Maaseutukuntien kiertotalouspalvelut tarkastelussa

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa kartoitetaan asukaslähtöisten kiertotalousratkaisujen tarvetta ja mahdollisuuksia Etelä-Karjalan maaseutukunnissa sekä tunnistetaan olemassa olevia paikallisia kiertotalouspalveluita. Yhteiskäyttöisiä välineitä tarjoavat muun muassa paikalliset kirjastot sekä yksityiset toimijat. Sen sijaan erilaisia korjauspalveluita tuottavia toimijoita toivottaisiin maaseutukuntiin enemmän.

Kirjoittajat: Kaisu Isomäki ja Maria Jokela

Kiertotalous on tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pidentämistä

Vaikka ”kiertotalous” on terminä suhteellisen uusi, on se konseptina yhtä vanha kuin ihmiskunta. Ihmiset ovat vuosituhansien ajan lainanneet, korjanneet ja uusiokäyttäneet esineitä ja materiaaleja. (Schwab 2024.) Tänä päivänä kiertotaloudesta puhuttaessa tarkoitetaan materiaalien ja tuotteiden hyödyntämistä ja elinkaaren pidentämistä lainaamalla, vuokraamalla, korjaamalla, kunnostamalla, uudelleen käyttämällä ja kierrättämällä. Kiertotalous tähtää jätteen määrän minimoimiseen, eli kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään siinäkin vaiheessa hyödyntämään lisäarvon tuottamiseksi. Kiertotalouden vastakohta on kulutustapa, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. (Euroopan parlamentti 2024.)

Rautjärveläinen tapahtumakävijä kiteytti asian näin: Vaatteet käytetään hyvin, esim. raitapaita ens pyhäkäyttöön, sit arkikäyttöön, sit työkäyttöön, sit Saimaanvirtaan revittäväks hyötykäyttöön, kun työpaita on rikkinäinen.”

Kiertotalousratkaisu on nimensä mukaisesti ratkaisu, joka tukee tuotteen ja materiaalin hyödyntämistä siten, että sen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Arjessa tällaisia ratkaisuja ja palveluntuottajia ovat esimerkiksi kirjastot, yhteiskäyttöiset ajoneuvot ja välineet, huolto- ja korjauspalveluiden tarjoajat sekä kierrättäminen.

Maaseutukunnissa toivotaan lainaus-, vuokraus- ja korjauspalveluita

Maaseutukuntien asukkailta on kysytty erilaisissa tapahtumissa, millaisille alueellisille kiertotalouspalveluille he kokevat tarvetta. Tarpeita ja vinkkejä on kartoitettu muun muassa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa Taipalsaari-päivillä kesällä 2024 sekä Etelä-Karjalan liiton ja Circwaste (Etelä-Karjala) -hankkeen toteuttaman Meil kaikki kiertää -kesäkiertueen 2023 aikana (Isomäki & Maijanen 2024; Vuori 2023).

ASKI-hanke toteutti Taipalsaari-päivillä kyselyn, jossa kartoitettiin, millaisille kiertotalouspalveluille kunnassa olisi tarve. Vastauksia saatiin 19 kappaletta, joista 17 vastausta tuli kunnan asukkailta tai mökkiläisiltä. Kuntaan toivottiin pyörien, pienkoneiden ja autojen korjaus- ja huoltopalveluita, yhteiskäyttöisiä tavaroita, kuten ruohonleikkuria, raivaussahaa, pelikonsoleita ja polkupyöriä, juhlavaatteiden ja -asusteiden lainauspalvelua, laiduneläinten (lampaiden) lainausmahdollisuutta perinneympäristöjen hoitoon sekä erilaisia työpajoja ja niihin soveltuvia tiloja, kuten metalli- ja tuunauspajoja.

Meil kaikki kiertää -kiertueen kiertotalouskyselyyn saatiin vastauksia muista Etelä-Karjalan maaseutukunnista. Vastaajia oli yhteensä 53. Vastauksissa korostui, että kuntalaiset toivovat kuntiin tavaroiden ja vaatteiden korjauspalveluita, kierrätyskeskuksia tai kirpputoreja sekä mahdollisuutta lainata tai vuokrata kunnan tiloja omaan käyttöön. Lisäksi asukkaat olivat kiinnostuneet tavaroiden lainaamisesta – tuotekategorioissa korostuivat työkalut ja urheiluvälineet.

