Milleniaalit kesäteatteriin

Kulttuurimatkailun on arvioitu kasvavan globaalisti noin 15 % vuosittain. Kulttuurimatkailu muodostuu aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinteestä, taiteen aloista, museoista, taide- ja kulttuuritapahtumista sekä paikallisesta elämäntavasta. Suomen vahvuuksiin kuuluu matkailun näkökulmasta katsottuna sen omaperäinen kulttuuri.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Kulttuurimatkailun käsitteen sisältö

Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisiin ja paikallisiin kulttuurin vetovoimatekijöihin perustuvia matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille. Palveluja tarjotaan liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuuksia tutustua kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. (Visit Finland 2021a.)

Matkailu tuo kulttuurialalle uusia työmahdollisuuksia, mahdollistaa laajempia yleisöjä kulttuuripalveluille, antaa lisäresursseja kulttuuripalveluiden, – perintökohteiden ja -ympäristöjen ylläpitämiseen. Lisäksi on todettu, että matkailun lisääntyessä paikallisten arvostus omaa kulttuuria kohtaan kasvaa. Kulttuurista matkailu hyötyy mm. elämyksellisten sisältöjen kautta, kulttuuripalvelut voivat pidentää matkailijoiden viipymää ja lisäävät matkailijoiden rahankäyttöä sekä tyytyväisyyttä. Kulttuurimatkailu voi toimia matkailun vetovoimatekijänä tai erottautumistekijänä. (Visit Finland 2021b.)

Kesäteatteriasiakkaan tarpeen tunnistaminen

Ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat saivat toimeksiannon Toijalan näyttämöltä ratkaista miten ja millä keinoin milleniaalit saadaan kesäteatteriin asiakkaiksi. Toimeksiannon tavoitteena oli löytää 100 uutta ideaa toimeksiantoon. Milleniaalien ymmärrettiin tässä yhteydessä olevan 1980 – 1997 syntyneitä henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä suurin työmarkkinoilla oleva sukupolvi. Milleniaaleja luonnehdittiin tehtävän taustatiedoissa ensimmäiseksi diginatiiviksi sukupolveksi, jolla on ollut pääsy lapsesta lähtein internettiin, ja tämä on osaltaan lisännyt sukupolven kansainvälistymistä. (Kaartinen 2021.)

Annettua ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan tutustumalla kulttuurimatkailun käsitteeseen ja sisältöön. Ennen ideointia, jokainen opiskelija haastatteli asian taustoitusta varten kahta milleniaaleihin kuuluvaa henkilöä. Ideapajassa toimeksiantoon saadut ideat jäsenneltiin eri kategorioihin. Kategorioiden pohjalta laadittiin SWOT-analyysi, josta parhaimmat ideat pääsivät jatkokehittelyyn. Jatkokehittelyssä laadittiin kesäteatteriasiakkaan empatiakartta. Tällä pyrittiin ”tekemään näkyväksi” mitä milleniaaleihin kuuluva kesäteatterin asiakas näkee, kuulee, haistaa jne.

Kesäteattereiden ohjelmisto

Tehtyjen haastatteluiden ja Ideapajan tuotosten mukaan kesäteattereiden ohjelmiston kehittäminen on tärkeää, koska sillä saadaan yleisö viihtymään näytöksissä. Ohjelmiston tulee vedota yleisön tunteisiin. Näytösten täytyy olla aitoja, koskettavia sekä herättää keskustelua yleisössä. Vanhanaikaiset, tylsät tarinat kiinnostivat haastateltavia vähiten. Haastateltavat toivoivat moderneja ja nykyaikaan sijoittuvia esityksiä, joihin voi samaistua. Vastauksista päätellen milleniaalit toivovat kesäteatteriesityksien olevan piristäviä ja iloisia. Komediat, draamat, musiikkinäytelmät ja lastenteatterit nähtiin ohjelmistossa olevan hyviä, jotta lapsiperheetkin pääsevät yhdessä viettämään aikaa teattereihin. Teemalliset esitykset herättivät haastateltavissa ja Ideapajassa mielenkiintoa. Teemalliset esitykset voisivat, liittyvä kulttuuriin, luontoon tai paikalliseen historiaan. Uutena ideana tuotiin esille se, että näytöksiin voitaisiin lisätä interaktiivisuutta. Esitysten aikana voitaisiin järjestää äänestyksiä, jotka vaikuttaisivat näytöksen käänteisiin. Hyvän lavastuksen ja puvustuksen uskottiin kiinnostavan mahdollisia uusia asiakkaita. Ohjelmistoon ehdotettiin otettavaksi pimeneviin elokuun iltoihin kauhunäytelmiä.

