Viime vuosien globaalit muutokset, kuten koronakriisi ja Ukrainan sota, ovat asettaneet yritykset ennennäkemättömien haasteiden eteen. Näiden ilmiöiden vauhdittamat megatrendit, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, ovat korostaneet liiketoiminta-analyysien tarvetta yritysten päätöksenteon tukena.

Kirjoittajat: Minna Pitkänen & Mika Tonder

Toisin kun yleisesti usein ajatellaan, analyysityökalut voivat tarjota arvokasta tietoa myös mikroyrityksille, jonka avulla yritys pystyy kehittämään toimintaa ja mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmea yleisesti käytettyä analyysimallia: PESTE-, SWOT- ja Porterin viiden kilpailuvoiman mallia.

PESTE-analyysi: Ulkoisen toimintaympäristön tarkastelu

PESTE-analyysi (poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät) on kattava malli yrityksen ulkoisen toimintaympäristön arviointiin. Sen avulla voidaan ymmärtää yrityksen ulkoisia muutostekijöitä, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin suunnitteluun. Mallin suurin etu on sen monipuolisuus; kuitenkin analyysin tietojen päivitys säännöllisesti on tärkeää, jotta se pysyy ajankohtaisena (Danao 2024).

Pitkäsen (2024) LAB -ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opinnäytetyönä toteuttamassa metallien pintakäsittelyyn keskittyvän mikroyrityksen tutkimuksessa PESTE-analyysi tarjosi perustan ulkoisten tekijöiden tarkasteluun ja auttoi yhdistämään analyysin tulokset muihin työkaluihin, kuten SWOT-analyysiin. Taloudellisten tekijöiden, kuten Venäjän hyökkäyssodan seurauksena nousseiden energiakustannusten, havaittiin tuovan suuria haasteita yrityksille, jotka toimivat resurssi-intensiivisillä aloilla (Euro & Talous 2022).

Sosiaaliset muutokset, kuten kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ympäristöystävällisistä ratkaisuista, osoittivat uusia mahdollisuuksia mikroyrityksen palvelutarjonnan kehittämiseen (Wood 2004). Teknologisten tekijöiden, kuten digitalisaation nopeutuminen koronapandemian aikana, havaittiin parantavan pienyritysten mahdollisuuksia automatisoida toimintoja ja tavoittaa asiakkaita tehokkaammin (Yrittäjät 2023). Ekologisista tekijöistä ilmastonmuutoksen torjunnan kasvava merkitys korosti kestävän kehityksen integroinnin tärkeyttä liiketoimintastrategiaan (Heponiemi & Suutari 2022).

Näiden tekijöiden säännöllinen tarkastelu on erityisen tärkeää yrityksille, joiden toiminta on altis nopeille muutoksille. PESTE-analyysi toimii tällöin välineenä paitsi nykytilan arviointiin myös tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien ennakointiin.

SWOT-analyysi: Sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhdistäminen

SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) on suosittu tapa yhdistää yrityksen sisäiset ja ulkoiset näkökulmat. Mallin yksinkertaisuus on sen vahvuus, mutta samalla sen suurin haaste: korkealla tasolla pysyvä analyysi voi jättää huomiotta liiketoiminnan erityispiirteet (Pitkänen 2024). Esimerkiksi SWOT-analyysin helppous voi johtaa siihen, että strategiset haasteet käsitellään liian yleisellä tasolla, mikä saattaa heikentää johtopäätösten käytettävyyttä (Friend & Zehle 2004).

Yhdistettynä PESTE-analyysiin SWOT tarjoaa kuitenkin syvemmän ja tasapainoisemman näkemyksen yrityksen tilasta. PESTE-analyysi auttaa kartoittamaan ulkoisia tekijöitä, kun taas SWOT-analyysin avulla voidaan liittää nämä havainnot yrityksen sisäisiin resursseihin ja valmiuksiin. Esimerkiksi Pitkäsen (2024) opinnäytteessä SWOT-analyysi tunnisti yrityksen vahvuuksiksi pitkän asiakassuhdehistorian ja asiantuntijuuden metallien pintakäsittelyssä, mutta heikkouksina oli resurssien rajallisuus suhteessa kilpailijoihin. Mahdollisuuksina korostuivat kasvavat investoinnit vihreään teknologiaan ja ekologisten ratkaisujen kysynnän kasvu, kun taas uhkina nähtiin ulkoiset markkinahäiriöt, kuten energiakriisin vaikutukset pienyrityksiin.

SWOT-analyysi auttaa yrityksiä myös priorisoimaan toimenpiteitä. Analyysin avulla yritys pääsee suunnittelemaan investointeja alueille, jotka tukevat sen vahvuuksia ja minimoivat ulkoisia uhkia, kuten alan kilpailun kiristymistä. Tämä osoittaa, kuinka SWOT-analyysin käyttö voi olla strateginen väline yrityksen kehittämisessä ja markkina-aseman vahvistamisessa.

