Luontolähtöisten palvelujen innovointia planetaarisen terveyden kesäkoulussa

Yli 60 kansainvälistä opiskelijaa kokoontui alkukesällä Lahteen planetaarisen terveyden kesäkouluun. Opiskelijat ratkoivat pienryhmissä haasteita, joista yksi oli uuden luontolähtöisen palvelun tai tuotteen suunnittelu Lahden alueelle. Haasteen toimeksiantajana oli Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanke, jossa kehitetään uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita Päijät-Hämeen lähi- ja kaupunkiluontoympäristöihin.

Kirjoittaja: Riikka Puhakka

Systemaattiseen ajatteluun perustuvalla planetaarisen terveyden käsitteellä viitataan ihmisen ja muun luonnon terveyden yhteen kietoutumiseen (Whitmee ym. 2025). Käsitteen mukaan ihmisen toiminnalla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia luontoympäristöihin, ja toisaalta ihmisen terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnonjärjestelmien tasapainosta (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi 2023).

Lahti on julistautunut planetaarisen terveyden edelläkävijäkaupungiksi (Lahden kaupunki 2024). Päijät-Hämeen hyvinvointialue koordinoi yhdessä Lahden kaupungin ja Lahden yliopistokampuksen kanssa planetaarisen terveyden käsitteeseen perustuvaa Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa (2022–2032), jonka tavoitteena on yhteistyössä ehkäistä kansansairauksia sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista (Hämäläinen ym. 2023; Siltanen ym. 2024).

Luontoaskel terveyteen -ohjelman yhtenä tavoitteita läpileikkaavana tehtävänä on edistää ihmisten monipuolista yhteyttä luontoon. Luonnon myönteiset vaikutukset ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin (Hartig ym. 2014; Keniger ym. 2013). Luontoympäristössä oleskelu esimerkiksi parantaa mielialaa (esim. MacMahan & Estes 2015), lievittää stressiä (esim. Tyrväinen ym. 2014), motivoi liikkumaan (esim. Shanahan ym. 2016) sekä auttaa ehkäisemään immuunijärjestelmän häiriöitä (esim. Haahtela 2019). Luonnonvarakeskuksen ja THL:n tekemän tuoreen selvityksen mukaan Suomessa voitaisiin saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa (Tyrväinen ym. 2024).

Planetaarisen terveyden haasteita ratkomassa

LAB-ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Helsingin yliopiston, Lahden yliopistokampuksen ja Lahden kaupungin järjestämän kesäkoulun teemana oli tällä kertaa ”Co-design Better Urban Living and Well-being – Planetary Health”. Kymmenen päivän pituinen kesäkoulu oli tarkoitettu ympäristöasioista kiinnostuneille, eri tieteenaloja edustaville opiskelijoille, ja siellä tarkasteltiin planetaarisen terveyden teemoja eri näkökulmista. Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiimme ja terveyteemme? Mitä planetaarinen terveys tarkoittaa terveydenhuollossa? Miten kulutuksemme vaikuttaa ympäristöön? Millaista on kestävä kaupunkisuunnittelu ja kestävä ruoka?

Kesäkoulun opiskelijat jakautuivat ratkomaan neljää eri haastetta. Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen esittämän haasteen parissa työskenteli kolme pienryhmää. Kukin pienryhmä valitsi Lahden seudulta kohdealueen ja suunnitteli sinne uuden luontolähtöisen palvelun tai tuotteen. Taustaksi opiskelijat hankkivat ensin tietoa jokaisenoikeuksista Suomessa sekä luontoalueista ja luontolähtöisistä palveluista Lahden seudulla. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kartoittamaan asiakkaiden tarpeita: millaisista luontolähtöisistä palveluista ja tuotteista kuluttajat ovat kiinnostuneita? Opiskelijoita neuvottiin ottamaan palvelun tai tuotteen suunnittelussa huomioon myös tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä sekä kestävyyden näkökulmat.

Luontolähtöisten palvelujen uudet ideat

Ensimmäinen pienryhmä valitsi Lahdesta alueekseen Lanu-puiston, sillä se on helposti ympäri vuoden saavutettava, mutta silti rauhallinen ja vetovoimainen kohde. Suojaisa luontoympäristö ja Olavi Lanun veistokset tekevät puistosta ainutlaatuisen luontoa, kulttuuria ja esteettisiä arvoja yhdistävän kohteen. Ryhmä ideoi Lanu-puistoon LahTrek -nimisen sovelluksen. Pelillistämisen avulla olisi tarkoitus houkutella kävijöitä vierailemaan puistossa useammin ja viipymään pidempään. Sovelluksessa olisi erilaisia tehtäviä eri kohderyhmille, kuten taiteen ystäville, lapsiperheille ja nuorille. Tehtävien suorituksesta ansaitsisi pisteitä, joilla saisi alennuskuponkeja paikallisten yhteistyökumppaneiden tuotteisiin ja palveluihin.

