Metsä tarjoaa hengähdyspaikan ajassa, jossa arjen kiireet ja ilmastoahdistus kuormittavat monia. Vaikka luonto mielletään Suomessa läheiseksi, suuri osa viettää päivänsä sisätiloissa ja rakennetussa ympäristössä kaukana metsän rauhasta. Silti jo pieni hetki puiden keskellä voi keventää mieltä, palauttaa voimavaroja ja lisätä toivoa. Luonto ei ole vain maisema ympärillämme, vaan hyvinvoinnin lähde, joka on meillä jokaisella ulottuvilla.

Kirjoittajat: Mari Meriläinen & Päivi Viitanen

Suomalaisten suhdetta metsään pidetään usein itsestään selvänä. Ajattelemme, että luonto on meille kaikille läheinen ja tuttu. (Cantell 2020.) Todellisuudessa yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa, ja arki kuluu pitkälti sisätiloissa esimerkiksi näyttöpäätteiden äärellä, liikenteessä ja ylipäätään rakennetuissa ympäristöissä (Haveri & Salonen 2025). Samanaikaisesti moni kokee kuormitusta, kiirettä ja yhä useammin myös ilmasto- ja ympäristöahdistusta (Rintala 2020).

Voisiko vastaus osaan tästä kuormituksesta löytyä niinkin yllättävästä paikasta kuin metsästä, puistosta tai lähiluonnosta?

Suomessa meillä on ainutlaatuinen etu: jokaisenoikeudet. Ne mahdollistavat luonnossa liikkumisen ja oleskelun riippumatta maanomistuksesta. Luonnon saavutettavuus ja maksuttomuus ovat merkittäviä voimavaroja, joiden arvo korostuu kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Luonto ei ole vain maisema, vaan hyvinvoinnin lähde. (Cantell 2020.)

Luonto tukee mielenterveyttä ja lievittää ympäristöahdistusta

Tutkimustietoa on kertynyt kattavasti erityisesti luontoympäristöjen mielenterveyttä edistävästä ja liikuntaa lisäävästä vaikutuksesta. Luontoympäristöissä oleskelu tutkitusti myös lievittää stressiä, laskee sykettä ja lihasjännitystä. Jo lyhyt käynti metsässä tai puistossa parantaa mielialaa ja energisyyttä. (Haveri & Simkin 2023.)  Myös pelkkä luontonäkymä ikkunasta tai luontokuvien katselu voi tukea palautumista (Leppänen & Pajunen 2025).

Planetaarisen terveyden näkökulma muistuttaa, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Kun luonto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Vahva luontoyhteys puolestaan tukee sekä yksilön terveyttä että ympäristövastuullista käyttäytymistä.  Kyse ei siis ole vain yksilön tarpeista, vaan laajemmasta suhteesta ympäröivään maailmaan. (Haveri & Salonen 2025.)

Luonnon terveysvaikutukset eivät perustu yhteen yksittäiseen tekijään, vaan ne muodostavat kokonaisuuden (Haveri & Simkin 2023). Viherympäristöt houkuttelevat liikkumaan, fyysinen aktiivisuus tukee aineenvaihduntaa ja mielialaa, ja luonnon monimuotoisuus lisää mikrobialtistusta, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään. Tutkimusnäyttö luonnon monimuotoisuuden suotuisasta vaikutuksesta erilaisten autoimmuunisairauksien ehkäisyssä on vahvistunut (Haveri & Simkin 2023; Haahtela ym. 2017). Samalla mieli saa hengähdystauon arjen vaatimuksista (Salonen 2010).

Erityisen ajankohtaiseksi luontosuhde nousee nuorten kohdalla. Ympäristöahdistus ja ilmastonmuutokseen liittyvä huoli koskettavat yhä useampia. Monet nuoret kantavat huolta tulevaisuudesta. Tunteet voivat olla voimakkaita, koetaan surua, pelkoa, turhautumista ja epävarmuutta. Näitä tunteita ei voi sivuuttaa, mutta niitä on mahdollista käsitellä turvallisesti. (Rintala 2020.)

Luonto tarjoaa tähän ainutlaatuisen ympäristön. Se ei vaadi suorittamista, eikä siellä tarvitse olla “valmis”. Metsässä, puistossa tai veden äärellä voi olla keskeneräinen, hiljainen tai puhelias. Luonnossa oleminen voi vahvistaa kokemusta siitä, että on osa jotakin itseä suurempaa kokonaisuutta. Tämä kokemus voi lievittää yksinäisyyttä ja toivottomuutta. (Salonen, 2010).

