Luontovaikutusten tunnistaminen on kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytys

Luontokato ja sen pysäyttäminen on noussut keskeiseksi ympäristöllisen kestävyyden teemaksi ilmastonmuutoksen rinnalle ja luontovaikutusten ymmärtäminen niin ilmastonmuutoksen kuin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta on välttämätöntä pitkällä aikavälillä kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamisessa. LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa -hankkeessa tehdään yhteistyötä päijäthämäläisten yritysten kanssa liiketoiminnan luontovaikutusten mittaamisen ja tunnistamisen edistämiseksi.

Kirjoittajat: Heli Kasurinen & Hanna Suutari

Kaikki liiketoiminta on luonnosta riippuvaista

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on edellytyksenä toimiville luonnon ekosysteemeille. Biodiversiteetillä kuvataan lajien määrää, geneettisiä variaatioita ja eri elämänmuotojen keskinäistä vuorovaikutusta. (Euroopan parlamentti 2020) Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna luonnon monimuotoisuuden väheneminen, luontokato, on jo ylittänyt ympäristön kantokyvyn rajat. Lajien kirjo hupenee sukupuuttojen myötä edelleen kiihtyvää tahtia, mikä aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia ekosysteemeihin. (Richardson ym. 2023) Viimeisen 50 vuoden aikana villieläinpopulaatioiden keskimääräinen koko on pienentynyt 73 % (WWF 2024b) ja lajien monimuotoisuus vähenee nykyään kymmeniä–satoja kertoja nopeampaa tahtia kuin edellisten 10 vuosimiljoonan aikana (IPBES 2019).

Talousjärjestelmä, kuten kaikki ihmiskunnan toiminta, on osa luontoa ja usein suorin ja epäsuorin mekanismein riippuvainen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten luonnonvaroista, joten luontokato aiheuttaa mittavia liiketoimintariskejä (European Business & Biodiversity Platform 2024). Arviolta yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta (BKT) on vähintään melko vahvasti riippuvaista luonnon ekosysteemipalveluista (World Economic Forum 2020a). Mikäli luontokadon aiheuttamaan taloudelliseen riskiin ei suhtauduta vakavasti, voi seurauksena olla BKT:n globaali aleneminen vuosittain 2500 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä (Johnson ym. 2021, x).

Miksi yritysten tulisi kehittää liiketoimintaansa huomioimaan luontovaikutukset?

Luontovaikutusten huomioiminen on oleellinen osa yrityksen riskinhallintaa. Luontokadosta aiheutuvat riskit voidaan jaotella neljään eri luokkaan: lainsäädännölliset riskit, fyysiset riskit, markkinariskit sekä maineriskit (Teknologiateollisuus ry 2024, 38; WWF 2024a).

Yritys välttää lainsäädännölliset riskit ja suojelee liiketoimintansa jatkuvuutta ottamalla lainsäädännön vaatimukset ennakoiden huomioon. Luonnon monimuotoisuus on nostettu keskeiseksi teemaksi kansainvälisessä politiikassa ja lainsäädännössä, josta tulee jo suomalaisillekin yrityksille velvoitteita tunnistaa ja arvioida vaikutuksensa ja raportoida niistä. EU-tasolla esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi ja -standardit ((EU) 2022/2464, (EU) 2023/2772) edellyttävät yrityksiltä luontovaikutustensa ymmärtämistä. Vaikka nykyiset ja tulevaisuuteen asetetut raportointivaatimukset eivät toistaiseksi suoraan koske esimerkiksi listaamattomia pk-yrityksiä, myös niiden on jo varauduttava raportointiin osana laajempia toimitusketjuja ((EU) 2022/2464, (EU) 2023/2772). Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen on yhtenä kriteerinä myös EU:n kestävän rahoituksen kriteeristössä eli taksonomiassa, joka pyrkii nostamaan rahoittajien tietoisuuteen kestävyyteen liittyviä riskejä ja suuntaamaan edullisempaa rahoitusta kriteeristön mukaisesti kestävämmille hankkeille (Teknologiateollisuus ry 2024, 44).

