Mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä?

Tekoälyn ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Maailmaa mullistaa tekoälymurros. Julkisessa keskustelussa puhutaan myös tekoälyvallankumouksesta. Media, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät näkevät tekoälyn kehityksessä sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tekoäly on teknologia, jonka ympärille on muodostunut suuria odotuksia, epävarmuuksia ja taloudellisia paineita. Tässä artikkelissa tekoälyä tarkastellaan kolmen keskustelussa esiin nousevan teeman kautta: 1) geopoliittinen ja taloudellinen valtapeli, 2) teknologiajättien valta ja taloudellisen kuplan uhka sekä 3) yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset.

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Geopolitiikka ja valtakamppailu tekoälyn ympärillä

Tekoälyä kuvataan merkittävänä strategisena kysymyksenä valtioille. Yhdysvallat ja Kiina ovat kehityksen kärjessä, ja niiden välinen kilpailu määrittää koko teknologisen aikakauden suuntaa. Tekoäly on sidoksissa laajempiin geopoliittisiin jännitteisiin. Tullit, pakotteet, datavarastojen sijainti ja teknologinen infrastruktuuri toimivat vallankäytön välineinä. (Dufva et al. 2026; Storås 2026a.)

Euroopan haasteena on riippuvuus amerikkalaisista teknologia- ja pilvipalveluista. Esimerkiksi Suomen julkinen hallinto toimii laajalti Microsoftin ja Amazon Web Services palveluissa. Tämä koetaan riskinä, sillä yhdysvaltalaiset yritykset ovat Cloud Act -lainsäädännön alaisia ja voivat joutua luovuttamaan hallussaan olevaa dataa viranomaisille riippumatta sijaintimaasta, jos tieto on kansallisen turvallisuuden tai ulkopolitiikan kannalta tärkeää. (Dufva et al. 2026; Storås 2026b; Tolkki 2026.)

Ranska on vastareaktiona kieltänytkin valtion virkamiehiltä amerikkalaiset kokoussovellukset ja siirtyy kotimaisiin ratkaisuihin vahvistaakseen digitaalista suvereniteettiaan. Tämä viestii laajemmasta trendistä ja halusta vähentää haavoittuvuutta ja palauttaa teknologista päätäntävaltaa kansalliselle tasolle. (Kavander 2026.)

Teknologiajättien valta

Tekoälybuumiin sijoitetaan valtavia summia. Google investoi tekoälyyn tänä vuonna arviolta noin 150 miljardia euroa, Meta noin 100 miljardia. (Niskakangas 2026.) Valta keskittyy harvoille. Muutama yhtiö pyörittää koko tekoälymarkkinoita: amerikkalaiset Amazon, Google, Meta ja Microsoft sekä kiinalaiset Alibaba, Baidu ja Tencent syytävät satoja miljardeja dollareita tekoälyyn ja hallinnoivat valtavia määriä sähköä kuluttavia datakeskuksia. (Hallamaa & Pietarinen 2025.)

Osa analyytikoista varoittaa tekoälykuplasta. Datakeskuksiin ja infrastruktuuriin on investoitu satoja miljardeja, mutta tuotot eivät vielä vastaa odotuksia. Arvioiden mukaan alalta puuttuu jopa satojen miljardien dollarien vuotuinen liikevaihto, jotta investoinnit olisivat kestävällä pohjalla. (Hallamaa & Pietarinen 2025.) Esimerkiksi Open AI joutui lopulta aloittamaan mainoskokeilun Yhdysvalloissa, koska toiminta on kannattamatonta (Storås 2026c). Tämä herättää kysymyksiä:

Ovatko odotukset ylimitoitettuja?
Onko tekoälyn kehitystahti hidastumassa?
Onko datakeskusten valtava energiankulutus kestävää? Mitkä ovat ympäristövaikutukset?
Onko odotettavissa siirtymä tekoälybuumista tekoälykuplaan?

