Miten maailmaa katsotaan TKI-asiantuntijan silmin?

Kun ammattina on TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, niin iso osa työnkuvaa on hankeideointi ja -valmistelu. Mistä ideat hankkeisiin kumpuavat; onko olemassa ehtymätön ideapankki, kehittämislasit vai jonkinlainen tutka? Lähtökohtaisesti ideoiden taustalla on paljon taustatyötä kuten signaalien havaitsemista, trendien seuraamista, verkostojen kuulemista ja yhteistä työskentelyä. Tässä artikkelissa kerrotaan käytännön kokemuksen pohjalta, mistä hankeideoita voi löytää.

Kirjoittajat: Outi Jokinen & Tiina Järvinen

Mistä hankeideat löytyvät?

Hankeideoiden signaaleja on kaikkialla ympärillämme. TKI-asiantuntija katsoo maailmaa kehittämisen näkökulmasta; löytää ja näkee kehittämistä kaipaavia asioita. Yksi keskeinen taito on kyky huomata heikkoja signaaleja. Heikot signaalit ovat varoituksia tulevasta – ensimerkkejä tulevaisuuden kannalta merkittävistä muutoksista, jotka voivat olla ongelmia tai uusia mahdollisuuksia. TKI-asiantuntijalta signaalien havaitseminen vaatii verkostoitumista, yhteiskunnallisten keskustelujen, globaalien ja alueellisten ilmiöiden seuraamista ja tulevaisuuden ennakointia. Signaaleja voi nähdä esimerkiksi uutisissa, keskusteluissa ja tapaamisissa. Jos jokin signaali toistuu usein, siihen kannattaa tarttua.

Megatrendit kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia ja usein toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä. Megatrendit ja trendit näyttävät tällä hetkellä muutoksen suunnan. (Dufva & Rekola 2023.) Myös näihin on hyvä tarttua ja esimerkiksi tarkastella trendien valtavirtaistamista. Heikot signaalit täydentävät trendejä tuomalla yllättävämpiä kehityskulkuja tarkasteluun ja ohjaamalla toisenlaiseen ajatteluun. (Dufva & Rowley 2022.)

Käynnissä olevista hankkeista usein kumpuaa jatkoideoita, huomataan kehittämisen aukkokohtia tai asioita, joihin ei siinä hankkeessa pystytä vastaamaan. Asiakkaiden tai kohderyhmän kanssa työskenneltäessä kertyy tietoa ja erilaiset näkökulmat tulevat esille. Sidosryhmiltä tulee suoria syötteitä, joihin voidaan yhdessä tarttua.

Työelämän tarpeet ovat tärkeä lähtökohta hankkeille. Seuraamalla työelämän muutoksia ja tarpeita voi havaita ajankohtaisia hankkeiden aiheita. Aktiivinen yhteydenpito esimerkiksi alumniverkostoon tai alueen yrittäjiin voi avata ovia uudenlaiseen yhteistyöhön. Erilaiset innovointityöpajat yhdessä työelämän ja sidosryhmien edustajien kanssa vauhdittavat ideointia. Akateemisen tutkimuksen tulokset voivat kertoa hyödynnettävissä olevista teknologioista tai käytänteistä, mitä voi soveltaa hankkeisiin.

Rahoittajan hakukuulutuksissa on joissain tapauksissa esitetty tarkasti haaste tai ongelma, mihin hankkeen tulee vastata. Se, miten haasteeseen vastataan voi vaatia yhteistä ideointia.

Ammattikorkeakoulun tekemistä linjaavat erilaiset strategiat, sekä oma, alueelliset ja EU-tasoinenkin. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun (LAB 2024a) strategiassa TKI-toiminnan ydin on kestävän, vastuullisen ja uudistavan kasvun tukeminen aineettoman arvonluonnin, monikäyttöisten materiaalien ja ihmisten hyvinvoinnin kautta.

Mitä sitten kun alustava idea löytyy?

On hyvä huomioida, että heikot signaalit ovat tulkinnanvaraisia. Tulkitsijan ajatusmaailma, konteksti ja lähestymistapa vaikuttavat vahvasti tulkintaan. Siksi on tärkeää käydä keskustelua, miten signaalit näyttäytyvät muille. (Jalo & Tahvanainen 2022.) Näkökulma ei ole aina itsestäänselvä, vaan vaatii ryhmätyötä, ideointityöpajoja tai muita menetelmiä, joiden avulla ratkaisumahdollisuudet kirkastuvat.