Fyysisten riskien näkökulmasta yritykset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen monin eri tavoin. Haitallisia vaikutuksia aiheutuu erityisesti maankäytöstä, veden ja vesiympäristöjen käytöstä, kasvihuonekaasupäästöistä, muista saastuttavista päästöistä ja jätteistä, luonnonvarojen liikakäytöstä ja vieraslajien leviämisestä (IPBES 2019, Sihvonen ym. 2022). Kasvihuonekaasupäästöjen kiihdyttämä ilmastonmuutos aiheuttaa luontokadosta arviolta 11–16 %, joten ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeä, vaikkei yksin riittävä toimenpide luontokadon ehkäisemisessä (World Economic Forum 2020b). Ilmastonmuutos kytkeytyy luontokatoon esimerkiksi muuttamalla paikallisten ekosysteemien toimintaa sääolosuhteiden muuttuessa, mikä aiheuttaa myös yritystoiminnalle suoria riskejä tai välillisiä riskejä alihankintaverkoston kautta (Sihvonen ym. 2022).

Markkinoihin liittyvät riskit voivat ilmetä esimerkiksi negatiivisina muutoksina raaka-aineiden saatavuudessa, kysynnän ja tarjonnan suhteessa sekä omaisuuserien arvossa. Sidosryhmien ja asiakkaiden kasvavat vaatimukset yritysten luontovaikutuksia kohtaan on myös syytä ottaa huomioon ja ovat olennainen osa yrityksen maineen hallintaa ja liiketoiminnan jatkuvuutta. (Teknologiateollisuus ry 2024, 38.)

Miten luontovaikutusten huomioiminen voi vaikuttaa liiketoimintaan positiivisesti?

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit voidaan kääntää liiketoimintamahdollisuuksiksi tuotekehityksen keinoin, uudistamalla liiketoimintamalleja esimerkiksi kiertotalouslähtöisesti, sertifioimalla tuotteita tai palveluita tai toimin, jotka parantavat paikallisesti luonnon tilaa. Luontovaikutusten huomioiminen parantaa yrityksen mainetta ja brändiä, houkuttelevuutta ja vetovoimaa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja sidosryhmien odotusten täyttämistä ja siten kilpailukykyä ja liiketoiminnan resilienssiä antaen yritykselle luvan toimia pitkällä aikavälillä. Aineellisia hyötyjä ovat raaka-aineiden saatavuuden ja hinnan parempi ennustettavuus, (resurssi)tehokkaampi toiminta ja sen aikaansaamat säästöt, edullisempi rahoitus, uudet tuotteet, materiaali-innovaatiot ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja markkina-alueiden aukeaminen. (Sihvonen ym. 2022)

Parhaimmillaan liiketoimintaa voi uudistaa jopa luontopositiiviseksi. Luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että yrityksen toiminta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta eli toiminnan luonnolle tuottamat hyödyt ylittävät aiheutetut haitat (Sihvonen ym. 2022). Luontopositiivisuus on merkittävä liiketoimintamahdollisuus: vuoteen 2030 mennessä luonnon tilaa parantavilla ratkaisuilla voitaisiin luoda maailmanlaajuisesti 395 miljoonaa uutta työpaikkaa ja lähes 10 000 miljardin euron arvosta liiketoimintaa (World Economic Forum 2020b).

Konkreettisia toimia yritysten luontovaikutusten tunnistamiseen

Syksyllä 2024 alkaneessa LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa -hankkeessa edistetään yritysten luontovaikutusten tunnistamista ja luontopositiivisen liiketoiminnan edistämistä. Hankkeen aikana LUTin tutkijat kehittävät luontojalanjälkilaskentamenetelmää pk-yrityksen tarpeisiin sopivaksi. Näin yritykset saavat kaivattuja mittareita oman liiketoimintansa luontovaikutusten määrittämiseen ja liiketoiminnan kestävään johtamiseen. Laskentaa pilotoidaan myös konkreettisesti alueen yrityksissä.

LABin asiantuntijat uudistavat yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa Päijät-Hämeen kuntien koordinoimaa Ilmastokumppanuus-mallia (Päijät-Hämeen Liitto 2024) huomioimaan ilmastonmuutosta laajemmin yritysten luontovaikutukset. Uudistunut malli antaa yrityksille tietoa ja työkaluja luontovaikutusten tunnistamiseen sekä luontopositiivisten toimenpiteiden toteuttamiseen yrityksissä. (LAB 2024.)

