avauksille ei koeta olevan. Eri toimijoilla voi olla ”ihan kiva oma peli” menossa ja se voi onnistuakin ihan hyvin. Samaan aikaan kun keskitytään omaan tekemiseen liiaksi, jää yhteistyömahdollisuudet ja laajemman ja vaikuttavamman pelin mahdollisuudet tunnistamatta. Mille tahansa toimijalle on haastavaa huomioida lyhyen tähtäimen tavoitteiden lisäksi myös keskipitkän ja jopa pitkän aikavälin tavoitteita.

Jim Collins (2010) tutkimusryhmineen on tuonut peilin ja ikkunan vertauskuviksi johtamisen tarkastelussa. Sekä onnistumisten että epäonnistumisten osalta tulisi aina muistaa katsoa sekä peiliin (oman itsen, oman organisaation merkitys) että ikkunaan (toimintaympäristö ja sen toimijat). Nämä käsitteet on hyvä pitää mielessä myös yhteistyön rakentamisessa. Miten voimme tai miten tarvitsee muuttaa omaa toimintaa, jotta olemme hyvä yhteistyökumppani?

Syksyn 2025 aikana esille nousi muutamia ratkaistavia asioita, joita pystymme omalta osaltamme halutessamme muuttamaan itse. Pk-yrityksillä on kokemus, että yhteisen kielen puuttuminen tuottaa haasteita. Sen ohella viestintään tarvitaan selkeyttä ja toistoa. Monella toimijalla on kokemusta siitä, että tiedon täytyy liikkua nykyistä paremmin myös oman organisaation sisällä.

Yrittäjät arvostavat puhelinsoittoa sähköpostin sijaan. Kaikille puhelimeen tarttuminen ei ole helppoa. Asioita hoitaville henkilöille halutaan saada kasvot, tarvitaan kasvokkain kohtaamisia ja malttia rakentaa yhteistyötä. Samalla rakentuu myös luottamus toisten toimijoiden osaamiseen. Jotkut ovat myös kokeneet niin, että ”omat natsat eivät riitä” tekemään uusia yhteistyöavauksia.

Pk-yritysten edustajilta saatiin Tulevaisuusverstaissa suoraa palautetta: ”Älkää lähettäkö sähköpostia vaan soittakaa”. ”Tervetuloa käymään, niin juodaan kahvit ja jutellaan.” Samaan aikaan kun pk-yrittäjät kehottavat soittamaan heille, niin moni korkeakoulun edustaja on kokenut soittamisen kylmäkontaktointina, eikä ole siitä kovin innostunut. Monella on myös kokemusta, että yritysten henkilöiden tavoittaminen puhelimitse on vaikeaa, mikä tuottaa turhautumista.

Eräs hyväksi havaittu tapa on tutustua ensin julkisten lähteiden pohjalta yrityksen toimintaan ja miettiä millaisista aiheista puhelun aikana voisi kysellä. Tavoitteena on tapaamisen sopiminen, ei vielä siinä vaiheessa muu. Osaa yrityksistä voi joutua tavoittelemaan useita kertoja, ennen kuin kontaktin luominen onnistuu.

Pk-yritysten edustajat toivoivat myös korkeakoulujen web-sivustoille yhteishenkilöiksi muitakin kuin johtajia. Johtajille ei palautteen perusteella soitella, kun oma asia koetaan varsin arkiseksi. Key Account Manager nousi esimerkkinä tehtävästä, jonka kaikki yritykset tunnistavat ja tässä tehtävässä toimivalle uskaltaa soittaa.

Korkeakoulutoimijoiden virheellistä käsitystä siitä, että yritysyhteistyöaloitteita saa tehdä vain rajattu henkilöstö on LABissa pyritty viestinnässä ja puheenvuoroissa aktiivisesti purkamaan. LABin toimijoita kannustetaan olemaan kiinnostuneita yritysten tarpeista. Aina voi luvata selvittää millaista yhteistyötä voi tehdä tai miten asiaa edistää. Tärkeää on tehdä se mitä lupaa, eli kun lupaa selvittää jonkun asian, niin selvittää sen ja huolehtii itse siitä, että asiakas saa vastauksen asiaansa kohtuullisessa ajassa.

Mitä saatiin aikaiseksi?

Projektin toteuttamisen aikana saatiin rahoittajalta runsaasti sparrausta. Joka viikko toteutui jonkinlainen Teams-kohtaaminen ja ohjausryhmiä ehti toteutua 4. Jo elokuussa kävi ilmi, että rahoittajalle on hyvin tärkeää T&K-yhteistyön edellytysten nykytilan selvittäminen ja niiden parantaminen. Näin toimittiin.

Kaikissa sidosryhmäkeskusteluissa yhteistyön tiivistäminen nähtiin tarpeelliseksi ja sille oltiin avoimia. Tulokset eivät ehkä sellaisenaan yllätä ketään. Ainakin LABissa näistä asioista on puhuttu jo kauan. Systemaattisia toimenpiteitä asioiden muuttamiseksi on ollut vähemmän. Nyt on rakennettu ajantasainen tilannekuva, joka on rakentunut Lahden seudun keskeisten sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja työpajojen tuloksena. Vaikka tilannekuva on luonnollisesti aina puutteellinen, on kuitenkin tunnistettu asioita, joissa voidaan laittaa yhdessä toimeksi. LABin osalta tämä vaatii mm. yhteistä sopimusta siitä, että arvostamme uusia yhteistyön alkuja ja tämä arvostus näkyy myös ajankäytössä.

Seuraavat askeleet

Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että alkuvuodesta 2026 LAB tulee yhdessä Lahden kaupungin ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa hakemaan Sitralta rahoitusta teeman seuraavaan vaiheeseen. Haku liittyy aiemmin tunnistettuihin kokeiluihin ja kokeilujen alustaksi valitaan joku Lahden kaupunkiseudun innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksessa mainituista klustereista. Haku aukeaa näillä näkymin helmikuussa 2026 ja seuraavaan vaiheen projektien on tavoitteena käynnistyä huhtikuussa 2026.

Tässä kuvattuihin aiheisiin liittyviä toimenpiteitä LABin kannattaa toteuttaa joka tapauksessa, saatiinpa aiheeseen ulkoista rahoitusta tai ei. Pienet jatkuvat parannukset yhteistyössä tuottavat ajan mittaan suuria muutoksia. Syksyn 2025 aikana opitun perusteella parantamisen varaa on sekä LABin omassa toiminnassa, että yhteistyössä sidosryhmien kanssa.