Luuston terveys ja vaihdevuodet: Miksi riskejä ei voida jättää huomiotta?

Vaihdevuodet ovat merkittävä elämänvaihe naiselle, ja niiden vaikutukset ulottuvat myös luuston terveyteen. Estrogeenin tuotannon väheneminen lisää riskiä luun mineraalitiheyden pienenemiselle ja sitä kautta murtumariskin suurenemiselle. Vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat siis riskiryhmässä luuston heikkenemiselle, mikä voi vaikuttaa työkykyyn, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten vaivojen kautta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli vaihdevuosi-ikäisten naisten luuston terveyden tukemisessa, ja varhaisella puuttumisella voidaan estää vakavat seuraukset, kuten osteoporoosi ja murtumat.

Kirjoittajat: Katarina Wahtera ja Sanna Imeläinen

Menopaussin ohittaneiden naisten luuston terveys vaarassa

Vaihdevuodet ovat naiselle merkityksellinen tapahtuma, jolla voi olla laajoja vaikutuksia henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveyteen (Dratva ym. 2009). Vaihdevuosiin voi liittyä esimerkiksi erilaisia oireita, joista yleisimpiä ovat kuumat aallot, selkä- ja lihaskivut sekä tunnottomuus (Moilanen ym. 2010). Luonnolliset vaihdevuodet tapahtuvat keskimäärin 51-vuotiaana eikä niiden ilmaantumista voida estää (Moilanen ym. 2010, Warren ym. 2015).

Vaihdevuodet käynnistyvät, kun kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi tai kierto pitenee yli viikolla (Roeca ym. 2018). Kuukautisten epäsäännöllisyys johtuu siitä, että munasarjat tuottavat estrogeeniä ailahtelevasti ja munarakkuloiden kypsyminen loppuu (Roeca ym. 2018; Warren ym. 2015). Kun kuukautiset ovat jääneet pois vuodeksi, on kyseessä menopaussi. Se on luonnollinen tapahtuma, joka merkitsee spontaanin ovulaation ja siten myös lisääntymiskyvyn loppumista. Luonnollisissa vaihdevuosissa estrogeenin tuotanto ei lopu yhtäkkiä, vaan munasarjojen toiminta heikkenee vähitellen viidestä seitsemään vuotta ennen viimeisiä kuukautisia. (Warren ym. 2015.)

Vaihdevuosien myötä estrogeenituotannon loppuminen altistaa erityisesti luun mineraalitiheyden heikkenemiselle, sillä estrogeeni suojaa luustoa hidastamalla luun hajoamista. Naisilla luukudoksen hajoaminen kiihtyy noin viiden vuoden ajan, ja se alkaa noin kaksi vuotta ennen viimeisten kuukautisten päättymistä. (Warren ym. 2015.) Luuston kunnosta on tärkeää huolehtia, sillä se toimii kehon tukirankana, mahdollistaa liikkumiskyvyn, suojaa elimiä ja luuydintä sekä toimii varastona kalsiumille ja fosfaatille. (Moreira ym. 2019.)

Luu on dynaaminen ja aktiivinen kudos, joka uudistuu koko elämän ajan (Hadjidakis & Androulakis 2006; Marieb 2015, 166). Se ei kuitenkaan ole kaikkea kestävä rakenne vaan voi murtua. Murtumariski määrittyy luun mineraalitiheydellä siten, että pienempään tiheyteen liittyy suurentunut murtumisen riski (Burch ym. 2014). Nainen menettää vähintään 1.3 % luun mineraalitiheydestään viitenä ensimmäisenä vuotena menopaussin jälkeen (Tiitinen 2019). On arvioitu, että neljä kymmenestä yli 50-vuotiaasta naisesta saa nikama-, reisiluun kaulan tai rannemurtuman elämänsä aikana (Vehkavaara 2024). Luustoa on tärkeää kuormittaa, jotta voi vaikuttaa sen uudismuodostukseen ja sitä kautta myös luun mineraalitiheyteen (Marieb 2015, 166). Liikunta on tutkitusti tehokas tapa luun mineraalitiheyden ylläpitämiseen (Uusi-Rasi ym. 2008).