Haastatteluissa ja Ideapajassa todettiin, että milleniaalit voisivat kiinnostua kesäteatterista, jos näyttelijät olisivat heille tuttuja. Kesäteatterin esitysten suunnittelutyöryhmään voisi ottaa mukaan nuoria. Jos nuoret saisivat itse olla vaikuttamassa esityksen sisältöön tai aiheeseen, esitystä voisi tulla katsomaan enemmän ko. ikäluokkaan kuuluvia. Erilaiset oheistapahtumat voisivat olla myös keino herättää milleniaalien kiinnostusta kesäteatteriin. Esimerkkinä tällaisesta voisivat olla artistivierailut.

Kesäteattereiden markkinointi

Ideapajan ehdotusten mukaan kesäteattereiden tulisi panostaa markkinointiin nykyistä enemmän. Monipuoliset kuvat, videot ja erilaiset tarinat kesäteattereista houkuttelisivat lisää yleisöä näytöksiin. Kesäteatterien järjestämät arvonnat sosiaalisessa mediassa herättäisivät uusissa asiakasryhmissä kiinnostusta. TikTokin, Instagramin ja X:n avulla pystyttäisiin markkinoimaan kesäteattereita laajemmin nuoremmalle yleisölle. Kesäteatteria olisi hyvä markkinoida kokonaisena elämyksenä, johon kuuluu ruoka- ja juomapalvelut, palvelun helppo saatavuus ja pysäköinnin sujuvuus. Mahdollisena kokeiltavana ideana tuotiin esille ehdotus ilmaislippujen jakamisesta näytökseen, jotta saataisiin uudet asiakasryhmät kiinnostumaan asiasta. Haastateltavat ja ideapajalaiset totesivat, että Facebookista löytyy erilaisia ryhmiä, joihin liittyessä saa markkinoida tulevia esityksiä, esiintyjiä ja esitysten aikatauluja. Kesäteatterit-sivusto, tavoittaa miljoona hakua kesäteattereihin liittyen. Ideapajan osallistujat totesivat, että markkinoinnin tulisi olla myös jatkuvaa eikä vain sesonkiin painottuvaa.

Palvelutarjonta kesäteatterissa

Muita haastatteluissa ja Ideapajassa esille tulleita kehitettäviä kesäteatteripalveluita, olivat juoma- ja ruokapalvelut. Anniskelun merkitys korostui tehdyissä haastatteluissa ja ideoinnissa. Useat haastatellut haluaisivat nauttia alkoholia näytelmien ohessa ja hyvää ruokaa. Hyvin markkinoituna Viiniä ja teatteria -illat voisivat lisätä katsojia ja osa esityksistä voisi olla K-18 esityksiä. Lapsiparkkipalvelun tarjoaminen osana esityksiä tuotiin esille uutena palvelutoiveena. Haastatteluiden mukaan sisävessat toisivat lisämukavuutta asiakkaiden palvelukokemukseen. Taustalla ja esitysten väliajoilla voisi soida tunnelmallista musiikkia. Myytävänä esityksissä voisi olla sadetakkeja, lainattavissa istuinalustoja ja keinutuoleja. Palveluiden kehitysehdotuksista merkittävimmäksi kuitenkin mainittiin erilaiset paketoidut teatteripalvelut, joihin kuuluisivat teatterilippu, tarjoilut, kuljetus ja mahdollisuuksien mukaan majoitus.

Lähteet

Kaartinen, J. 2021. Mikä on milleniaali? Lasten ja nuorten keskus ja Kirkkohallitus. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.lastenjanuortenkeskus.fi/mika-on-milleniaali/

Visit Finland 2021a.Kulttuurimatkailu kulttuurista kiinnostuneet matkailijat ovat yksi suurimpia kohderyhmiä maailmalla. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/kulttuurimatkailu

Visit Finland. 2021b. Yhteistyön askeleet kulttuuritoimijalle mukaan matkailuun. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/492776/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/yhteistyon-askeleet-matkailuun-kulttuuritoimijalle-2021.pdf