Lähteet

(EU) 2022/2464. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). Euroopan unionin virallinen lehti. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://data.europa.eu/eli/dir/2022/2464/oj

(EU) 2023/2772. Komission delegoitu asetus (EU) 2023/2772, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämisestä kestävyysraportointistandardien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti). Viitattu 9.10.2024. Euroopan unionin virallinen lehti. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://data.europa.eu/eli/reg_del/2023/2772/oj

Euroopan parlamentti. 2020. Biodiversiteettikato: mistä se johtuu ja miksi siitä pitää olla huolissaan? Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20200109STO69929/biodiversiteettikato-mista-se-johtuu-ja-miksi-siita-pitaa-olla-huolissaan

European Business & Biodiversity Platform. 2024. Business and Biodiversity. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://green-business.ec.europa.eu/business-and-biodiversity_en

IPBES. 2019. The global assessment report on biodiversity and ecosystem services. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.ipbes.net/global-assessment

Johnson, J.A., Ruta, G., Baldos, U., Cervigni, R., Chonabayashi, S., Corong, E., Gavryliuk, O., Gerber, J., Hertel, T., Nootenboom, C., Polasky, S. 2021. The Economic Case for Nature – A global Earth-economy model to assess development policy pathways. Washington, USA: The World Bank Group. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://openknowledge.worldbank.org/server/api/core/bitstreams/9f0d9a3a-83ca-5c96-bd59-9b16f4e936d8/content

LAB. 2024. LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa. Viitattu 15.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontolas-luontonakokulma-pk-yritysten-uudistumisessa

Päijät-Hämeen liitto. 2024. Ilmastokumppanuus. Viitattu 15.10.2024. Saatavissa https://paijat-hame.fi/ilmastokumppanuus/

Richardson, K., Steffen, W., Lucht, W., Bendtsen, J., Cornell, S.E., Donges, J.F., Drüke, M., Fetzer, I., Bala, G., von Bloh, W., Feulner, G., Fiedler, S., Gerten, D., Gleeson, T., Hofmann, M., Huiskamp, W., Kummu, M., Mohan, C., Nogués-Bravo, D., Petri, S., Porkka, M., Rahmstorf, S., Schaphoff, S., Thonicke, K., Tobian, A., Virkki, V., Wang-Erlandsson, L., Weber, L., Rockström, J. 2023. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Science Advances. Vol. 9 (37). Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1126/sciadv.adh2458

Sihvonen, H., Clément, N., Pessala, P., Koski, I., Linnamaa, P., Mäntylä, I., Saario, M., Hjelt, M. 2022. Mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle? Riippuvuudet, vaikutukset ja mahdollisuudet. Sitran selvityksiä 202. Viitattu 10.10.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/sitra-mita-luonto-merkitsee-liiketoiminnalle-1.pdf

Teknologiateollisuus ry. 2024. Luonnon monimuotoisuus – selvitys. Helsinki: Teknologiateollisuus. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/06/luonnon-monimuotoisuus-selvitys-2024.pdf

World Economic Forum. 2020a. Nature Risk Rising: Why the Crisis Engulfing Nature Matters for Business and the Economy. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www3.weforum.org/docs/WEF_New_Nature_Economy_Report_2020.pdf

World Economic Forum. 2020b. The Future of Nature and Business. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www3.weforum.org/docs/WEF_The_Future_Of_Nature_And_Business_2020.pdf

WWF. 2024a. Biodiversity Risk Filter. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://riskfilter.org/biodiversity/home

WWF. 2024b. Living Planet Report – A System in Peril. 2024. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://livingplanet.panda.org/en-US/

Kirjoittajat

Heli Kasurinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja LUONTOLAS-hankkeen asiantuntijana.

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja LUONTOLAS-hankkeessa projektipäällikkönä. Hän edistää yritysten luontovaikutusten tunnistamista tietoiskujen ja keskustelutilaisuuksien järjestämisen sekä aktiivisen viestinnän avulla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1167334 (CC0)