Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus tutkimus- ja laboratoriohankkeiden sidosryhmänä

Waste4Soil (W4S) ja Alueellisen ravinnekierrätyksen referenssit (ARR) ovat TKI-hankkeita, jotka työstävät kiertotalouden mukaisia maanparannusaineita. Testauksen ja laboratorioanalyysien lisäksi tarvitaan tietoa ja mielipidemuokkausta nykyisille ja tuleville tuotteiden loppukäyttäjille. LAB-ammattikorkeakoulu tekee hankkeissa yhteistyötä koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksen kanssa, jossa on mm. opetusmaatila.

Kirjoittajat: Anne-Marie Tuomala & Arttu Mujunen

Maanparannusaineita testataan koealoilla

Vuoden 2025 touko-syyskuu oli jo toinen kasvukausi, jolloin LAB suoritti maanparannusaineiden testausta rehuohralle Salpauksen Asikkalan kampuksen pelloilla Salpauksen henkilökunnan ja opiskelijoiden avulla. Tänä vuonna testiruutuja oli seitsemän. Yksi testiruutu on ns. 0-ruutu, jonne ei lisätä lannoitetta tai maanparannusainetta ollenkaan, yksi oli kaupallinen mineraalilannoite, joka on Salpauksessa käytössä ja viidessä muussa testiruudussa kasvoi erilaisista alueen elintarvikesivuvirroista tehtyjä maanparannusaineita erilaisilla yhdistelmillä. Ainekset ovat pyrolysoitu kaurankuori, mäski (Kostecki & Greinert 2024, 7) ja kalaliete. Testausvaiheeseen kuuluu myös maanparannusaineiden nouto tuotantolaitoksista, kaurankuoren pyrolysointi biohiileksi (Didkivska ym. 2021, 94–95) laboratoriossa, maanparannusaineiden valmistelu ja sekoittaminen, maaperänäytteiden otto ennen ja jälkeen kasvukauden ja satotulosten mittaaminen ja vertailu. Näytteitä lähetetään myös W4S-hankkeen kansainvälisiin tutkimuslaboratorioihin. Prosessi jatkuu hankkeen päättymiseen asti vuoden 2027 toukokuuhun.

Kuva 1. Koeruutu nro 6 Asikkalassa 19.8.2025. Keskeltä on kerätty neliömetrin alalta ohrakasvit ja viety laboratorioon analysoitavaksi. (Kuva: A-M Tuomala)

Kansalaismielipiteen rooli kiertotaloustuotteiden markkinoinnissa

Uusien biopohjaisten kiertotalouslannoitteiden onnistunut lanseeraus markkinoille on edelleen haastavaa, koska loppukäyttäjien tieto ja tietoisuus asiasta on melko olematonta. Tietoisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen ovat sen vuoksi keskeisiä tekijöitä sosiaalisen hyväksynnän saavuttamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi kohti kestävämpää ruoantuotantojärjestelmää. Kansalaiset ja eri sidosryhmät yleensäkin tarvitsevat luotettavaa tietoa biolannoitteiden käytön erilaisista kestävyysvaikutuksista. (Eronen & Tuomala 2025, 50.) Loppukäyttäjän haasteet, kuten maanparannusaineiden soveltuvuus käytössä olevaan levityslaitteisiin, on este niiden käytölle maanviljelijöiden näkökulmasta. Myös erilaiset terveys- ja turvallisuuskysymykset on otettava huomioon. (Sengottaian ym. 2019, 4280.) W4S-hanke käyttää kehitystyössä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka lähtökohtaisesti ovat terveys- ja turvallisuusnäkökulmasta hyviä lähteitä (Mäki 2017).

Waste4Soil-hankkeessa toteutettiin keväällä 2024 laaja kansalaiskysely, jossa oli 1071 vastaajaa. Se kohdistui laajasti 15–75-vuotiaiden Suomessa asuvien mielipiteisiin kierrätyslannoitteista kattaen koko maan. (Eronen & Tuomala 2025, 47.) W4S-hankkeessa arvioitiin, että nyt olisi hyvä ajankohta selvittää tärkeän sidosryhmän, luonnonvara-alan opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan, näkökulmia kiertotalouslannoitteisiin ja viestiä tälle kohderyhmälle kierrätyslannoiteteemasta.

Walk-in workshop Salpauksen Asikkalan kampuksella

Mielipiteiden kartoitukseen etsittiin toteutustapa, joka tukee avoimen tilaisuuden suunnittelua ja jossa osallistujat voivat tulla ja mennä vapaasti (Singh ym. 2017, 1196), mutta tapahtuma tukisi myös projektiviestintää. Suunniteltiin walk-in-toteutus, joka sopii erityisesti projekteihin, joissa halutaan kerätä palautetta ja levittää tietoa ilman muodollista ilmoittautumista. Tapahtumapäivänä perustettiin Salpauksen Asikkalan kampukselle lounasravintolan läheisyyteen infopiste, jossa oli maanparannusainenäytteitä, esitteitä ja lisäksi järjestettiin lomakekysely. LAB:n hankehenkilökuntaa oli vastaamassa kysymyksiin ja keskustelemassa paikalle tulijoiden kanssa. Yksi henkilö oli ovella kutsumassa ohi kulkevia opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä poikkeamaan tilaisuuteen.