Kiertueella tapahtumakävijöitä pyydettiin myös jakamaan paras kiertotalousvinkkinsä. Kirjomalla uudelleen mainoslippiksistä saa itselle mieluisia. Vanhoista vaatteista voi tuunata lemmikeille vaatteita. Tehokkaasti lajittelemalla saa kodin jätemaksut alhaisiksi. Kirpputorien suosimista uuden tavaran ostamisen sijaan vinkattiin eniten. Uusiokäyttökin nousi monessa ideassa ja esimerkiksi useampi vastaaja suositteli vanhojen ja muuten käyttökelvottomien tekstiilien käyttämistä joko siivousrätteinä tai matonkuteina.

Kuva 1. Taipalsaari-päivillä 2024 tapahtumakävijöiltä tiedusteltiin, millaisille kiertotalouspalveluille kunnassa olisi tarve. (Kuva: Kaisu Isomäki)

Yhteiskäyttö pienentää hiilijalanjälkeä

Ehkä tunnetuin kiertotaloutta tukeva palveluntarjoaja on kautta aikain ollut kirjasto. Perinteisesti kirjastoista on voinut lainata nimensä mukaisesti kirjoja, mutta nykyään monet kirjastot ovat kasvattaneet valikoimaansa koskemaan myös muita tuotekategorioita vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi valtaosa Etelä-Karjalan maaseutukuntien kirjastoista tarjoaa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä ja pelejä niin sisä-, kesä- kuin talvilajeihin kahvakuulista mölkkyyn ja frisbeegolfkiekoista liukulumikenkiin. Ruokolahden ja Parikkalan kirjastot tarjoavat kirjaston perustoiminnan lisäksi tiloja harrastamiseen, näyttelytoimintaan, työskentelyyn ja vapaa-ajan viettoon. (Ruokolahti 2024; Parikkala 2024a). Parikkalan Saaren kirjastosta voi vuokrata jopa tilaussaunan käyttöönsä (Parikkala 2024b). Kirjastojen lisäksi kunnissa on myös muita palveluntarjoajia, joilta voi vuokrata monen harvemmin tarvitsemia välineitä. Esimeriksi Taipalsaarella ja Savitaipaleella on vuokrattavissa vesiurheiluvälineitä, kuten SUP-lautoja ja soutuveneitä (DrakkarSport 2024). Retkeilyvälineitä, esimerkiksi retkikeitinsettejä, rinkkoja ja telttoja voi vuokrata muun muassa Parikkalasta ja Taipalsaarelta (RetkiSaimaa 2024; Suomen Latu 2024). Lemiltä taas saa vuokrattua paljun ja Rautjärveltä klapikoneen (Lemi 2024; Borf 2024).

Lainaus- ja vuokrauspalvelut mahdollistavat sen, että kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Jos esimerkiksi haluaa telttailla kerran kesässä, onko välttämätöntä omistaa kaikki telttaretkelle vaadittavat välineet? Teltan vuokraaminen sen sijaan, että ostaisi oman ja käyttäisi sitä kerran kesässä, ei kuulosta maata mullistavalta asialta. Pitkällä tähtäimellä se kuitenkin on iso asia. Ostamiseen verrattuna yhden hengen teltan vuokraaminen pienentää vuokraajan hiilijalanjälkeä noin 27 kg ja neljän hengen teltan vuokraaminen jo 122 kg (Knowcarbon 2024). Muun muassa tuotteessa käytetyt materiaalit ja niiden määrä vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Tässä tapauksessa suurempi teltta tarkoittaa suurempaa hiilijalanjälkeä tai sen pienenemistä vuokrattaessa. Entä jos kesän aikana molempia telttoja vuokrattaisiin 10 kertaa? Vuokraajien yhteinen hiilijalanjälki pienenisi jo 1490 kg, mikä vastaisi noin 310 uuden T-paidan hiilijalanjälkeä (Knowcarbon 2024). Yhteiskäytöllä on monia positiivisia vaikutuksia: sen lisäksi, että itse säästää rahaa ja tilaa kotona, säästyy myös runsaasti luonnonvaroja. Tavaroiden lainaaminen tai vuokraaminen ostamisen ja omistamisen sijaan on ympäristöteko. Kun tuotetta käytetään enemmän, sen hiilijalanjälki per käyttökerta laskee, mistä syystä vähälle käytölle jäävillä tai huonolaatuisilla ja nopeasti rikki menevillä tuotteilla on korkeampi hiilijalanjälki kuin laadukkailla ja säännöllisessä käytössä olevilla tuotteilla.

