Mitä pk-yrityksen tulisi tietää tekoälyn eettisistä riskeistä?

Generatiivinen tekoäly on hyödyllinen ja toimiva apuväline liiketoiminnan tehostamisessa, ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat hyvin moninaisia. mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana -hanke pyrkii auttamaan Etelä-Karjalan alueen yrittäjiä ottamaan generatiivisen tekoälyn käyttöönsä liiketoimintansa tehostamiseksi. Sen käyttöön kuitenkin liittyy muutamia eettisiä riskejä, joihin kannattaa tutustua ennen tekoälyn käyttöä. 

Kirjoittajat: Jenna Kalsi & Minna Ahlstén

Läpinäkyvyys ja ihmiskontrolli tekoälyssä

Generatiivisen tekoälyn käyttö sisällöntuotannossa on aina merkittävä selkeästi ja näkyvästi, jotta käyttäjät tietävät, milloin ovat tekemisissä koneen kanssa. Tekoälyasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, (tekoälysäädös)) mukaan tämä koskee esimerkiksi chatbotteja ja muita tekoälyjärjestelmiä. (Euroopan komissio 2025; Työ- ja elinkeinoministeriö 2025.) 

Läpinäkyvyys on eettisesti tärkeää, sillä epäselvyys voi aiheuttaa tekijänoikeusrikkomuksia ja mainehaittoja. Tällä hetkellä generatiivisen tekoälyn käyttö on pinnalla, mutta sen odotetaan vakiintuvan niin, että tekoälystä mainitseminen voi jäädä vain tilanteisiin, joissa sen tuotos korvaa ihmisen luomuksen. 

Ihmiskontrollin tarve näkyy esimerkiksi Mainonnan eettisen neuvoston (MEN) tapauksessa, jossa tekoäly loi ja sijoitti mainoksen koululaisille suunnatusta lehdestä Tinder-seuranhakupalveluun ilman ihmisen tarkistusta, aiheuttaen hämmennystä ja vääriä mielikuvia. (Niinivuo 2025.) Algoritmit voivat tehdä yllättäviä ratkaisuja, joten erityisesti markkinoinnissa ihmiskontrolli on välttämätöntä. 

Jos tekoälylle haluaa helposti lähestyttävän vertailun, kultainen noutaja on osuva: tekoäly osaa suorittaa annettuja tehtäviä, innostuu helposti ja saattaa välillä törmätä seinäänkin. Parhaimmillaan se toimii tukijana ja innostajana, ei yksinään maailmaa valloittavana voimana. Tämä vertaus on inspiroinut myös mAInIO-hankkeen MAI-maskotin syntyä (kuva 1). 

Kuva 1. Generatiivinen tekoäly voisi olla verrattavissa hurmaavaan kultaiseen noutajaan, joka saattaa ilman valvontaa innostua liikaa ja aiheuttaa päänvaivaa. (Kuva: Jenna Kalsi, käytetty ChatGPT :tä)

Virheellisyydet ja vinoumat tekoälyssä 

Generatiivinen tekoäly ei tiedä asioita, vaan se ennustaa todennäköisesti oikeaa vastausta. Siksi sen tuottamaan sisältöön ei voi luottaa suoraan, vaan lähteet on tarkistettava huolellisesti. Tiedon etsimiseen kannattaa käyttää hakukonetta. Jos kuitenkin hyödyntää tekoälyä tiedonhaussa, kannattaa valita deep research -toiminto, joka ei ainoastaan hae tietoa vaan myös analysoi ja tuottaa oivalluksia, toimien kuin tekoälytutkimusassistenttina. Silti tekoälyn mainitsemat lähteet tulee aina tarkistaa: niitä ei välttämättä ole ollenkaan olemassa. Lähteen alkuperäinen informaatio ei välttämättä myöskään tue lainkaan tekoälyn sanomaa tai voi olla jopa täysin ristiriidassa sen kanssa.

