Luontojalanjäljen kehittäminen pk-yritysten tarpeisiin

Hälyttävän globaalin luontokadon pysäyttäminen ja eri sidosryhmien asettamat vaatimukset luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi edellyttävät nopeita toimia yrityksiltä. Luontojalanjälki on työkalu, joka mahdollistaa luontohaittojen laskemisen ja herättää laajasti kiinnostusta yritysten keskuudessa. Pk-yrityksillä voi olla erityisiä tarpeita ja haasteita moniulotteisen luontojalanjälkilaskennan soveltamisessa, mikä voidaan ottaa huomioon kehittyvissä luontojalanjäljen laskentamenetelmissä.

Kirjoittajat: Heli Kasurinen

Luontojalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä

Yritysten toimintaympäristön ympäristöllisen kestävyyden teemoista luonnon monimuotoisuus on viime vuosina noussut vahvasti ilmastonmuutoksen rinnalle useista syistä. Kiihtyvä, ympäristön kantokyvyn ylittänyt luontokato aiheuttaa niin ympäristöllisiä kuin liiketoiminnallisia aineellisia ja aineettomia riskejä, joista jo toteutuneet voivat keskeyttää yrityksen liiketoiminnan. Eri sidosryhmät, kuten asiakkaat, rahoittajat ja lainsäädäntö asettavat vaatimuksia yritysten luontotyölle. (Teknologiateollisuus ry 2024.)

Luontojalanjälki on lupaava mittari, joka tarjoaa yksinkertaisen numeerisen yhteenvedon luontovaikutuksista moniulotteisten vaikutusten ymmärtämisen ja hallinnan tueksi. Mahdollisimman ymmärrettäviä työkaluja ja mittareita tarvitaan maailmanlaajuisesti hälyttävän luontokadon pysäyttämiseksi. Luontojalanjälki voi parhaimmillaan palvella luonnon tilan parantamisessa sekä tukea eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten luontoystävällisemmän ja luontopositiivisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Mikä on luontojalanjälki?

Luontojalanjälki kuuluu elinkaariarviointiin perustuvien jalanjälkimittarien perheeseen esimerkiksi tutun hiilijalanjäljen tai vesijalanjäljen rinnalla. Tuotteiden hiilijalanjäljelle ja tuotteiden, prosessien ja organisaatioiden vesijalanjäljelle on olemassa ISO-standardoidut elinkaaripohjaiset laskentamenetelmät (SFS-EN ISO 14067 2018; SFS-EN ISO 14046 2016) sekä muita vakiintuneita tai kilpailevia laskentaohjeistuksia ja -työkaluja (Greenhouse Gas Protocol 2025; Water Footprint Network 2025).

Hiilijalanjäljen avulla arvioidaan tuotejärjestelmän elinkaarensa aikana aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ilmastonmuutosvaikutuksia (SFS-EN ISO 14067 2018) ja vesijalanjäljen avulla veteen kohdistuvia määrällisiä (niukkuus) tai laadullisia (esim. rehevöityminen) vaikutuksia (SFS-EN ISO 14046 2016). Luontojalanjälki puolestaan keskittyy yrityksen tuotteen tai palvelun elinkaarensa aikana tai toiminnan (esim. hankintojen) potentiaalisiin vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen – eli luonnolle aiheutuviin haittoihin. Luontojalanjäljen laskennalle ei ole toistaiseksi olemassa standardoitua menetelmää. (Sitra 2025.)

Koska vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen voivat aiheutua laajasti erilaisten ajurien kautta, luontojalanjäljen laskenta edellyttää muita jalanjälkiä laajempaa tarkastelua. Luontokadon suoriksi ihmisen toimintaan liittyviksi ajureiksi on yleisesti tunnistettu esimerkiksi maan- ja merenkäyttö ja sen muutos, lajien tai luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitallisten vieraslajien leviäminen (IPBES 2019). Luonnon monimuotoisuusvaikutusten arvioinnissa korostuvat paikalliset vaikutukset ja toiminnan sijainti on oleellista.

Yritysten luontojalanjälkeen liittyvät tarpeet, mahdollisuudet ja haasteet

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston ”Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa” (LUONTOLAS) -yhteishanke (LAB 2025) järjesti Lahdessa marraskuussa 2025 ”Yritysten luontojalanjälki” -keskustelutilaisuuden, jonka tavoitteina oli lisätä ymmärrystä ja kerätä tietoa erityisesti pk-yritysten luontojalanjäljen laskentaan liittyvistä tarpeista, mahdollisuuksista ja haasteista ja havainnollistaa laskentaprosessia, laskennan tuloksia ja tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.

