Lapsen tunnekasvatustaitojen kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Tunteet ja tunnetaidot ovat tärkeitä jo pienille lapsille heidän kokonaisvaltaisen kehityksensä vuoksi. Kehitys on yksilöllistä ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen tukea opetellessaan tunnetaitoja. Tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja säätely lisää lapsen mielen hyvinvointia ja vähentää aggressiivista käytöstä. Varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä lapsen tunnetaitojen kehittämisessä. Tämän vuoksi myös varhaiskasvattajien valmiuksia tunnekasvatuksen toteuttamisessa on kehitettävä.

Kirjoittajat: Jaana Asikainen & Mari Rask

Kuva 1. Satuhieronta. Kuva: Enna Laaksonen.

Tunnekasvatus varhaiskasvatuksessa

Tunteet ihastuttavat, vihastuttavat ja koskettavat. Ne ovat automaattisia reaktioita, jotka viestivät kehon tarpeista kuten janosta ja nälästä sekä yksilön syvemmistä tarpeista kuten turvan ja läheisyyden tarpeesta. (Jääskinen 2017, 10-12.) Tunteiden kehitys alkaa jo ennen syntymää ja ensimmäisillä kiintymyssuhteilla on kauaskantoiset vaikutukset elämässä (Pihlaja 2018, 142). Lapsen kasvaessa tunnetaidot kehittyvät ja aikuisen avulla lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019).

Tunnekasvatuksen keskeinen tavoite on empatia. Omien tunteiden tunnistaminen ja tiedostaminen on tärkeää tunnetaitojen ja itsetunnon kehityksessä. Tunnekasvatuksen ensisijainen tarkoitus on auttaa lasta tunnistamaan omat tunteensa. Tämä vaikuttaa myös vuorovaikutukseen muiden kanssa. Omia tunteita tunnistettuaan lapsi kykenee tunnistamaan myös muiden tunteita. Näin kehittyy taito eläytyä toisen asemaan ja tukea toista ihmistä. Kun ymmärtää tunteita, ymmärtää myös niiden syitä ja seurauksia. Tämän vuoksi tunnetaitojen opettaminen on jo pienille lapsille tärkeää. (Suomen Mielenterveys ry 2020; Helsinki 2020.)

Tunnekasvatus on tietoista lasten tunnetaitojen kehityksen tukemista. Tunnekasvatuksessa on kysymys lapsen kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta sekä aidosta läsnäolosta. Tunnekasvatuksen lähtökohtana tulee aina olla tunnerehellisyys, joka tarkoittaa aitoa tunteiden ilmaisua. Lapselle tunnerehellisyys on luontaista. Aikuisen tulee olla rehellinen omista tunteistaan, mutta kuitenkin hallita ne, sillä lapsen ei kuulu olla aikuisen tunteiden säätelijä. Lapsen tasolle asettuva aikuinen pystyy herkästi vastaamaan lapsen tarpeisiin. Tällöin lapsi kokee, että aikuinen haluaa kohdata ja ymmärtää hänen tunteitaan, joka lisää lapsen perusturvallisuutta. (Haapsalo 2016, 16-17.)

Varhaiskasvatuksessa tunnekasvatusta voidaan toteuttaa monenlaisissa arjen tilanteissa eikä sitä välttämättä tarvitse suorittaa erillisenä tuokiona. Tunnekasvatuselementti on yhdistettävissä esimerkiksi kädentaitoihin, musiikkiin, leikkeihin liikuntaan ja monenlaisiin peleihin. Menetelmien avulla voidaan vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa sekä opettaa hyväksymään toinen toisensa. (Opetushallitus 2020b.) Myös oppimisympäristöllä on merkitystä tunteiden ilmaisun ja itsesäätelyn kannalta. Lasten ollessa mukana suunnittelemassa ja rakentamassa oppimisympäristöjä sekä luomassa niiden sääntöjä ja toimintatapoja luodaan yhdessä turvallista ilmapiiriä. Turvallisessa ilmapiirissä varhaiskasvattajat auttavat lasta parhaiten tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. (Opetushallitus 2019.)