Vinoumilla tekoälyn yhteydessä tarkoitetaan systemaattisia virheitä ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat generatiivisen tekoälyn järjestelmän päätöksiin ja ennusteisiin. Tekoälyn vinoumat syntyvät koulutusdatan epätasapainosta, algoritmien suunnittelusta ja ihmisen valinnoista, jolloin tekoäly ei ole neutraali. Tämä voi johtaa epätarkkoihin tai syrjiviin tuloksiin, eikä se välttämättä huomioi vähemmistöjä. Esimerkiksi ChatGPT:n taustadata perustuu lähinnä yhdysvaltalaisiin, englanninkielisiin aineistoihin, joten se on kielellisesti ja maantieteellisesti vääristynyttä (Valtiovarainministeriö 2025; Helsingin yliopisto 2025). Siksi generatiivisen tekoälyn sisältöihin on hyvä suhtautua kriittisesti. 

Oikeudet ja tietosuoja tekoälyn käytössä

Generatiivisen tekoälyn tuotos voi sisältää lainauksia alkuperäistekijöiltä, jolloin käyttäjä voi huomaamattaan rikkoa tekijänoikeuksia. Siksi tekoälyn tuottamaa sisältöä on hyvä muokata ja merkitä sen osuus selkeästi, jolloin myös lopputulokseen saadaan inhimillisyyttä ja omaa kädenjälkeä. Tekijänoikeus syntyy tekijänoikeuslain (404/1961) 1 §:n mukaan teoksen luoneelle henkilölle, jolloin teoksen tekijällä on yksinoikeus päättää teoksen hyödyntämisestä tai kopioinnista. Sen sijaan tekoälyn käyttäjällä on vastuu itse jakamastaan sisällöstä (Helsingin yliopisto 2025, Venkula 2024). 

Tekoälylle ei pidä syöttää henkilötietoja tai liikesalaisuuksia, sillä ne voivat päätyä palveluntarjoajan käyttöön. Tietoturvan osalta tulee myös huomioida Yleinen tietoturva-asetus GDPR, jota on sovellettu kaikissa EU-maissa vuodesta 2018 alkaen (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2025; Your Europe 2025). Tietoturvan kannalta yrityksen oman palvelimen tekoälysovellus voi olla hyvä valinta. Esimerkiksi OpenAI:n palvelimet sijaitsevat Yhdysvalloissa, joten niiden tietosuojaehdot voivat poiketa EU:n GDPR-vaatimuksista (Venkula 2024). Käyttäjien tuleekin aina perehtyä huolellisesti tekoälyjärjestelmien käyttöehtoihin ja tietosuojakäytäntöihin. 

Tekoälyn käytön eettisyys ympäristön kannalta

Tekoälyn käyttö kuluttaa huomattavasti energiaa ja vettä, sillä sen laskentateho vaatii suuria datakeskuksia. Esimerkiksi Googlen hiilidioksidipäästöt ovat jo suuremmat kuin Latvian vuosittaiset päästöt, ja Microsoftin vedenkulutus kasvoi 34 prosenttia tekoälyn takia (Suomen Luonnonsuojeluliitto 2025). Tieto- ja viestintätekniikka-alan osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on ylittänyt ilmailualan, ja datakeskusten sähkönkulutus voi Yhdysvalloissa nousta kuuteen prosenttiin vuoteen 2026 mennessä (Paananen 2025). 

Eettisesti ja ympäristön kannalta tekoälyä kannattaa käyttää harkiten – siellä missä se aidosti tehostaa toimintaa. Avoimen lähdekoodin mallit voivat olla energia- ja kustannustehokkaampia, sillä ne mahdollistavat räätälöinnin ja resurssien hallinnan omissa ympäristöissä. Promptit kannattaa myös rakentaa sen verran huolellisesti, ettei tekoäly tee turhaa työtä ja kuluta resursseja turhaan. Kuitenkaan sillä, kertooko tekoälylle saman asian yhdessä vai useammassa viestissä, ei energiankulutuksen kannalta ole loppujen lopuksi merkitystä. Tekoäly ei myöskään vaadi käyttäjältään kiitosta.

