Luontolähtöisten palvelujen tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomessa

Luontolähtöiset palvelut ovat nousseet merkittäväksi osaksi suomalaista hyvinvointia, elinkeinotoimintaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Suomalainen monipuolinen luonto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää palveluita, jotka hyödyntävät luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä vastaavat yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin kuten kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja terveydenhuoltoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan luontolähtöisten palvelujen nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia Suomessa.

Kirjoittaja: Reko Juntto

Luontolähtöisten palvelujen määritelmä ja tausta

Luontolähtöisillä palveluilla tarkoitetaan tavoitteellisia hyvinvointi- ja virkistyspalveluja, joissa luonto ja sen elementit ovat keskeisessä roolissa. Näitä palveluita tuotetaan usein yksityisillä palvelumarkkinoilla, mutta ne voivat olla osa myös julkisia tai kolmannen sektorin palveluja (Särkkä et al. 2013). Palvelut voivat liittyä esimerkiksi hyvinvointimatkailuun, kuntoutukseen ja hoivaan, kasvatus- ja koulutuspalveluihin ja arjen ympäristöihin ja virkistykseen.

Luonnon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on historiallisesti vahva, ja luontoympäristö on nähty kansallisena vahvuutena sekä kilpailukyvyn lähteenä (Heikkilä & Kirveennummi 2013). Viime vuosina kiinnostus luonnon terveysvaikutuksiin ja niiden hyödyntämiseen palveluissa onkin kasvanut merkittävästi.

Luontolähtöisten palvelujen terveyshyödyt

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luonnossa oleskelu ja liikkuminen parantavat mielialaa, vähentävät stressiä, lisäävät vastustuskykyä ja tukevat fyysistä aktiivisuutta (Tyrväinen et al. 2024). Suomessa luontolähtöisiä menetelmiä hyödynnetään jo osana sosiaali- ja terveyspalveluita, esimerkiksi kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisevässä työssä (Pasanen 2024).

Luonnon hyödyntäminen osana terveydenhuoltoa on myös ollut tutkimuksen kohteena ja THL:n HYTE (Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)-toimintamallien kehittämisessä ja arviointipalveluun kootaan vaikuttavia luontolähtöisiä menetelmiä. (Pasanen 2024). Näissä toimintamalleissa on jo mukana luontolähtöisiä palveluja kuten terveysmetsä.

Liiketoiminta ja yrittäjyys

Luonto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia yritystoiminnalle, erityisesti hyvinvointimatkailussa, Green Care -palveluissa ja kestävien rakennettujen ympäristöjen kehittämisessä (Sitra 2025). Green Care -palveluilla tarkoitetaan luontohoivan palveluita, joiden järjestäminen on usein julkisen sektorin vastuulla. Näitä ovat muun muassa luontoa hyödyntävät kuntoutus- ja sosiaalipalvelut (Särkkä et al. 2013). Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen on synnyttänyt uusia liiketoimintakonsepteja, joissa yhdistyvät esimerkiksi aistikokemukset, paikkatieto ja yhteisöllisyys. Näiden palvelujen kehittäminen vaatii luonnonlukutaitoa ja palvelumuotoilun osaamista. (Sitra 2025)

Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet

Tulevaisuudessa luontolähtöisten palvelujen rooli kasvaa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Väestön ikääntyessä ja mielenterveysongelmien yleistyessä tarvitaan uusia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita menetelmiä. Luontolähtöiset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen ratkaisuja esimerkiksi kuntoutukseen, ennaltaehkäisyyn ja sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. (Kukkonen & Wiens 2025)

Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen mahdollistaa uusien palvelukonseptien syntymisen, kuten hiljaisuuden, maisemien ja aistikokemusten hyödyntämisen matkailussa ja hyvinvointipalveluissa (Sitra 2025). Teknologian avulla voidaan kehittää digitaalisia palveluja, jotka tuovat luontokokemukset saavutettaviksi myös niille, joille fyysinen luontoon pääsy on haastavaa.

Teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia rakentaa immersiivisiä ja interaktiivisia virtuaalisia luontokokemuksia. Näitä voidaan rakentaa joko kuvaamalla luontokohteita kameralla ja tallentamalla luontoäänimaisemia mikrofonilla tai sitten hyödyntämällä CGI (Computer Generated Images)-tekniikoita, jolloin virtuaaliset luontomaisemat luodaan esimerkiksi pelimoottoreita hyödyntäen. Lisäksi ohessa on lueteltu muutamia keskeisiä menetelmiä ja teknologioita, joita voidaan hyödyntää luontokokemusten tekemisessä: Virtuaaliympäristöt, VR (Virtual Reality) -lasit, AR (Augmented Reality)-sovellukset, mobiilisovellukset ja etäyhteydet kuten Norppalive (WWF Suomi 2025) voivat laajentaa palvelujen käyttäjäkuntaa. Virtuaalisilla luontoratkaisuilla on todettu olevan myös vastaavia hyvinvointihyötyjä kuin oikeassa luonnossa vierailulla, esimerkiksi stressin alentamisessa ja elpymisen ja palautumisen lisäämisessä. (Kari 2025)

Luontolähtöiset palvelut tukevat kestävää kehitystä ja voivat auttaa yhteiskuntaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Palveluiden kehittämisessä korostuu ekologinen kestävyys, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristövastuullisuus. Samalla palvelut voivat lisätä kansalaisten ympäristötietoisuutta ja sitoutumista luonnon suojeluun. (Särkkä et al. 2013)

Luontolähtöiset palvelut voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Osallistavat luontoryhmät, yhteisölliset retket ja luontoperustaiset työpajat tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Palvelujen suunnittelussa on tärkeää huomioida käyttäjälähtöisyys ja mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen. (Kukkonen & Wiens 2025)

Haasteet ja kriittiset menestystekijät

Luontolähtöisten palvelujen saavutettavuus voi olla haaste erityisesti kaupunkiympäristössä, ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asiakkaiden kohdalla. Palvelujen kehittämisessä tulee huomioida esteettömyys, saavutettavuus ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. (Heikkilä & Kirveennummi A 2013)

Luontolähtöisten palvelujen tuottaminen ja tuotteistaminen vaatii monialaista osaamista, kuten luonnonlukutaitoa, palvelumuotoilua, terveysosaamista ja yrittäjyystaitoja. (Särkkä et al. 2013) Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen on keskeistä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Menestyksekäs palvelukehitys ja tuotteistaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja verkostoitumista eri sektoreiden, kuten sote-palvelujen, matkailun, koulutuksen, tutkimuksen ja ympäristöalojen välillä. Verkostojen rakentaminen ja kokemusten jakaminen tukevat innovaatioiden syntyä ja palvelujen leviämistä. Myynnin ja markkinoiden onnistumisen kannalta myös paikallisten yritysten verkostot tuottavat parhaiten tuloksia kun markkinointia tehdään laajassa yhteistyössä sen sijaan, että kaikki toimisivat yksin. Tämä on erityisen tärkeää kun markkinoidaan kansainvälisille ja muualta tuleville asiakkaille ja kohderyhmille.

Luontolähtöisen hyvinvointiyrittäjyyden kannattavuus voi olla haaste, erityisesti pienille toimijoille ja maaseutualueilla. Palvelujen vakiinnuttaminen osaksi julkisia hankintoja ja hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa voi parantaa toiminnan kestävyyttä ja rahoituspohjaa. (Kiiski 2024)

Esimerkkejä tulevaisuuden palvelukonsepteista ja tarpeista

Luontoperustaiset kuntoutuspalvelut yhdistävät luonnossa liikkumisen, ryhmätoiminnan ja ammatillisen ohjauksen esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa. (Pasanen 2024) Hyvinvointimatkailu taas tarjoaa kokonaisvaltaisia elämyksiä, joissa yhdistyvät luonto, elämyksellisyys, paikalliskulttuuri ja hyvinvointipalvelut. Kuluttajat etsivät kokemuksia, elämyksiä ja merkityksellisyyttä. Tämä luo uusia mahdollisuuksia myös maiseman ja hiljaisuuden tuotteistamiseen sekä koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemiseen (Sitra 2025). Palvelujen konseptoinnissa voidaan hyödyntää palvelumuotoilua, jolla pyritään luomaan entistä parempia asiakaskokemuksia.

