Luonnon monimuotoisuus kunnan strategiassa ja maankäytön suunnittelussa

Luonnon monimuotoisuus on vakiinnuttanut asemansa julkisessa keskustelussa valtakunnan tasolla. Paikallisesti teema nousee säännöllisesti esiin erilaisissa kiistakysymyksissä esimerkiksi uusien alueiden rakentamisen kohdalla. Kunnat ovatkin keskeinen toimija monimuotoisuuden edistämiseksi maankäytön suunnittelussa ja jopa kuntastrategioissa, joita kuntien on säännöllisesti uudistettava.

Kirjoittajat: Sonja Tanner & Eeva Aarrevaara

Luonnon monimuotoisuus kuntien päätöksenteossa

Euroopan komission biodiversiteettistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuuden entistä parempaa huomioimista julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa (European Commission 2025). Tämän pohjalta myös Suomessa on menossa kansallisen biodiversiteettistrategian päivitystyö, joka alkoi vuonna 2021 (Ympäristöministeriö 2025).

Kunnilla on erityisen merkittävät vaikuttamismahdollisuudet, sillä ne vastaavat tavoitteiden toimeenpanosta paikallistasolla ja voivat toimia suunnannäyttäjinä kuntalaisille (Suomen ympäristökeskus 2024; Virranniemi 2021). Kunnat tarkistavat vähintään kerran valtuustokauden aikana omaa strategiaansa, joka on keskeinen kannanotto kunnan tulevaisuuden kannalta (Kuntalaki 410/215). Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toteutetun kyselyn mukaan luonnon monimuotoisuus tai luonto eivät vielä sisälly kuntien strategioihin yleisesti, mutta yksittäisten kuntien strategiatyössä niitä on otettu huomioon. Strategia ei sinänsä takaa riittäviä toimia biodiversiteetin säilymiseksi vaan vaaditaan periaatteen määrätietoista soveltamista eri sektoreiden suunnitelmissa, erityisesti maankäytön suunnittelussa.

Päijät-Hämeen kunnat vaikuttavat olevan kyselyn perusteella ympäristötietoisempia kuin Kanta-Hämeen kunnat (kuvio 1). Tähän saattaa vaikuttaa Päijät-Hämeeseen kuuluvan Lahden kaupungin asema Suomen johtavana ympäristöpääkaupunkina, mikä saattaa heijastua myös naapurikuntien ympäristötietoisuuteen. Huomionarvoista on myös se, että Päijät-Hämeessä ollaan vahvasti sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida paremmin tulevassa kunnan strategiassa, joita parhaillaan kunnissa päivitetään. Suoritetun kyselyn perusteella Kanta-Hämeessä ollaan jostain syystä asian suhteen vielä epävarmempia. (Tanner 2025.)

Kuvio 1. Päijät-Hämeessä suhtaudutaan myönteisemmin kuin Kanta-Hämeessä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen kuntastrategissa (Tanner 2025).

Luontoalueiden ekosysteemit ja kytkeytyvyys

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen liittyvät käsitteenä erityyppisten alueiden tarjoamat ekosysteemipalvelut, joita voidaan löytää niin erilaisia luontotyyppejä edustavilta alueilta kuin viheralueiltakin. Ekosysteemipalvelut voidaan ryhmitellä esimerkiksi ylläpitäviin ja sääteleviin sekä tuotanto- ja kulttuuripalveluihin. Luonnon monimuotoisuus muun muassa ylläpitää ekosysteemin toimintoja kuten ravinteiden kiertoa. Säätelevät palvelut taas edistävät esimerkiksi ilman ja veden puhdistumisprosesseja. (Ilmasto-opas 2025.)

Kuva 1. Suoekosysteemi on tärkeä veden kierron säätelyssä, esimerkkikohteena Janakkalan Suurisuo (Kuva: Timo Martola, Janakkalan kunta)

Ekosysteemipalvelut havainnollistavat, millaisia erilaisia hyötyjä luonnon monimuotoisuuden toteutuminen tuottaa niin kuntien keskustoissa tai taajamissa, asuinympäristöissä ja maaseutumaisilla alueilla. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen voidaan toisaalta vaikuttaa merkittävästi tarkastelemalla luontoalueiden kytkeytyvyyttä yleiskaavatasoisesti. Kytkeytyvyydellä tarkoitetaan viher- ja luontoalueiden muodostamaa verkostoa ja sen eri osien liittymistä toisiinsa. Olennaista on myös erityyppisten alueiden laajuus ja niiden mahdollisuus taata sopivia elinolosuhteita eri lajeille. (Hautamäki ym. 2024.)

Kaava ei takaa monimuotoisuuden toteutumista käytännössä

Maankäytön muutokset ja uusien alueiden rakentaminen on tunnistettu yhdeksi suurimmaksi uhaksi luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan kuntien maankäytön suunnittelussa, sillä asema- ja yleiskaavojen taustaselvitykset käsittävät aina ajantasaisen luontoselvityksen kohdealueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Luonnonoloiltaan merkittävät alueet merkitään yleensä kaavoissa suojeltavina tai säilytettävinä arvokkaina ympäristöinä. Toinen asia onkin, miten hyvin kaava turvaa luonnon monimuotoisuutta yksinään ja tarvitaanko alueella muitakin toimenpiteitä kuten esimerkiksi ennallistamista. (Luonnonsuojelulaki 9/2023.)