Yhteiskunnan ja työelämän murros

Tekoäly nähtiin vuosia työkaluna, joka automatisoi yksinkertaisia tehtäviä. Nyt keskustelu kuvaa laajempaa rakennemuutosta: laajat kielimallit ja generatiivinen tekoäly vaikuttavat tutkimukseen, opetukseen, päätöksentekoon ja viestintään. Keskeisiä huolia ovat:

työpaikkojen katoaminen, erityisesti rutiinitehtävissä,
tekoälyn hätäinen käyttöönotto yrityksissä, joka voi johtaa virheisiin ja osaamisen heikkenemiseen,
algoritminen vinouma, koulutusdatan läpinäkymättömyys ja eettiset riskit ja
disinformaatio ja sisällöntuotannon automatisoituminen. (Dufva et al. 2026; Storås 2025.)

Työpaikkojen katoamisesta on huolta, mutta esimerkiksi Klarna palautti tekoälyn korvaamia työntekijöitä, kun automaatio ei toiminut odotetusti (Storås 2025). Toisaalta Etteplan ilmoitti muutosneuvotteluista, joiden syynä mainitaan tekoäly ja sen mukanaan tuomat rakenteelliset muutostarpeet ja työntekijöiden vähentämistarve. (Etteplan 2026.)

Ohjelmistoyhtiöt näyttivät varmoilta sijoituskohteilta, kun digitalisaatio eteni, mutta tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä perustavanlaatuisesti. Yhä useammassa ohjelmistoyrityksessä koodarit työskentelevät agenttien kanssa. He ohjaavat, valvovat ja varmistavat työn laadun, kun agentit tuottavat koodia. Esimerkiksi ruotsalainen Lovable tarjoaa tekoälypohjaisen koodaustyökalun, jonka avulla kuka tahansa voi luoda sovelluksia ja verkkosivuja. Käyttäjä kuvailee haluamansa sivuston, ja tekoäly tuottaa sen. Tätä ilmiötä kutsutaan vibe-koodaamiseksi. Asiantuntijat näkevät, että tässä murroksessa menestyvät erityisesti ne yritykset, jotka rakentavat parhaimman oman sisäisen infrastruktuurin ja joilla on omaa dataa, joihin kilpailijoilla ei ole pääsyä eikä oikeuksia. (af Heurlin 2026; Pippuri 2026; Lappalainen 2025.)

Samalla nähdään, että tekoälyn integrointi yrityksen olemassa oleviin prosesseihin voi olla vaikeaa. Toimintaympäristön monimutkaisuus vaikeuttaa integrointia. Asiantuntijat korostavat myös, että tekoälyn tuottavuushyötyjen rinnalla on riski ajattelun ulkoistamisesta, mikä voi heikentää ihmisten ajattelukykyä ja kykyä tuottaa uutta tietoa. (Book & Zand 2026; Storås 2025.) Toisaalta tekoäly ei pysty keksimään uutta, vaan tieteelliset läpimurrot syntyvät ihmisten arviointikyvystä, kyvystä kysyä uusia kysymyksiä sekä kyvystä haastaa yleisiä totuuksia (Storås 2026d).

Ihminen päättää, tekoäly tukee

Tekoäly on yhtä aikaa geopoliittisen vallan väline, muutaman teknologiajätin ja markkinavoimien vallan keskittymä sekä työelämän muutosvoima. Tekoälyyn on ladattu valtavasti odotuksia ja muutosvauhti alalla on valtava, mutta sen todellista vaikutusta on vaikea ennustaa, ja teknologiajättien tuottojen toteutuminen on epävarmaa. Tekoäly tuo valtavia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä: taloudellisia, eettisiä, sosiaalisia ja ympäristöllisiä.

Tekoäly on työkalu, joka ei voi korvata ihmisen luovuutta tai ajattelukykyä. Se ei pysty päättämään, mitä yritys haluaa tehdä. Ihmisen rooli korostuu ongelmanmäärittelyssä, päätöksenteossa, eettisessä ja kriittisessä arvioinnissa sekä valheellisen tiedon erottamisessa oikeasta. On tärkeää pohtia, millaista tekoälyä rakennetaan, kenen ehdoilla ja millaisin arvoin. Millaista tulevaisuutta kohti haluamme kulkea?