Terveydenhuolto tukena luuston terveyden ylläpitämisessä

Terveydenhuollolla on tärkeä rooli luuston terveyden ylläpitämisessä. Luuston terveyden tukeminen on tärkeää erityisesti riskiryhmissä, kuten vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Vaihdevuosi-ikäisten naisten luuston terveyttä voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla elintapa- ja ravitsemusneuvontaa, liikuntaohjeita, lääkehoitoa ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten luuntiheysmittauksia ja riskiarviointeja. Terveydenhoitaja voi ohjata yksilöä huolehtimaan monipuolisesta ruokavaliosta sekä erityisesti riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saamisesta, sillä ne ovat välttämättömiä luuston terveydelle. Lisäksi hän voi ohjata vaihdevuosi-ikäisiä naisia liikkumaan luuliikuntasuosituksen mukaan. Ohjauksessa on hyvä huomioida myös tupakoinnin välttäminen sekä alkoholin kohtuukäyttö. Terveydenhoitajan on hyvä kartoittaa myös vaihdevuosi-ikäisen naisen kaatumisriskiä sekä esitellä ennaltaehkäiseviä keinoja kaatumisen vaaratekijöiden minimoimiseksi. (Duodecim 2007.)

Koska vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat työikäisiä, korostuu etenkin työterveyshuollon rooli heidän terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työntekijöiden työkykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä. (STM 2024.) Menopaussin ohittaneet naiset ovat alttiita luuston heikkenemiselle ja osteoporoosille, mikä voi vaikuttaa työkykyyn, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten vaivojen kautta.

Tärinäharjoittelusta apua luun tiheyden ylläpitoon ja edistämiseen

Wahtera (2019) selvitti, miten tärinäharjoittelu vaikuttaa vaihdevuosi-ikäisten naisten luun mineraalitiheyteen. Kirjallisuuskatsauksessa tuli ilmi, että tärinäharjoittelu vaikuttaa luun mineraalitiheyteen ylläpitävästi tai edistävästi. Erityisen tehokasta tärinäharjoittelun todettiin olevan, jos tärinäalustalla suoritettiin dynaamisia ja staattisia harjoituksia, kuten askelkyykkyjä ja syväkyykkyjä.

Tärinäharjoittelussa käytetään mekaanista ärsykettä, tärisevää seisonta-alustaa, josta alustan aiheuttama värähtely siirtyy tutkimushenkilön kehoon (Jepsen ym. 2017; Marin-Puyalto ym. 2018; Rauch ym. 2010; Rittweger 2010). Värähtely siirtyy kehossa osasta toiseen esimerkiksi jalasta sääreen ja säärestä reiteen ja niin edelleen. Tärinäharjoituksessa kehon sisälle muodostuu reaktiivinen voima, joka johtuu värähtelyn aiheuttamasta kiihtymisestä kehossa. (Rittweger 2010.) Tärinälaudalla voidaan harjoitella joko pysymällä staattisessa asennossa tai tekemällä erilaisia liikkeitä (Fratini ym. 2016). Lisäksi tärinäharjoituksessa voidaan käyttää lisäpainoja kuten levytankoa tai käsipainoja (Rauch ym. 2010). Tärinäharjoittelun mahdollisia luun mineraalitiheyteen vaikuttavia mekanismeja ovat kiihtynyt luun uudismuodostus ja luuta hajottavien osteoklastien aktiivisuuden hillitseminen (Garman ym. 2007; Xie ym. 2006). Tärinäharjoittelun kesto vaihtelee muutamasta minuutista jopa 20 minuuttiin riippuen huippukiihtyvyydestä, jota alusta tuottaa (Jepsen ym. 2017).

Terveydenhoitaja voi hyödyntää tutkimustuloksia ja tarjota tärinäharjoittelua osaksi liikuntaharjoittelua tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämiseen. Terveydenhoitaja voi räätälöidä yksilöllisiä terveysohjelmia, joissa hyödynnetään tärinäharjoittelua osana ennaltaehkäisevää hoitoa. Esimerkiksi, jos työterveyshuollossa huomataan, että tietyillä työntekijöillä on lisääntynyt riski luuston heikkenemiselle (esim. menopaussin jälkeinen ikä), voidaan suunnitella yksilöllinen ohjelma, jossa tärinäharjoittelu on mukana osana muuta liikuntaa ja terveysneuvontaa. Terveydenhoitaja voi ohjata työntekijöitä oikeaan harjoittelun muotoon ja varmistaa, että se on turvallista ja sopivaa työntekijän terveydentilalle.