Porterin viiden kilpailuvoiman malli: Kilpailuaseman arviointi

Michael Porterin kehittämä viiden kilpailuvoiman malli tarjoaa viitekehyksen alan kilpailutilanteen arvioimiseen. Se tarkastelee viittä keskeistä kilpailutekijää: uusien kilpailijoiden uhka, korvaavien tuotteiden uhka, toimittajien ja ostajien neuvotteluvoima sekä alan sisäinen kilpailu (Danao 2024). Malli voikin auttaa mikroyritystä ymmärtämään kilpailuasemansa ja tunnistamaan keskeiset kilpailutekijät. Kuitenkin Porterin mallin rajoitteet, kuten sen kapea keskittyminen, voivat vaikeuttaa sen soveltamista laajempiin konteksteihin. Malli ei esimerkiksi ota huomioon teknologisia innovaatioita, jotka voivat radikaalisti muuttaa kilpailukenttää (Wood 2004).

Porterin malli osoittautui hyödylliseksi, kun analyysiä täydennettiin muilla menetelmillä, kuten SWOT-analyysillä. Tämä lähestymistapa mahdollisti kokonaisvaltaisemman näkemyksen yrityksen kilpailutilanteesta ja potentiaalisista strategisista valinnoista (Heponiemi & Suutari 2022).

Päätelmät

Liiketoiminta-analyysit ovat välttämättömiä työkaluja muuttuvassa ja epävarmassa liiketoimintaympäristössä. PESTE-, SWOT- ja Porterin viiden kilpailuvoiman mallit tarjoavat kattavat välineet yrityksen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden arviointiin. PESTE-analyysi auttaa tunnistamaan toimintaympäristön ulkoiset muutostekijät, kuten poliittiset sääntelyt ja teknologian kehityksen, kun taas SWOT-analyysi mahdollistaa näiden tekijöiden yhdistämisen yrityksen sisäisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Porterin malli puolestaan antaa selkeän viitekehyksen kilpailuaseman ja markkinadynamiikan tarkasteluun (Pitkänen 2024; Danao 2024).

Vaikka jokaisella mallilla on rajoitteensa, niiden yhdistelmäkäyttö tarjoaa syvällisemmän ja tasapainoisemman näkemyksen yrityksen tilanteesta. Esimerkiksi PESTE- ja SWOT-analyysien yhdistäminen mahdollistaa ulkoisten tekijöiden vaikutusten arvioimisen suhteessa yrityksen resursseihin, kun taas Porterin mallin käyttö syventää ymmärrystä kilpailun voimista ja markkinahäiriöistä (Wood 2004; Porter 2004).

Analyysien käyttö auttaa yrityksiä hahmottamaan strategisia toimenpiteitä ja tekemään tietoisia valintoja. Etenkin mikroyritysten on tärkeää hyödyntää näitä työkaluja, sillä ne auttavat priorisoimaan kehityskohteita, hallitsemaan riskejä ja löytämään mahdollisuuksia kilpailukentässä. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa yritykset joutuvat sopeutumaan nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin, kuten energiakriisin tai kuluttajien käyttäytymismuutosten aiheuttamiin paineisiin. (Pitkänen 2024)

Analyysimallien menestyksekäs soveltaminen edellyttää kuitenkin niiden kontekstin ja rajoitusten ymmärtämistä. Esimerkiksi teknologian nopea kehittyminen ja ympäristövaatimusten lisääntyminen ovat tekijöitä, joita perinteiset mallit eivät aina täysin kata. Näiden osalta yritysten tulee täydentää analyysiä uusilla, tilanteeseen soveltuvilla lähestymistavoilla. Lopulta liiketoiminta-analyysit eivät ole vain työkaluja nykytilan kartoittamiseen, vaan ne voivat toimia myös alustoina innovatiivisten strategioiden kehittämiselle ja yrityksen pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiselle.

Lähteet

Danao, M. 2024. Porter’s Five Forces: Definition & How To Use The Model. Forbes. Viitattu 20.11.2024. Saatavilla https://www.forbes.com/advisor/business/porters-five-forces/

Friend, G. & Zehle, S. 2004. Guide to Business Planning. London: The Economist : Profile Books.

Euro & Talous. 2022. Ukrainan sota ja yritystoiminta. Suomen Pankki.

Heponiemi, T. & Suutari, M. 2022. Ilmastonmuutos ja liiketoiminta. Teollisuuslehdet.

Pitkänen, M. 2024. Toimintaympäristöanalyysi – Case Yritys X. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2024. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129221

Porter, M. 2004. Competitive Strategy: Techniques for Analyzing Industries and Competitors. New York : London: Free Press.

Wood, J. 2004. Business Analysis Frameworks. Cambridge: Cambridge Press.

Yrittäjät. 2023. Digitalisaation merkitys pk-yrityksille. Suomen Yrittäjät.

Kirjoittajat

Minna Pitkänen on joulukuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva tradenomi.

Mika Tonder on LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja.

Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/turned-on-black-and-grey-laptop-computer-mcSDtbWXUZU (Unsplash License)

Viittausohje

Pitkänen, M. & Tonder, M. 2024. Liiketoiminta-analyysien merkitys mikroyrityksen toimintaympäristössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/liiketoiminta-analyysien-merkitys-mikroyrityksen-toimintaymparistossa/