Signaalista syntyy hankeidea. Idea ei vielä riitä, vaan sitä on tarkennettava kuvaamalla ja perustelemalla. Kannattaa kartoittaa, onko vastaavia hankkeita jo tehty ja onko idealla oikeasti käyttökelpoinen uutuusarvo. Ideasta, joka on kiinnostava, pohjautuu tarpeeseen ja jonka ratkaiseminen on hyödyllistä, syntyy todennäköisimmin hanke. Aiottuun tavoitteeseen pääseminen voi edellyttää pitkäkestoisempaa ja laajempaa hankekokonaisuutta, joskus taas toimii ketterä kokeilu. Pienellä ja kokeilevalla hankkeella voidaan taustoittaa suurempia useiden kumppaneiden kanssa toteutettavia hankekokonaisuuksia.

Idean eteenpäin viemiseksi tarvitsee määritellä, mikä on hankkeen tavoite ja millä toimenpiteillä on mahdollista päästä tavoiteltuun tulokseen. Hankkeen toteuttamiseen tarvitaan yleensä erilaisia sidosryhmiä. Sidosryhmien tunnistaminen ja ideointiprosessiin mukaan ottaminen vie hankesuunnittelua yleensä parempaan suuntaan. Loogista hankesuunnittelua tukee 4T-malli, missä kuvataan hankkeen tarve, tavoite, toimenpiteet ja tulokset. Kun lisäksi pohditaan hankkeen vaikuttavuutta, on kokonaisuus siinä vaiheessa, että varsinainen hankesuunnitelman tekeminen voi alkaa.

Miksi hankkeita tehdään?

TKI-toiminta on ammattikorkeakoulujen toinen lakisääteinen päätehtävä tutkintokoulutuksen lisäksi. Sen tavoitteena on kehittää työelämää, edistää aluekehitystä ja uudistaa alueen elinkeinorakennetta. TKI-työllä on kytkös koulutukseen ja opetukseen, varmistaen koulutuksen sisältöjen kytkeytymisen uusimpaan tietoon ja osaamiseen. (Arene 2024.)

Hyvä hanke tukee alueen kehittymistä, kohderyhmänsä hyvinvointia, ja se voi tuottaa uusia innovaatioita, yrityksiä ja lisätä työllistymistä. Hanketyössä pyritään löytämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja, kansainvälistymään sekä levittämään hyviä malleja. Hankkeissa voidaan luoda uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla yritykset voivat uudistua ja saavuttaa paremman kilpailuaseman markkinoilla (LAB 2024b). Tuloksekas hanke rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.)

Lähteet

Arene ry. 2024. Mikä ihmeen TKI? TKI.fi. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://tki.fi/

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Dufva, M. & Rowley, C. 2022. Heikot signaalit 2022. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran selvityksiä 200. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/heikot-signaalit-2022/

Jalo, S. & Tahvanainen, L. 2022. Heikot signaalit osana yhteiskehittämistä osa 1. Innokylä, blogikirjoitus. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/heikot-signaalit-osana-yhteiskehittamista-osa-1

LAB. 2024a. Tutkimus & kehitys. Mietitkö miten menestyä? Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/tutkimus-kehitys

LAB. 2024b. Hyödynnä TKI-toiminnan mahdollisuuksia: uutta tietoa, osaamista ja liiketoimintaa. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/tarina/hyodynna-tki-toiminnan-mahdollisuuksia-uutta-tietoa-osaamista-ja-liiketoimintaa

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Ohjeita rahoituksen hakemiseen. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://rakennerahastot.fi/ohjeita-rahoituksen-hakemiseen

Kirjoittajat

Outi Jokinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana. Työnkuvaan kuuluu hankevalmistelu sekä kahdessa hankkeessa projektipäällikkönä toimiminen.

Tiina Järvinen, FM, toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on erityisesti hankekirjoittamisen ja rahoitusohjelmien asiantuntija.

Artikkelikuva: Copilot, muokkaukset Tiina Järvinen