Toinen pienryhmä valitsi alueekseen Pikku-Vesijärven puiston, joka on helposti saavutettava, sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita houkutteleva kohde. Ryhmän tekemien kävijähaastattelujen perustella puistoon tullaan ennen kaikkea rentoutumaan. Ryhmä ideoi siten itsepalveluun perustuvan LuontoBox -nimisen kioskin, josta voisi ostaa paikallisten tuottajien elintarvikkeita puistokävelyä tai piknikiä varten. Ryhmän tekemän kyselyn (n=50) mukaan 66 % vastaajista oli kiinnostunut käyttämään kioskia ja 44 % piti todennäköisenä, että ostaisi tuotteita kioskista. Eniten kuluttajia kiinnostivat pienet välipalat ja juomat sekä paikalliset tuotteet. Kioskituotteiden ideoinnissa otettiin huomioon myös pakkausmateriaalien kierrätettävyys.

Kolmas pienryhmä puolestaan ideoi Lahden puistoihin Nordura -nimisen sovelluksen käyttäen esimerkkinä Launeen perhepuistoa. Tavoitteena oli tehdä Lahden puistoista ja muista viheralueista helpommin saavutettavia. Sovellus tarjoaisi räätälöityjä, kävijöiden tarpeisiin ja mieltymyksiin perustuvia suosituksia erilaisille kohderyhmille, kuten lapsiperheille, opiskelijoille sekä vanhuksille ja muille esteettömiä palveluita tarvitseville. Tekoälyä ja lisättyä todellisuutta hyödyntävä sovellus sisältäisi tietoa yrittäjien palveluista ja alueen luonnosta sekä tarjoaisi mahdollisuuden luontohavaintojen kirjaamiseen.

Planetaarisen terveyden kesäkoulun tuotoksia hyödynnetään Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa kehitettäessä yrittäjien kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita. Kaksivuotisen hankkeen toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, ja hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeessa kehitettyjä uusia palveluja ja tuotteita pilotoidaan valituissa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä, ja samalla kerätään asiakaskokemuksia palvelujen edelleen kehittämiseksi. Hankkeen osallistavissa kehittämistyöpajoissa puolestaan kartoitetaan sekä paikallisten asukkaiden että kansainvälisten vieraiden näkemyksiä luontolähtöisistä palveluista ja tuotteista.

Lähteet

Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. 2023. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim. Vol. 138, 835–842. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17695

Haahtela, T. 2019. A biodiversity hypothesis. Allergy. Vol 74 (8), 1445–1456. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/all.13763

Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. & Frumkin, H. 2014. Nature and health. Annual Review of Public Health. Vol 35, 207–228. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443

Hämäläinen, R-M., Halonen, J. I., Haveri, H., Prass, M., Virtanen, S. M., Salomaa, M-M., Sieppi, P. & Haahtela, T. 2023. Nature step to health 2022-2032: Interorganizational collaboration to prevent human disease, nature loss, and climate crisis. The Journal of Climate Change and Health. Vol 10, Article 100194. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.joclim.2022.100194

Keniger, L. E., Gaston, K. J., Irvine, K. N. & Fuller, R. A. 2013. What are the benefits of interacting with nature? International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 10 (3), 913–935. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph10030913

Lahden kaupunki. 2024. Lahti’s mayor presents declaration for planetary health. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.lahti.fi/en/news/lahtis-mayor-presents-declaration-for-planetary-health/

LAB. 2025. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta

McMahan, E. & Estes, D. 2015. The effect of contact with natural environments on positive and negative affect: A meta-analysis. The Journal of Positive Psychology. Vol. 10 (6), 507–519. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17439760.2014.994224

Shanahan, D. F., Franco, L., Lin, B. B., Gaston, K. J. & Fuller, R. A. 2016. The benefits of natural environments for physical activity. Sports Medicine. Vol. 46 (7), 989–995. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40279-016-0502-4

Siltanen, U., Prass, M., Puhakka, R., Lehtimäki, J. & Haveri, H. 2024. Promoting planetary health at regional level: A qualitative analysis of a multisectoral health and environment program. One Health Cases. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1079/onehealthcases.2024.000

Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y. & Kagawa, T. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology. Vol 38, 1–9. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005

Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristöjen terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5

Whitmee, S. ym. 2015. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: Report of The Rockefeller Foundation–Lancet Commission on planetary health. The Lancet. Vol 386 (10007), 1973–2028. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)60901-1

Kirjoittaja

Riikka Puhakka (dosentti, FT) työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa.

Artikkelikuva: Opiskelijoiden pienryhmät esittelivät ideoitaan kesäkoulussa (Kuva: Riikka Puhakka)