Yhteiskäytöllä kohti kestävämpää tulevaisuutta

Maaseutukunnissakin toimivat monipuoliset kirjastopalvelut ja muiden toimijoiden tuottamat vuokrauspalvelut tarjoavat yhä laajemmin mahdollisuuksia tehdä kiertotaloutta tukevia arjen valintoja. Yhteiskäyttöratkaisujen hyödyntäminen sekä pienentää omaa hiilijalanjälkeä että luo kestävämpää tulevaisuutta paikallisesti.

Tapahtumissa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan todeta, että maaseutukuntien asukkaat ja mökkiläiset olisivat innostuneita käyttämään kiertotalouden mukaisia palveluita, jos niitä olisi paremmin saatavilla. Yhteiskäyttöisiä tavaroita on jo, mutta niitä voisi olla vielä enemmänkin. Sen sijaan erilaisia käyttötavaran korjaus- ja huoltopalveluita, kuten suutareita ja ompelimoita, on Etelä-Karjalan maaseutukunnissa vähemmän. Tieto saatavilla olevista välineistä ja palveluista on toistaiseksi vielä aika hajallaan, mikä osaltaan vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. ASKI-hanke hakee tähän ratkaisua kartoittamalla maakunnan kiertotalouspalveluita ja pilottina sijoittaa Lappeenrannan kiertotalouspalvelut julkiseen karttapalveluun.

Lähteet

Borf. 2024. Vuokraspalsta. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://borf.fi/products/cmilo1ne38ss73eacs20

DrakkarSport. 2024. Elämyksiä Saimaalla! Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://drakkarsport.com/

Euroopan parlamentti. 2024. Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20151201STO05603/mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta

Isomäki, K. & Maijanen, M. 2024. Osallistu ja osallista – toiminnalliset esittelypisteet kiertotalousajattelun edistäjinä. LAB Pro. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/osallistu-ja-osallista-toiminnalliset-esittelypisteet-kiertotalousajattelun-edistajina/

Knowcarbon. 2024. Tentshare.Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://knowcarbon.com/tentshare

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Lemi. 2024. Myö osataa! – juttusarja lemiläisistä tekijöistä. K-Market Särä. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://lemi.fi/palvelut/elinkeinopalvelut/myo-osataa-juttusarja-lemilaisista-tekijoista/k-market-sara/

Parikkala. 2024a. Kirjastot. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://parikkala.fi/vapaa-aika/kirjastot/

Parikkala. 2024b. Kirjastot. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://parikkala.fi/vapaa-aika/kirjastot/saaren-kirjasto/

RetkiSaimaa. 2024. Vuokravälineet. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://retkisaimaa.fi/fi/kauppa/

Ruokolahti. 2024. Kirjasto. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://ruokolahti.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/kirjasto

Schwab, D. 2024. A brief history of the circular economy. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://blog.nationalmuseum.ch/en/2024/09/a-brief-history-of-the-circular-economy/

Suomen Latu. 2024. Vuokrattavat retkeilyvarusteet. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://parikkalanlatupiiatjapojat.suomenlatu.org/tietoa-yhdistyksesta/vuokrattavat-retkeilyvarusteet/

Vuori, A. 2023. Meil kaikki kiertää -kesätorikiertue esitteli kiertotalouden palveluita. Kestävyysloikka. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://kestavyysloikka.ymparisto.fi/meil-kaikki-kiertaa-kesatorikiertue-esitteli-kiertotalouden-palveluita/

Kirjoittajat

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa (LAB 2023).

Maria Jokela toimii projektityöntekijänä Lappeenrannan kaupungilla ympäristökehitysyksikössä ja työskentelee projektikoordinaattorina Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Artikkelikuva: Lappeenrannan kaupunki. 2019. Liikuntavälineitä kirjastossa. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lappeenranta.kuvat.fi/kuvat/Kulttuuri+ja+tapahtumat/Liikuntav%C3%A4lineit%C3%A4+kirjastossa.jpg