Virtuaaliset ja digitaaliset luontokokemukset mahdollistavat luontoyhteyden myös niille, jotka eivät pääse fyysisesti luontoon, esimerkiksi jos heillä on jokin fyysinen tai henkinen este päästä luontoon kokemaan luontoelämyksiä (Kari 2025). Luontokasvatus ja ympäristökasvatus tukevat lasten ja nuorten luontosuhteen rakentumista ja ympäristötietoisuuden lisäämistä osana koulujen ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Tämä on tärkeää ja on perusta myöhemmälle koulutukselle, oppimiselle ja oikeasuhtaisen luontosuhteen muodostumiselle.

Johtopäätökset

Luontolähtöiset palvelut ovat kasvussa Suomessa ja myös maailmalla, ja niillä on merkittävä potentiaali ja tarve vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelujen kehittämisessä korostuvat yhteistyö, verkostot, käyttäjälähtöisyys, monialainen osaaminen ja viimeisimmän teknologian hyödyntäminen. Tulevaisuudessa luontolähtöisten palvelujen rooli tulee laajenemaan entisestään, ja ne voivat muodostaa merkittävän osan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja elinkeinorakennetta. Niiden avulla voidaan myös vastata moniin nykyisen yhteiskunnan haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen, terveydenhuoltoon ja sen nouseviin kustannuksiin.

Lähteet

Heikkilä, K. & Kirveennummi, A. 2013. Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä. Turku: Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu e-julkaisuja 4/2013. 2.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2017/02/Tulevaisuuskuvia_luontokokemusten_hyodyntamisesta-2.pdf

Kari, T. 2025. Teknologian hyödyntäminen virtuaalisissa luontokokemuksissa. Luonnonvarakeskus Luken blogi. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.luke.fi/fi/blogit/teknologian-hyodyntaminen-virtuaalisissa-luontokokemuksissa

Kukkonen, M. & Wiens, V. 2025. Luonto ja osallisuus. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus

Pasanen, T. 2024. Millaista luonnon ja terveyden tutkimusta Suomessa tehdään? Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/millaista-luonnon-ja-terveyden-tutkimusta-suomessa-tehdaan/

Sitra. 2025. Luonnosta terveyttä, hyvinvointia ja liiketoimintaa. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/aiheet/green-health/#luonnosta-terveytta-hyvinvointia-ja-liiketoimintaa

Särkkä, S., Konttinen, L. & Sjöstedt, T. (toim.). 2013. Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista. Helsinki: Sitra. Viitattu 2.5.2025 Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Luonnonlukutaito-3.pdf

Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Tuija Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Helsinki: Luke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/10/luke-luontoympariston-terveysvaikutukset-ja-niiden-taloudellinen-merkitys.pdf

Kiiski, K. 2024. Luontolähtöinen hyvinvointiyrittäjyys – kannattavaa vai kannateltavaa? XAMK Read. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://read.xamk.fi/2024/kestava-hyvinvointi/luontolahtoinen-hyvinvointiyrittajyys-kannattavaa-vai-kannateltavaa/

WWF Suomi. 2025. Norppalive etävideoyhteyspalvelu. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://wwf.fi/luontolive/norppalive/

Kirjoittaja

Reko Juntto toimii digitaalisen liiketoiminnan lehtorina LAB:n liiketoiminta-yksikössä ja asiantuntijana LAB:n LuoPaKe (Luontolähtöisten palvelujen kehittäminen)-hankkeessa.

Artikkelikuva: WWF Suomi Norppalive -etävideoyhteyspalvelusta otettu kuvakaappaus. (Kuva: Reko Juntto)