Luuston terveyden ylläpitäminen on tärkeää jokaisessa elämänvaiheessa, mutta etenkin vaihdevuosi-iässä naisen tulee kiinnittää siihen suurempaa huomiota. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee huomioida työssään tämä kriittinen ryhmä ja panostaa heidän ohjaamiseensa luuston terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Lähteet

Burch, J., Rice, S., Yang, H., Neilson, A., Stirk, L., Francis, R., Holloway, P., Selby, P. & Craig, D. 2014. Chapter 1, Background. Systematic review of the use of bone turnover markers for monitoring the response to osteoporosis treatment: the secondary prevention of fractures, and primary prevention of fractures in high-risk groups. Health Technology Assessment. 18(11). Southampton (UK): NIHR Journals Library. Viitattu 2.12.2019. Saatavissa https://doi.org/10.3310/hta18110

Dratva, J., Gómez Real, F., Schindler, C., Ackermann-Liebrich, U., Gerbase, M. W., Probst-Hensch, N. M., Svanes, C., Omenaas, E. R., Neukirch, F., Wjst, M., Morabia, A., Jarvis, D., Leynaert, B. & Zemp, E. 2009. Is age at menopause increasing across Europe? Results on age at menopause and determinants from two population-based studies. Menopause. 16(2), 385–394. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1097/gme.0b013e31818aefef

Duodecim. 2007. Luusto lujaksi: Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix00881

Fratini, A., Bonci, T. & Bull, A. M. 2016. Whole body vibration treatments in postmenopausal women can improve bone mineral density: results of a stimulus-focused meta-analysis. PLoS One. 11(12), e0166774. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0166774

Garman, R., Gaudette, G., Donahue, L., Rubin, C. & Judex, S. 2007. Low‐level accelerations applied in the absence of weight bearing can enhance trabecular bone formation. Journal of Orthopaedic Research. 25(6), 732–740. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jor.20354

Hadjidakis, D. J. & Androulakis, I. I., 2006. Bone remodeling. Annals of the New York Academy of Sciences, 1092, 385–396.

Jepsen, D. B., Thomsen, K., Hansen, S., Jørgensen, N. R., Masud, T. & Ryg, J. 2017. Effect of whole-body vibration exercise in preventing falls and fractures: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open. 7(12), e018342. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bmjopen-2017-018342

Marieb, E. N. 2015. Essentials of Human Anatomy & Physiology. 11th ed. Harlow: Pearson Education Limited.

Marin-Puyalto, J., Gomez-Cabello, A., Gonzalez-Aguero, A., Gomez-Bruton, A., Matute-Llorente, A., Casajús, J. A. & Vicente-Rodríguez, G. 2018. Is vibration training good for your bones? An overview of systematic reviews. BioMed Research International. 2018, 1–16. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2018/5178284

Moilanen, J., Aalto, A., Hemminki, E., Aro, A. R., Raitanen, J. & Luoto, R. 2010. Prevalence of menopause symptoms and their association with lifestyle among Finnish middle-aged women. Maturitas. 67(4), 368–374. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.maturitas.2010.08.007

Moreira, C., Dempster, D. & Baron, R. 2019. Anatomy and ultrastructure of bone–histogenesis, growth and remodeling. Teoksessa: Endotext. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://www.endotext.org

Rauch, F., Sievanen, H., Boonen, S., Cardinale, M., Degens, H., Felsenberg, D., Roth, J., Schoenau, E., Verschueren, S. & Rittweger, J. 2010. Reporting whole-body vibration intervention studies: recommendations of the International Society of Musculoskeletal and Neuronal Interactions. Journal of Musculoskeletal & Neuronal Interactions. 10(3), 193–198. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://e-space.mmu.ac.uk/id/eprint/595958

Rittweger, J. 2010. Vibration as an exercise modality: how it may work, and what its potential might be. European Journal of Applied Physiology. 108(5), 877–904. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00421-009-1303-3

Roeca, C., Al-Safi, Z. & Santoro, N. 2018. The postmenopausal women. Teoksessa: Endotext. Viitattu 4.12.2019. Saatavissa https://www.endotext.org

STM. 2024. Työterveyshuolto. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://stm.fi/tyoterveyshuolto

Tiitinen, A. 2019. Vaihdevuosien vaikutukset kehossa. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 28.10.2019. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01160

Uusi-Rasi, K., Sievänen, H., Pasanen, M., Beck, T. J. & Kannus, P. 2008. Influence of calcium intake and physical activity on proximal femur bone mass and structure among pre- and postmenopausal women: A 10-year prospective study. Calcified Tissue International. 82(3), 171–181. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00223-008-9105-x

Vehkavaara, S. 2024. Osteoporoosi (luukato). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00053

Wahtera, K. 2019. Tärinäharjoittelun vaikutus luun mineraalitiheyteen menopaussin ohittaneilla naisilla: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta.

Warren, M., Shu, A. & Dominguez, J. 2015. Menopause and hormone replacement. Teoksessa: Endotext. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://www.endotext.org

Xie, L., Jacobson, J. M., Choi, E. S., Busa, B., Donahue, L. R., Miller, L. M., Rubin, C. T. & Judex, S. 2006. Low-level mechanical vibrations can influence bone resorption and bone formation in the growing skeleton. Bone. 39(5), 1059–1066. Viitattu 4.9.2019. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.bone.2006.05.012