Suosituimmat tekoälyohjelmat tulevat pääosin Yhdysvalloista, eikä niiden koulutusaineistoa julkisteta. Siten käyttäjät eivät voi tietää, millaisia vinoumia ohjelmissa on. (Storås 2025.) Tekoälyn käytön lisääntyessä yksilön on yhä tärkeämpää hallita lähdekritiikki, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja (Dufva et al. 2026).

LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistyi elokuussa 2025 hanke AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan. Hankkeen tavoitteena on lähestyä tekoälymaailmaa strategisella tasolla, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Hankkeeseen osallistuvan yrityksen ylin johto saa strategisen tason näkemystä ja tukea tekoälyjen hyödyntämiseen. (LAB 2026.) Tässä artikkelissa esiintuodut, tekoälyn ympärillä pyörivät, yleiset teemat puhuttavat ja herättävät vilkasta keskustelua myös hankkeen asiantuntijoiden ja yritysten edustajien kesken.

Lähteet

af Heurlin, A. 2026. Softa sulaa. Helsingin Sanomat 27.1.2026. A24.

Book, S. & Zand, B. 2026. ”Tekoälyä kehitetään väärin”. Artikkeli alun perin ilmestynyt Der Spiegel -lehdessä. Käännös Helsingin Sanomien toimitus 4.1.2026. A18.

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026: Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf

Etteplan. 2026. Sisäpiiritieto: Etteplan käynnistää muutosneuvottelut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut -palvelualueellaan. Pörssitiedote 10.02.2026. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://www.etteplan.com/fi/tietoa-meista/uutiset/2026/02/10/sisapiiritieto-etteplan-kaynnistaa-muutosneuvottelut-ohjelmisto-ja-sulautetut-ratkaisut-palvelualueellaan/

Hallamaa, T. & Pietarinen, E. 2025. Huippuanalyytikko Piilaaksosta sanoo, että tekoäly on kupla: ”Miten tässä on mitään järkeä?”. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20187804

Kavander, A. 2026. Ranska kieltää viranomaisilta amerikkalaiset Teams- ja Zoom-alustat. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20207034

LAB. 2026. AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan -hanke. Viitattu 18.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ai-jooga-tekoalylla-innovoiden-liikkuvuutta-ja-voimaa-liiketoimintaan

Lappalainen, E. 2025. Tekoälyn superlupaus tulee Tukholmasta. Helsingin Sanomat 21.9.2025. A32.

Niskakangas, T. 2026. Googlella ja Metalla palaa rahaa tekoälyyn. Helsingin Sanomat 6.2.2026. A30.

Pippuri, J. 2026. Tekoälyagentit vievät koodaajien töitä. Helsingin Sanomat 13.2.2026. A34.

Storås, N. 2025. Laiska tekoälyn käyttö voi muuttua ”työelämän syöväksi”. Helsingin Sanomat 8.11.2025. A32.

Storås, N. 2026a. Digipalvelut toimivat Suomessa USA:n varassa. Helsingin Sanomat 21.1.2026. A24.

Storås, N. 2026b. Suomi toimii yhdysvaltalaisen teknologian varassa. Helsingin Sanomat 24.1.2026. A33.

Storås, N. 2026c. Open AI päätyi viimeiseen vaihtoehtoon. Helsingin Sanomat 20.1.2026. A24.

Storås, N. 2026d. Tekoäly ei pysty keksimään uutta. Helsingin Sanomat 14.2.2026. A30.

Tolkki, K. 2026. Onko amerikkalainen teknologia jo turvallisuusriski? Asiantuntija: ”Jos valitsemme aina halvimman, häviämme pelin” Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20206328

Kirjoittaja

Niina Ihalainen, VTM, MBA, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tekniikkaa-liiketoimintaa-7111795/(Pixabay Licence)