Miksi opiskelijat eivät valmistu tavoiteajassa? – tilastotarkastelu opiskelijoiden opintojaksolta putoamisen eri vaiheista

Säännöllisesti opiskelleista tenttiin tulleista 91 % pääsi läpi tentistä. Kurssille ilmoittautuneista vain 40 % päätyi hyväksyttyyn tulokseen. Riippuen siitä, mihin suhteutetaan, tulos on joko todella hyvä tai katastrofaalisen huono. Artikkelissa pureudutaan tilastotarkastelun kautta siihen, missä vaiheessa opiskelijat jättävät opiskelematta ja pohditaan opintojaksolta putoamisen mahdollisia vaikutuksia määräajassa valmistumiseen.

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Tavoiteajassa valmistumisen taustoja

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa 56 % rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen perusteella (OKM 2020). Tavoiteajassa valmistumiseen kannustaa tutkinnosta saatava rahamäärää kasvattava kerroin. Myös vuodesta 2025 alkaen ehdotetussa rahoitusmallissa 56 % muodostuu tutkinnoista (OKM 2023).

Osalla opiskelijoista vaikeudet pysyä tavoitetahdissa näkyvät pian opintojen alettua. Onkin ehdotettu (Haverinen & al. 2023), että tietyt kurssit voisivat toimia kontrollikursseina. Jos opiskelijalla havaittaisiin ongelmia kurssilla etenemisessä, hänet voitaisiin ohjata tuenarviointikeskusteluun. Jos opiskelun viivästymisen syyt olisivat sellaisia, joita tukitoimilla voitaisiin poistaa, voitaisiin kasvattaa tavoiteajassa valmistuvien määrää.

Opintojaksoille ilmoittautuneiden eteneminen

Syksyllä 2023 LABin liiketoimintayksikössä Lappeenrannan kampuksella toteutettiin kaksi Business Mathematics -opintojaksoa. Tämä teksti tarkastelee tilastojen kautta sitä, miten opiskelijat ovat edenneet kurssilla.

Kuvio 1. Opintojaksoille ilmoittautuneet putoamisvaiheittain sekä tentin hyväksytysti suorittaneet

Kuvion 1 kokonaismäärä on kursseille liittyvät 138 ilmoittautumista. Osa opiskelijoista keskeytti opintojansa pian ensimmäisen lukukauden alussa eli he eivät varsinaisesti aloittaneet kurssia tai heidät poistettiin kurssilta opinto-oikeuden päätyttyä. Lisäksi osa ilmoittautumisista oli päällekkäisiä. Kaikista listalla olleista nimistä opintojaksoille jäi 107 opiskelijaa. 22 % ilmoittautumisista ns. katosi jo tässä vaiheessa. Tätä kuvaa kuvion 1 harmaa sektori.

Tenttiin osallistui 81 opiskelijaa. Siten lähes neljäsosa (24 %) opintojaksoille tulleista jätti mahdollisuuden saada arvosana käyttämättä (pinkki alue). Jos suhteutetaan ilmoittautuneisiin, 41 % oli jättäytynyt opintopisteiden tavoittamattomiin jo ennen tenttiä.

Jotta työelämän kannalta tärkeimmät aiheet tulisi varmasti opiskelluiksi, kolmen aiheen kysymykset oli kerrottu ennalta ja näihin piti osata vastata ennen varsinaista tenttiä. Materiaaleja sai käyttää ja jotta tenttijännitys ei aiheuttaisi ongelmia, yrityskertoja sai 10. Kymmenen opiskelijaa ei näidenkään kertojen jälkeen osannut laskea esim. tuotteen arvonlisäverotonta hintaa. Ennen varsinaista tenttiä karsiutui opiskelemattomuuden takia 12 % tenttiin halunneista. Osuutta ilmoittautumisista kuvaa kuvion 1 punainen sektori.

Tentistä hyväksytyn tuloksen sai 55 opiskelijaa (kuviossa 1 vihreällä). Hylätyn sai useampi kuin joka viides tenttiin osallistunut. Koska opiskelemisella on yhteys osaamiseen, hylättyjä suorituksia kannattaa peilata opiskelumääriin. Tulokset näyttäytyvätkin silloin toisin. Säännöllisesti kurssilla opiskelleista tentin palauttaneista 91 % sai tentistä hyväksytyn arvosanan. Epäsäännöllisesti tai vähäisesti opiskelleista 66 % pääsi tentistä läpi. Hylätyt näkyvät kuviossa 1 sinisellä ja oranssilla.

Opiskelumäärät ja -tavat vaikuttavat myös arvosanoihin. Säännöllisesti opiskelleiden tulokset näyttävät noudattavan normaalijakaumaa (kuvio 2 a). Vähemmän opiskelleilla alimmat arvosanat korostuvat (kuvio 2b).

Kuviot 2a ja 2b. Tenttiarvosanojen jakauma opiskelun säännöllisyyden ja määrän mukaan.