Kyselyn keskeiset tulokset

Workshopissa kyselyyn vastasi 37 henkilöä, joista 21 oli naisia (57 %) ja 16 miehiä (43 %). Ikäjakauma oli 15–63 vuotta keskiarvon ollessa 28 vuotta. Enemmistö vastaajista oli opiskelijoita (81 %) ja henkilöstön osuus oli 19 %. Kyselyssä oli kaikkiaan kymmenen kysymystä. Seuraavana esitellään esimerkinomaisesti kyselyn kahden kysymyksen tulokset.

Kannustinkeinosta nähtiin keskeisimmiksi tuotteeseen liittyvät tekijät, kuten tehokkuusominaisuudet ja turvallisuus, kun taas hinnan rooli oli yllättävänkin pienellä painoarvolla vastaajien mielipiteissä.

Kuvio 1. Eri ohjaus- ja kannustuskeinojen merkittävyys vastaajien mielipiteissä.

Eri syiden tärkeyttä kierrätyslannoitteiden käytön edistämiseksi kysyttiin viiden vaihtoehdon avulla, vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Tärkeimmiksi nousivat maan kasvukunnon parantaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaväkisiä tärkeydeltään.

Kuvio 2. Kierrätyslannoitteiden käytön edistämiskeinojen tärkeys.

Ammatillisen koulutuksen sidosryhmä vahvisti tiedon- ja koulutuksen tärkeyttä biolannoitteisiin siirtymisessä

Barragán-Ocaña & Valle-Rivera (2016, 97) korostavat Meksikossa tehdyssä tutkimuksessaan, että biolannoitteiden käyttöönotto edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien välillä alkaen innovaatiopolitiikastasidosryhmien välisten yhteyksien edistäminen. Käytännön toimenpiteitä ovat innovaatio-ohjelmien suunnittelu siten, että ne vastaavat todellisuutta, maanviljelijät otetaan mukaan, luodaan teknologian siirtomekanismeja ja rakennetaan bioteknologian käyttöön liittyvien tiedonlevitys- ja koulutusmekanismeja.

Vaikka tämä tutkimus on jo kymmenen vuoden takaa Etelä-Amerikasta ja edustaa tutkimuksena erilaista lähestymistapaa, on sillä yhtymäkohtia W4S- ja ARR-hankkeiden (Waste4Soil 2025; ARR 2025) tekemän kyselyn kanssa. Asikkalassa tehdyssä kyselyssä saatiinkin sidosryhmän tiedon tarpeen lisäämisestä hyvä kuva ja lisäksi ilmeni, että ne vastaajat, jotka itse jo olivat viljelijöitä, olivat kiinnostuneita ja motivoituneita esimerkiksi testaamaan biolannoitteita. Myös kahden hankkeen yhteistyö sidosryhmien tavoittamiseksi on hyödyllistä molempien hankkeiden tuloksellisuuden kannalta.

Lähteet

ARR. 2025. Alueellisen ravinnekierron referenssit. Projektin nettisivu. Viitattu 27.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alueellisen-ravinnekierron-referenssit-arr

Barragán-Ocaña, A & Valle-Rivera, C. 2016. Rural development and environmental protection through the use of biofertilizers in agriculture: An alternative for underdeveloped countries? Technology in Society. Vol. 46. 90-99. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2016.06.001

Didkivska, H., Masliukova, Z., & Novytska, Ye. 2021. Influence of carbonized biomass on soil improvement, increase in yield of agricultural crops and mitigation of climate change implications. Scientific Horizons. 24 (1), 93-100. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.48077/scihor.24(1).2021.93-100

Eronen, M. & Tuomala, A-M. 2025. Public perception of sustainable biofertilizers from food processing residues. Proceedings of 15th International Scientific Conference Business and Management 2025. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3846/bm.2025.1402

Kostecki, J. & Greinert, A. 2024. Possibility of brewery wastes application to soil as an organic improver of biological and chemical properties. Sci Rep 14, 17198. Viitattu 27.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-024-67668-5.

Mäki, M. 2017. Elintarvikeprosessoinnin sivuvirtojen hyödyntäminen. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/2017/03/Luomu-instituutti-Mikkeli-21.3.2017-Maki.pdf

Sengottaian, K., Mohanrajhu, N., Palani, S. & Jayabalan, C. 2019. Design of manure spreader machine for agricultural farm field. International Journal of Innovative Technology and Exploring Engineering (IJITEE). 9 (1), 4280–4284. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.35940/ijitee.A4877.119119.

Singh, H., Hachemi, S., Peña-Fernández, A. 2017. Student facilitated walk-in workshops to support peer-learning of human anatomy and physiology on health science programmes. INTED2017 Proceedings. 1193–1199. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2017.0431

Waste4Soil. 2025. Projektin nettisivu. Viitattu 27.8.2025. Saatavissa https://waste4soil.eu/