Keskustelutilaisuuden osallistujat pohtivat osin itsenäisesti, osin pienryhmissä tai yhteisesti keskustellen luontojalanjäljen laskentaa kolmesta näkökulmasta erityisesti pk-yritysten kannalta:

Millaisia toiveita ja tarpeita pk-yrityksillä on luontojalanjäljen laskentaan liittyen?
Millaisia mahdollisuuksia luontojalanjäljen laskenta tuo pk-yrityksille?
Mitä haasteita luontojalanjäljen laskentaan voi liittyä pk-yrityksissä?

Kuva 1. Keskustelujen aikana osallistujat tunnistivat omia toiveitaan ja tarpeitaan luontojalanjäljen laskennalle ja luontojalanjäljen haasteita ja mahdollisuuksia. (Kuva: Heli Kasurinen)

Keskustelussa nousi esiin osin samoja teemoja luontojalanjäljen laskentaan liittyvistä tarpeista ja toiveista ja laskennan mahdollisuuksista. Tarpeista ja toiveista osallistujat nostivat esiin erityisesti toiminnan nykytilan selvittämisen kokonaisuutena ja kehittämismahdollisuuksien tunnistamisen yrityksen haitallisten luontovaikutuksien pienentämiseksi. Luontojalanjälkilaskennan ajoittainen toistaminen mahdollistaa myös edistymisen seurannan toimenpiteiden toteuttamisessa ja luontotavoitteiden saavuttamisessa. Luontojalanjäljen toivottiin toimivan myös tuotteiden vertailussa ja markkinoinnissa ja viestinnässä osoittamaan, että luontonäkökulma otetaan huomioon. Mahdollisuutena pidettiin positiivista vaikutusta yrityksen maineeseen, näkyvyyden ja kilpailuedun saavuttamista ja edelläkävijän asemaan nousemista, mistä seuraa myös taloudellista hyötyä. Luontonäkökulman huomioon ottamista pidettiin yrityksen arvovalintana ja luontojalanjäljen laskentaa yritysten arvopohjaa vahvistavana toimenpiteenä. Osallistujat nostivat esiin mahdollisuuden ohjata kuluttajia parempiin valintoihin ja toisaalta houkutella asiakkaaksi tiedostavia uuden sukupolven kuluttajia. Rahoittajat painottavat yhä enemmän luontovaikutuksia, joten luontojalanjälkilaskenta voi luoda uusia mahdollisuuksia rahoituksen saamisessa.

Luontojalanjäljen haasteiksi osallistujat mainitsivat standardoinnin puuttumisen ja laskelmien tulosten kyseenalaisen luotettavuuden ja vertailtavuuden. Datan keräämistä toimitusketjusta ja alihankkijoiden toimintaan vaikuttamista pidettiin haastavana. Resurssit ovat merkittävä rajoittava tekijä: luontojalanjälkilaskenta vaatii osaamista, jonka kehittämiseen ei välttämättä ole pk-yrityksessä resursseja, ja laskennan teettäminen ulkopuolisella on kulu, joka on pystyttävä perustelemaan. Laskennan hyödyn varmistamiseksi tulosten jalkauttaminen käytäntöön konkreettisiksi toimenpiteiksi, joihin koko organisaatio sitoutuu, olisikin erityisen tärkeää.

LUONTOLAS-hankkeen aikana toteutettujen pk-yritysten laskentapilottien ja yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella LUT-yliopisto kehittää luontojalanjäljen laskentamenetelmiä vastaamaan paremmin erityisesti pk-yritysten tarpeita.

Lähteet

Greenhouse Gas Protocol. 2025. We set the standards to measure and manage emissions. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://ghgprotocol.org/

IPBES. 2019. Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.5281/zenodo.3831673

LAB. 2025. LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/LUONTOLAS

SFS-EN-ISO 14046. 2016 Ympäristöasioiden hallinta. Vesijalanjälki. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto.

SFS-EN-ISO 14067. 2018. Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto.

Sitra. 2025. Luontojalanjälki. Tulevaisuussanasto. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/luontojalanjalki/

Teknologiateollisuus ry. 2024. Luonnon monimuotoisuus -selvitys. Helsinki: Teknologiateollisuus ry. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/06/luonnon-monimuotoisuus-selvitys-2024.pdf

Water Footprint Network. 2025. What is a water footprint. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.waterfootprint.org/water-footprint-2/what-is-a-water-footprint/

Kirjoittaja

Heli Kasurinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja LUONTOLAS-hankkeen asiantuntijana.

Artikkelikuva: LUONTOLAS-hankkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa tutustuttiin luontojalanjälkeen ja keskusteltiin sen soveltamisesta pk-yrityksissä. (Kuva: Heli Kasurinen)