Aiempien vuosikurssien opiskelijat riskiryhmässä

Tentistä pois jättäytyneistä (kuvion 1 pinkki alue) vain 6 opiskelijaa oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita eli niitä, joille opintojakso oli suunnattu. Kaikki aiempien vuosikurssien opiskelijat olivat opiskelleet Moodlessa vain vähän tai ei lainkaan. Tentissä tai kynnystehtävissä hylätyn saaneista 26 opiskelijasta (punainen ja oranssi ala) enemmistö (62 %) oli aiempien vuosien opiskelijoita ja kaikista ilmoittautumisen jälkeen pudonneista yli kaksi kolmesta (68 %).

Opiskelijat tulisi pystyä sitouttamaan opintojaksolle silloin, kun opintojakso on heille ajoitettu. Tämän yksittäisen tarkastelun valossa näyttää siltä, että riski jättäytyä opiskelemattomaksi kasvaa, jos opintojaksoa pitää uusia. Miten voitaisiin toimia niin, että opiskelija ilmoittautuisi uudestaan kurssille vasta, kun motivaatio oppimiseen on tullut tai esimerkiksi valmistumisen toive pakottaa opiskelemaan riittävästi?

Tukipalveluita varhaisessa ja oikeissa vaiheessa

55 opiskelijaa teki hyväksytyn arvosanan arvoisen suorituksen. Tämä tarkoittaa 68 %:ia tenttiin tulleista ja 77 %:ia tentin palauttaneista. Jos suhteutetaan kurssilaisiin, arvosana on vain vähän yli puolella (51 %). Hurjin lukema saadaan, kun verrataan tentin suorittaneita ilmoittautumislistalla olleisiin nimiin. Jäljellä on silloin enää 40 % opiskelijoista (kuvio 1).

Jos halutaan saavuttaa tavoiteajassa valmistuvien määrä, toimenpiteitä tarvitaan. Jotta tukitoimista olisi eniten hyötyä, ongelmiin kannattaisi tarttua heti, kun ensimmäiset merkit havaitaan eli ensimmäisestä lukukaudesta alkaen. Opiskelumäärien tarkasteleminen on Moodle-aikana yksinkertaista.

Ensimmäinen pudottautumiskohta on ilmoittautumisesta osallistumiseen. Osalla opintonsa tauolle jättävistä (kuvion 1 harmaa sektori) keskeyttäminen kuluttaa opiskeluaikaa. Näillä opiskelijoilla riski valmistua määräajan jälkeen on kasvanut. Jos riskiopiskelijoiden määrää haluttaisiin pienentää, vaikuttamiskohta olisi opiskelijavalinta.

Miksi iso määrä opiskelijoita ei tule tenttiin, vaatisi lisätarkastelua, jotta tähän riskikohtaan voitaisiin pureutua. Opintopistekertymän kannalta tämä sekä riittävä opiskelumäärä ovat oleellisia (punertavat alueet). Jos opiskelija näyttäisi opiskelevan liian vähän, hänet voisi ohjata tuen tarpeen kartoitukseen. Kahdenkeskinen keskustelu voisi avata syitä. Jos opiskelija ei muun elämänsä takia ehdi panostaa riittävästi opintojaksoihin, olisiko hyötyä siitä, että rajoittaisi opiskeltavia kursseja ja keskittyisi riittävästi niihin, jotka jäävät jäljelle? Jos syynä olisi haasteet hahmottaa ajankäyttöä tai jos opiskelijalla olisi opiskeluvaikeuksia, hänet voitaisiin ohjata laajemmin opiskeluvalmiuksia tukeviin toimiin. Jos syynä olisi puutteet opiskelutekniikassa, opintojakson opettaja olisi hyvä tukija.

Koska ongelmia esiintynee useammalla kuin yhdellä kurssilla, tuentarpeen kartoittajan tulisi olla joku muu kuin ainetta opettava opettaja. Opiskelijoiden haasteisiin laajasti perehtyneellä ja aiheeseen kouluttautuneella henkilöllä olisi varmasti paikkansa ammattikorkeakouluorganisaatiossa niin opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimistuloksia kuin koulun kannalta lopputuloksena olevia eurojakin ajatellen.

Lähteet

Haverinen P., Jokimies S. ja Heikkinen S. 2023. Kysely opiskelijoiden keskeyttämiseen johtaneista syistä. Saatavilla sisäisesti LABin liiketoimintayksikössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen. Viitattu 10.1.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Rahoitusmalli+AMK.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Ehdotuksen mukaiset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit vuodesta 2025 alkaen. Viitattu 10.1.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/145610862/Ehdotuksen+mukaiset+ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf/f002d9c9-ff17-ea9b-f946-fd80df90cf50/Ehdotuksen+mukaiset+ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf/Ehdotuksen+mukaiset+ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf?t=1702621726922