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä, että kuntien nykyiset toimenpiteet eivät vielä riitä luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla havaittiin vastauksissa selkeä ristiriita: vaikka useimmat kunnat kokevat huomioivansa luonnon monimuotoisuuden riittävästi, niin kuitenkaan konkreettisia hankkeita sen edistämiseksi käytännössä ei juurikaan ole toteutettu. Vaikka yleis- ja asemakaavoitus kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, voi kaava jäädä huomiotta esimerkiksi lupakynnyksen alittavissa rakennushankkeissa ja hoitotoimenpiteissä, jolloin vastuu on työn toteuttajalla. Harva saattaa tulla ajatelleeksi, että kaavoilla voidaan ohjata rakentamisen lisäksi hyvin konkreettisesti, mitä suojellaan ja miten tietyllä alueella tulisi toimia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kysely sisältyi ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin eri kuntien strategioiden sisältöä sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimista Janakkalan kunnan toiminnassa. (Tanner 2025.)

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnissa tulevaisuudessa

Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten luonnon monimuotoisuus huomioidaan eri sektoreiden toiminnassa. Biodiversiteettinäkökulma olisi näin hyödyllistä sisällyttää kuntastrategiaan ja suunnittelukäytäntöön sekä lisätä seudullista ja kuntien välistä yhteistyötä tavoitteen edistämiseksi. Yhtenäiset toimintatavat eri kunnissa lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä vertaisoppimista. Rajoitteena toimenpiteille voi olla kuitenkin henkilöresurssien rajallisuus.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen liittyy myös kunnan ilmastotoimiin, joilla pyritään pienentämään kasvihuonekaasupäästöjen määriä. Luonnonsuojelulaki mahdollistaa soveltuvien alueiden ennallistamisen ja päästöjen kompensoimisen uusien luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamisen avulla ns. ekologisen kompensaation periaatteella. (Ympäristöministeriö 2024.)

Kunnat voivat kehittää toimintaansa vaikuttavammaksi esimerkiksi liittymällä Luontoviisaat kunnat -verkoston jäseneksi. Kunnan tulee tällöin pyrkiä vähentämään omasta toiminnastaan aiheutuvia negatiivisia luontovaikutuksia. On myös tärkeää pyrkiä parantamaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksistä. (Syke 2025.)

Lähteet

European Commission. 2025. Biodiversity strategy for 2030. Viitattu 3.10.2025. Saatavissa https://environment.ec.europa.eu/strategy/biodiversity-strategy-2030_en

Hautamäki, R., Heinilä, A., Moilanen, A. & Rajaniemi, J. 2024. Ekologinen kytkeytyvyys ja luonnon monimuotoisuus alueidenkäytön suunnittelussa. Suomalainen tiedeakatemia. Viitattu 28.9.2025. Saatavissa https://acadsci.fi/wp-content/uploads/2024/03/Ekologinen-kytkeytyvyys-ja-luonnon-monimuotoisuus-2024.pdf

Hildén, M., Niemistö, J., Ulvi, T., Pappila, M., Pihlainen, S., Seppälä, J., Lintunen, A., Minunno, F., Aro, L., Mäkipää, R., Hyppänen, T., Tuomala, M., Meretoja, M., Liedes, A. & Peltonen, L. 2024. Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.9.2025. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/586642

Ilmasto-opas. 2025. Ekosysteemipalveluiden turvaaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen edetessä. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ekosysteemipalveluiden-turvaaminen-on-tarkeaa-ilmastonmuutoksen-edetessa

Kuntalaki 410/215. Finlex. Viitattu 5.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2015/410

Luonnonsuojelulaki 12.1.2023. Finlex. Viitattu 5.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/9

Syke. 2025. Luontokunnat. Viitattu 28.9.2025. Saatavissa https://luontokunnat.syke.fi/luontoviisaat-kunnat/

Suomen ympäristökeskus. 2024. Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus

Tanner, S. 2025. Luonnon monimuotoisuus kuntien strategiassa ja maankäytön suunnittelussa: tapaustutkimus Janakkalan kunta. YAMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, teknologia. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092525095

Virranniemi, G. 2021. Biologit tiiviimmin mukaan kaavoitukseen, toivoo ympäristöneuvos – “Maankäyttö on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle”. Yle. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11977312

Ympäristöministeriö. 2025. Suomen biodiversiteettipolitiikka. Viitattu 3.10.2025. Saatavissa https://ym.fi/suomen-biodiversiteettipolitiikka

Ympäristöministeriö. 2024. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio – soveltamisopas. Viitattu 1.10.2025. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/39422803/Vapaaehtoinen+ekologinen+kompensaatio,+soveltamisopas.pdf/e2d97d43-b9fd-1b07-ff86-7197fd9466cc/Vapaaehtoinen+ekologinen+kompensaatio,+soveltamisopas.pdf?t=1734008767541

Kirjoittajat

Sonja Tanner on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-ohjelmasta Kestävä kaupunkiympäristö ja työskentelee Janakkalan kunnassa yleiskaavasuunnittelijana sekä vastaa yleiskaavojen lisäksi muun muassa kunnan strategisen maankäyttösuunnitelman päivittämisestä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kuuluu yhä vahvemmin kaavoittajien arkeen.

Tkt Eeva Aarrevaara toimii yhdyskuntasuunnittelun opettajana ja asiantuntijana TKI-hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on ohjannut YAMK-opinnäytetyötä, johon artikkelissa viitataan.

Artikkelikuva: Janakkalan Myllyojalla luonnon monimuotoisuus muodostuu monikerroksista ja luonnonmukaisesta kasvillisuudesta, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia eri eläinlajeille (Kuva: Timo Martola, Janakkalan kunta)