Lasten ja nuorten hoitotyön harjoittelua yhdessä oppien harjoitustunneilla

Lasten ja nuorten hoitotyö eroaa aikuisten hoitotyöstä monin tavoin. On tärkeää ymmärtää näitä erityispiirteitä, jotta voidaan toimia laadukkaasti lasten ja nuorten hoitotyössä. LAB-ammattikorkeakoulussa lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön opintojaksolla tarjotaan opiskelijoille peruslähtökohdat lasten ja nuorten hoitotyön erityispiirteiden ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen käytännön hoitotyössä.

Kirjoittajat: Veera Laiho & Taru Simpura

Lasten ja nuorten hoitotyön erityispiirteiden omaksuminen

Lasten ja nuorten hoitotyössä ikävaiheelle tyypilliset tarpeet ja kehitysvaiheet vaikuttavat lasten ja nuorten hoitotyön suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi vauvaikäisen hoito vaatii erityistä huomiointia ja tarpeiden havainnointia, joka vahvistaa turvallisen vuorovaikutuksen syntymistä, kun taas leikki-ikäisen kanssa kommunikointi tapahtuu usein leikin kautta. Aikuisten hoitotyöhön verrattuna lasten hoitotyössä korostuukin muun muassa vahvasti leikin merkitys: lastenosastolla ammattilaisten on luotava viihtyisä ja turvallinen ympäristö, joka mahdollistaa lapsen ikätasoisen leikin.

Harjoitustunnit ovat yksi hoitotyön opetuksen muoto, joka usein innostaa opiskelijoita. Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön opintojaksolla harjoitustunnit ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja usein myös esimerkiksi ensimmäinen kosketus pienen vauvan kehitystä tukevaan ja turvalliseen käsittelyyn hoitotoimien yhteydessä. Opintojakson harjoitustunnit mahdollistavat opiskelijalle teorian soveltamisen käytäntöön sekä omien taitojen kehittämisen yhteistyössä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Flipped learning -menetelmä osana harjoitustunteja

Flipped learning -opetusmenetelmää on hyödynnetty opetuksessa jo vuosien ajan, ja se on todettu vaikuttavaksi keinoksi tehostaa oppimista. Menetelmässä opiskelijat perehtyvät annettuun opetusmateriaaliin itsenäisesti kotona ennen tulevaa opetusta esimeriksi videomateriaalin avulla. Tämän jälkeen yhteisessä opetuksessa keskitytään aktiiviseen oppimiseen ja käytännön harjoituksiin opettajan ohjauksessa. Flipped learning – menetelmä korostaa opiskelijoiden osallistumista, yksilöllistä oppimista ja vuorovaikutusta. (Barranquero-Herbosa ym. 2022.) Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön opintojaksolla opiskelijat valmistautuvat harjoitustunteihin Flipped learning-mallin mukaisesti tekemällä ennakkotehtävän, joka mahdollistaa syvällisemmän tiedon soveltamisen ja keskittymisen aktiiviseen oppimiseen harjoitustunneilla.

Harjoitustunneilla työskennellään pienryhmissä tai pareittain ja harjoitellaan yhdessä oppien. Näillä tunneilla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan erityisesti lasten hoitotyössä oleellisia kädentaitoja. Harjoitustilanteissa käydään läpi muun muassa lapsen nenämahaletkun asettamista, virtsanäytteen ottoa, lapsen voinnin arviointia, hengityksen tukemista sekä lääkkeen annostelua. Esimerkiksi nenämahaletkun asettaminen turvallisesti on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkuutta, lapsen anatomian tuntemusta ja kykyä tunnistaa mahdolliset komplikaatiot (Irwing ym. 2018). Tämä edellyttää teoreettisen tiedon ja käytännön taitojen yhdistämistä. Yhteisöllinen oppiminen myös tukee opiskelijoiden kykyä tehdä yhteistyötä, mikä on olennaista monialaisessa tiimityöskentelyssä hoitotyössä (Zhang & Cui 2018).

Harjoitustuntien sisältöä suunniteltaessa pyritään yhdistämään käytännön harjoitukset lasten ja nuorten hoitotyön keskeisiin näkökohtiin. Myös vuorovaikutustaitojen korostaminen on keskeistä, koska ne ovat olennainen osa hoitotyötä. Tavoitteena on harjoitella ohjaustaitoja, jonka merkitys korostuu lasten, nuorten ja perheiden hoitotyössä. Harjoitustunneilla harjoitellaan esimerkiksi diabetesta sairastavan nuoren ja vanhempien ohjausta.