Yhteenveto: tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö kannattaa

Tekoäly on tehokas ja hyödyllinen työkalu, mutta sen käyttö vaatii kuitenkin ihmisen harkintakykyä, kriittistä ajattelua, eettistä silmää ja ymmärrystä tekoälyn rajoitteista. Tekoälyn käytön eettisyys ja vastuullisuus on meidän kaikkien etu. Kunhan perehtyy tekoälyn vastuulliseen käyttöön ennen sen soveltamista, voi välttyä suurimmilta sudenkuopilta ja hyödyntää teknologian parhaat puolet – eettisesti ja vastuullisesti.  
Tämän artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.

Lähteet

Euroopan komissio. 2025. Tekoälysäädös. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/regulatory-framework-ai  

Helsingin yliopisto. 2025. Generatiivisen tekoälyn käyttö tutkimuksessa. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/vastuullinen-tiede/tekoalyn-kaytto-tutkimuksessa  

Niinivuo, S. 2025. Mainonnan eettinen neuvosto: Tekoälyllä tehdyn mainoksen esittäminen Tinderissä oli hyvän tavan vastaista. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000010937442.html?fbclid=IwY2xjawIgCeFleHRuA2FlbQIxMAABHbN8xeow0llFZmiCTZFwXF89tjgNB-B6RIVI9KjUhDEGvBdGV1hYEOiBbg_aem_gmUAjWDNp5cxK0bvOUK0LQ  

Paananen, K. 2025. Kasvun rajat. On aika tajuta, että digitaalinen elämämme ei ole irrallaan fyysisestä todellisuudesta. Uusi juttu. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://www.uusijuttu.fi/juttu/s1gHgutQ-mRTDWEI4-b755a?fbclid=IwY2xjawIgCLpleHRuA2FlbQIxMAABHQibNy7nMSPKeEPqsorfGaEwAegPDwT1mEKUKScV5yvXmVa8PD7DT7xkZg_aem_vYQtH_2wvdw96UhNBOUnKA  

Suomen Luonnonsuojeluliitto. 2025. Suomen luonnonsuojeluliitto’s post 4.2.2025. Facebook. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://www.facebook.com/luonnonsuojeluliitto/posts/teko%C3%A4lyst%C3%A4-puhutaan-nyt-paljon-mutta-siit%C3%A4-mik%C3%A4-teko%C3%A4lyn-vaikutus-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%B6n-on/1094344609394914/  

Tekijänoikeuslaki 404/1961. Finlex. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1961/404  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, (tekoälysäädös). Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj

Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2025. Mikä on henkilötieto? Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://tietosuoja.fi/mika-on-henkilotieto  

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2025. EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://tem.fi/tekoalyasetus  

Valtiovarainministeriö. 2025. Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-846-0  

Venkula, J. 2024. Tekoälyn lait. Teoksessa Alamäki, A., Wirenius, K., Moilanen, T. & Leppäniemi, T. (toim.). AI Driver! Tekoäly työtä, osaamista ja liiketoimintaa uudistamassa. Haaga-Helia. Haaga-Helia julkaisut 15/2024. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2025-01/ai-driver-fin.pdf  

Your Europe. 2025. Yleinen tietosuoja-asetus.  Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/data-protection/data-protection-gdpr/index_fi.htm  

Kirjoittajat

Jenna Kalsi on LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomiopiskelija. Jo loppusuoralla olevat opinnot ovat painottuneet taloushallinnon ja markkinoinnin osa-alueille. 
 
Minna Ahlstén toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja mAInIO – Generatiivinen tekoäly liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana –hankkeen projektipäällikkönä.  