Tunnekasvatuksen kehittäminen tunnekasvatusoppaan avulla

Erilaisten toimintatapojen avaamisen tarkoitus on saada varhaiskasvatuksen henkilökunta pohtimaan omia toimintatapojaan ja sitä kuinka paljon varhaiskasvattajan toimintatavalla on merkitystä tilanteiden etenemiseen päiväkodin vaihtelevissa tilanteissa. Ahosen mukaan perehtyminen vuorovaikutustapoihin auttaa ymmärtämään tilanteita myös lasten näkökulmasta sekä peilaamaan omaa toimintaa suhteessa lasten käyttäytymiseen. (Ahonen 2017, 76-77.) Vuorovaikutustapoihin on hyvä kiinnittää huomiota ja tulla tietoiseksi omista tavoista toimia lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa toivotaan lyhyitä ja selkeitä ohjeita, joiden avulla tunnekasvatusta on helppo toteuttaa.

Varhaislapsuudessa tunne- ja sosiaaliset taidot kehittyvät merkittävästi. Mikäli lapsella on ongelmia tunnetaidoissa, voi se vaikeuttaa leikkiä ikätovereiden kanssa tai kykyä solmia ystävyyssuhteita. Lapsi ei mahdollisesti kykene huomioimaan toisten tunteita eikä ymmärrä oman toiminnan merkitystä toisen tunteissa. Muut lapset saattavat kiusata tai vältellä lasta, jolla on puutteita tunteiden käsittelytaidoissa. (Opetushallitus 2020a.) Varhaiskasvatuksessa on tarve työkaluille, joita voidaan konkreettisesti käyttää tunnekasvatuksessa. Tunnekasvatusoppaan myötä varhaiskasvatushenkilöstön näkemys tunnekasvatuksesta ja sen merkityksestä kasvaa sekä tietotaito lisääntyy. Tunnekasvatusopas antaa uusia näkökulmia ja ohjeita toteuttaa tunnekasvatusta varhaiskasvatuksessa sen päivittäisessä toiminnassa. Se antaa mahdollisuuksia tukea lasta tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Varhaiskasvattajat voivat halutessaan antaa perheille konkreettisia vinkkejä ja ohjeita kotona toteutettavaan tunnekasvatukseen. Menetelmät soveltuvat toteutettavaksi myös kotona.

Asikainen & Simola (2020) tuovat esiin AMK-opinnäytetyössään tunnekasvatuksen merkityksen varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvattajien valmiuksien kehittämisen tunnekasvatustaitojen toteuttamisessa. Kehitetyn tunnekasvatusoppaan tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvattajien tunnekasvatusosaamista sekä antaa valmiuksia tukea vanhempia lasten tunteiden käsittelyssä.

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet: Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Asikainen, J. & Simola, B. 2020. Tunnekasvatus varhaiskasvatuksessa. Tunnekasvatusopas Metsätontun avoimeen päiväkotiin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, sosiaalipedagoginen varhaiskasvatus. Lahti. [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084757

Haapsalo, T. 2016. Lapsen tunnekasvatus. Teoksessa Haapsalo, T., Kirkkopelto, K. & Repo, L. Mun ja sun juttu! Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä. Helsinki: Lasten Keskus.

Helsinki 2020. Miltä tuntuu? – Taide tunnekasvatuksen tukena. [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://www.kultus.fi/fi/oppimateriaali/2017/milta-tuntuu-taide-tunnekasvatuksen-tukena

Jääskinen, A-M. 2017. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Helsinki: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2019. 3-4-vuotiaan persoonallisuuden kehitys. [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/3-4-v/3-4-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys/

Opetushallitus. 2019. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Opetushallitus. 2020a. Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarina kuvin ja sanoin. 1. Tunteet – mitä ne ovat? [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/1-tunteet-mita-ne-ovat

Opetushallitus. 2020b. Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarina kuvin ja sanoin. 3. Tunnetaitoja oppii harjoittelemalla. [Viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/3-tunnetaitoja-oppii-harjoittelemalla

Pihlaja, P. 2018. Sosiaalis-emotionaalinen kehitys ja sen vaikeudet. Teoksessa Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.). Varhaiserityiskasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus. 141-181.