Psykologisen turvallisuuden tunteen merkitys harjoitustunneilla

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että pystytään luomaan yhteisesti tila, jossa uskaltaa kysyä, kommentoida ja hämmästellä ilman, että kysyjä tyrmätään tai tarvitsee tuntea olonsa noloksi. Tällaisessa tilassa jokainen saa olla oma itsensä ja jakaa ajatuksiaan vapaasti. (Newman ym. 2017.)

Lasten ja nuorten harjoitustunnit pyritään suunnittelemaan vapaamuotoisiksi ja turvalliseksi tilaksi, niin fyysisesti kuin psykologisestakin näkökulmasta. Tunneilla painotetaan sitä, että aina on mahdollisuus kysyä eikä niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä ole. Näin opiskelijoiden on helppo toimia tuntien harjoittelupisteillä itsenäisesti opettajan ohjatessa ja on mahdollisuus kysyä kysymyksiä, jotka askarruttavat. Psykologisen turvallisuuden tunteen luominen ja asian myös ääneen sanominen on yksi tekijä, jolla harjoitustunneille luodaan turvallista paikkaa harjoitella ja kokeilla. Myös virheitä on tällöin turvallista tehdä ja yhdessä oppia niistä. Psykologinen turvallisuus vaikuttaa oppimiseen ja siihen, miten opetuksen laatu koetaan. Opiskelijoiden keskinäisellä, kuin myös opiskelijoiden ja opettajien välisellä vuorovaikutuksella, on merkitystä psykologisen turvallisuuden syntymiseen. (Ayub ym. 2020.) Harjoitustunneilla pyritään tukemaan myös opiskelijoiden henkilökohtaisia tarpeita oppimisen ja osaamisen kehittämisen suhteen tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta sekä tukea tarvitsevalle.

Opiskelijat toivovat kädentaitojen harjoittelua enemmän

Yleisesti opiskelijat toivovat enemmän kädentaitojen harjoittelua ja harjoitustunteja. Opiskelijat yleensä pitävät harjoitustunteja mielekkäänä tapana oppia. Harjoitustunnit tuovat lisää varmuutta lapsen, nuoren ja perheen kohtaamiseen, vauvan käsittelyyn sekä luottamusta omiin kädentaitoihin toistojen kautta.

Miten voimme varmistaa, että jokainen opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi harjoitustunneilla ja saa tarvitsemaansa tukea kehittyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla? Opettajina tunnistamme erityisesti hyvän vuorovaikutuksen, johdonmukaisuuden ja ympäristötekijöiden tärkeyden. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä edistää luottamusta, joka luo perustan turvalliselle oppimisympäristölle. Selkeät ohjeet harjoittelutehtäviin ja tieto siitä, mitä odotetaan opiskelijoilta, auttaa toimimaan itsenäisemmin harjoitustunneilla. Kiireetön ilmapiiri ja riittävän ajan varaaminen harjoitteluun on myös oleellista, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä omassa tahdissaan sekä kysyä itselle epäselvistä asioista. Harjoitustunnit ovat tärkeitä hoitotyön taitojen omaksumisessa ja turvallisen oppimisympäristön luominen vaatii jatkuvaa huomiota ja tarkastelua.

Lähteet

Ayub, U., Yazdani, N. & Kanwal, F. 2020. Students’ learning behaviours and their perception about quality of learning experience: the mediating role of psychological safety. Asia Pacific Journal of Education. Vol. 42(3), 398-414. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02188791.2020.1848797

Barranquero-Herbosa, M., Abajas-Bustillo, R., & Ortego-Maté, C. 2022. Effectiveness of flipped classroom in nursing education: A systematic review of systematic and integrative reviews. International Journal of Nursing Studies. Vol. 135, 104327. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104327

Irving, S. Y., Rempel, G., Lyman, B., Sevilla, W. M. A., Northington, L. & Guenter, P. 2018. Pediatric Nasogastric Tube Placement and Verification: Best Practice Recommendations from the NOVEL Project. The American Society for Parenteral and Enteral Nutrition. Nutrition in Clinical Practice. Vol. 33 (6), 921–927. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1002/ncp.10189

Newman, A., Donohue, R., Eva, N. 2017. Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review. Vol. 27, 521‒535. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.hrmr.2017.01.001

Zhang, J., & Cui, Q. 2018. Collaborative Learning in Higher Nursing Education: A Systematic Review. Journal of Professional Nursing. Vol. 34(5), 378-388. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2018.07.007

Kirjoittajat

Veera Laiho ja Taru Simpura toimivat hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä opettavat lapsen, nuoren ja perheen hoitotyötä hoitotyön opiskelijoille.

Artikkelikuva: Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön opintojaksolla opiskelijat harjoittelevat muun muassa vauvan motorista kehitystä tukevia kantoasentoja. (Kuva: Taru Simpura)

Julkaistu 30.5.2024