Luontolähtöiset menetelmät osaksi opiskeluhuoltoa

Opiskeluhuollon tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmien syntymistä (THL 2025). Käytännössä työ painottuu usein yksilövastaanottoihin, joissa kohdataan jo olemassa olevia haasteita. Yhteisölliselle toiminnalle olisi kuitenkin suuri tarve. Luontolähtöiset menetelmät tarjoavat tähän toimivan mahdollisuuden. (Meriläinen 2025.)

Käytännössä ne voivat olla yksinkertaisia: ohjattuja kävelyitä lähimetsässä, keskusteluja ulkona, rentoutus- ja hengitysharjoituksia luonnossa tai tietoista läsnäoloa vahvistavia harjoituksia puistoympäristössä. Terapeuttinen keskustelu ei välttämättä tarvitse neljää seinää ympärilleen. (Haveri & Salonen 2025). Luonto voi toimia rinnalla kulkijana ja rauhoittavana tilana (Leppänen & Pajunen 2025).

Ryhmämuotoinen toiminta voi madaltaa kynnystä osallistua. Kaikille yksin luontoon lähteminen ei tunnu mahdolliselta kuormittavassa elämäntilanteessa. Yhdessä liikkuminen voi lisätä turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. (Haveri & Salonen 2025).  Samalla opiskelijat voivat saada kokemuksen siitä, että hyvinvointia voi tukea myös omilla arjen valinnoilla (Meriläinen 2025).

Luontosuhde ei rakennu vain lapsuudessa, vaan sitä voi vahvistaa läpi elämän. Ratkaisevaa ei ole luonnossa vietetty aika minuuteissa, vaan kokemuksen laatu ja merkitykselliset hetket. (Leppänen & Pajunen 2025.)

Terveysongelmat kuormittavat sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Samaan aikaan tutkimus tuo yhä vakuuttavampaa näyttöä luonnon terveyshyödyistä. (Drakvik ym. 2024). Siksi on perusteltua kysyä, miten voisimme rohkeammin tuoda luontolähtöisiä menetelmiä osaksi opiskeluhuoltoa ja laajemminkin terveyden edistämistä (Meriläinen 2025).

Luonto ei korvaa ammatillista hoitoa silloin, kun sitä tarvitaan. Mutta luontoa ja luonnon merkitystä terveyttä edistävänä tekijänä ei ole syytä jättää huomiotta. (Haveri & Simkin 2023). Luonto voi toimia ennaltaehkäisevänä, matalan kynnyksen tukena sairauksia ehkäisevässä työssä ja paikkana, missä levätä, selkiyttää ajatuksia ja vahvistaa toivoa (Haveri & Salonen 2025).

Ehkä vastaus osaan aikamme kuormituksesta löytyykin lähempää kuin osaamme edes ajatella. Ehkä se alkaa askeleesta kohti lähimetsää.

Lähteet

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. & Tani, S. 2020. Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja.

Drakvik, E., Tyrväinen, L., Halonen, J., Haahtela, T., Haveri, H. & Miettinen, L. 2024. Terveyttä, hyvinvointia ja kustannussäästöjä luonnosta: Tiivistelmä selvityksestä ”Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys”. Sitran työpaperi. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/terveytta-hyvinvointia-ja-kustannussaastoja-luonnosta/

Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M., Puska, P., Reijula, K., Saarinen, K., Vartiainen, E., Vasankari, T. & Virtanen, S. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 133(1), 19–26. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13480

Haveri, H. & Salonen, K. 2025. Luonto ja planetaarinen terveys. Duodecim.

Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Duodecim. Vol. 139(10), 851–859. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17697

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2025. Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen – Vuodenajoista ja vuorokaudenajoista. Gummerus.

Meriläinen, M. 2025. ”Se vihreä ympärillä jotenkin auttaa hoitaa” – Hyvinvoinnin edistäminen opiskeluhuollossa planetaarisen terveyden näkökulmasta. YAMK-opinnäytetyö. DIAK-ammattikorkeakoulu, terveysala. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501241867

Rintala, H. 2020. Ympäristöahdistus ja tunteet terveydenhuollossa. Ympäristöahdistus.fi. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistus-ja-tunteet-terveydenhuollossa/

Salonen, K. 2010. Mielen luonto: Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green spot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Opiskeluhuoltopalvelut. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuoltopalvelut

Kirjoittajat

Mari Meriläinen (terveydenhoitaja YAMK) työskentelee opiskeluterveydenhoitajana Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella opiskeluterveydenhoitajana Koulutuskeskus Salpauksessa Vipusen kampuksella. Hän oli myös opiskelijana LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op -koulutuksessa.

Päivi Viitanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointi-yksikössä.

Artikkelikuva: Mari Meriläinen

Viittausohje

Meriläinen, M. & Viitanen, P. 2026. Metsä voi auttaa, kun ilmasto ahdistaa ja arki painaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/metsa-voi-auttaa-kun-ilmasto-ahdistaa-ja-arki-painaa/