Lapsen osallisuuden kehittämisen hyödyt lastensuojelussa

Tutkimuksellinen kehittämistyö lasten osallisuuden toteutumisesta Helsingin kaupungin tehostetun perhetyön palvelussa nosti esille kehittämiskohtia sekä useita ideoita, joiden avulla lapset voivat päästä osallisiksi entistä paremmin tehostetun perhetyön palvelussa.

Kirjoittajat: Saara Markkanen & Arja-Tuulikki Malin

Lasten osallisuus

Vaikka lapset ovat lastensuojelun asiakkaita, heidän osallisuutensa ei aina toteudu toivotulla tavalla. Lapset saattavat jäädä ilman ymmärrettävää tietoa eikä heitä oteta mukaan päätöksentekoon. Myös yhteydenpidossa työntekijöiden kanssa voi olla puutteita. (Toros 2021; Jahnukainen & Paasivirta 2022) Aihe on ollut pinnalla jo kauan ja silti käytännön tasolla toimiessa osallisuus ei toteudu arjen työskentelyssä toivotulla tavalla (Peltola & Moisio 2017). Lasten osallisuus on kirjattu lasten oikeuksien sopimukseen, lastensuojelulakiin sekä perustuslakiin. Näissä osallisuutta määritellään lapsen huomioimisen ikätasoisesti, itsensä ilmaisemisen ja lapsen huomioimisen, tasa-arvon sekä mielipiteen selvittämisen näkökulmista. (Suomen perustuslaki 733/1999, 6§; Lastensuojelulaki 417/2007, 20§; Unicef.)

Osallisuus voidaan nähdä moniulotteisena tilana, jolloin siihen vaikuttavat ihmiset lapsen ympärillä, toimintatavat, tilat. Osallisuuteen kuuluu myös yhteiskunnallinen taso, johon kuuluu lait ja asetukset, lapsiin liitetyt arvot sekä lasten osallisuutta tukevat rakenteet ja strategiat (Ortju 2025.) Yhteistoiminnan näkökulmasta lapsen osallisuuteen vaikuttaa lapsen kanssa toimivien ihmisten yhteistyö ja lapsen toimijuus osana sitä, osallisuuden käsite tulee ymmärtää yhteisesti ja toimintaa ohjaa yhteiset lähtökohdat. Lapsuuden aikaisen osallisuuden tavoite on lopulta osallistuva aikuisuus. (Kinnunen 2021.)

Tutkimuksellinen kehittämistyö tehostetussa perhetyössä

Markkasen (2025) opinnäytetyössä (YAMK) kehitettiin tutkimuksellisesti lasten osallisuutta tehostetussa perhetyössä. Opinnäytetyössä tunnistettiin että, lapsille ei tarjota tarpeeksi tietoa palvelusta ylipäätään ja tiedon antamisessa lapsille ymmärrettävässä muodossa on vielä kehitettävää. Asiakaskokemusta kerättiin haastattelemalla asiakaslasten vanhempia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lasten osallisuutta voidaan vahvistaa kolmesta eri näkökulmasta: vuorovaikutuksessa suoraan lapsen kanssa, välillisesti eli ottamalla lapsen osallisuus huomioon työskentelyssä vanhempien kanssa sekä lastensuojelun ammattilaisten toimintatavoilla. Osallisuutta tukeviksi tekijöiksi tunnistettiin asiakkaan kohtaaminen, lapsilähtöisten menetelmien käyttäminen, tiedon lisääminen vanhemmalle, sekä työn muuttaminen lapselle ymmärrettävään muotoon. Myös lastensuojelun ammattilaisten tekemällä yhteistyöllä nähtiin tässä tärkeä rooli.

Ammattilaisille pidetyssä työpajassa ideoitiin tutkimustulosten pohjalta lasta osallistavia kehittämisehdotuksia tehostetun perhetyön palvelupolun eri vaiheisiin. Palvelupolun avulla pyrittiin vahvistamaan sitä miltä kehittämisehdotukset näyttäisivät lapsen näkökulmasta. Kehittämisehdotukset olivat lasten kanssa käytettäviä menetelmiä, tapoja huomioida lapsi yksilöllisesti tapaamisilla sekä keinoja antaa lapselle tietoa tehostetun perhetyön palvelusta.

Osallisuutta kehittämällä vaikuttavuutta palveluun

Osallisuuden toteutumisella lastensuojelun palveluissa on erittäin suuri merkitys, koska palvelun asiakkaana olevat lapset ja nuoret voivat kantaa mukanaan osattomuutta muutenkin elämässään. Esimerkiksi nuorten erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen on liitetty oppivaikeuksia, perheen taloudellinen tilanne on korkeintaan kohtalainen, ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset, peruskoulussa opiskelevat, tytöt sekä syrjintää ja koulukiusaamista kokeneet nuoret. (Erjansola & Renvik 2024.)

Lasten osallisuus palveluiden asiakkaina tulisi lähteä liikkeelle siitä, että he saavat tietoa palvelusta. Lasten tiedonsaannin haasteet lastensuojelussa on tunnistettu päätösten teon yhteydessä sekä vähäisenä yhteydenpitona työntekijöiden kanssa (Toros 2021). Lapsille kohdistetuissa palveluissa tulisi ottaa huomioon se miten lapsille kerrotaan palvelusta sekä siihen miten vanhempia tuetaan kertomaan palvelusta lapsilleen. Tämän toteutuminen vaatii tietoa ja keinojen tarjoamista työntekijöille sekä vanhemmille, jotta lapset saavat heille kuuluvaa tietoa. (Markkanen 2025.) Osallisuuden moniulotteisuuden myötä myös sen edistäminen voi tapahtua monin ei keinoin. (Erjansola & Renvik 2024). Osallistamisen keinot voivat olla pieniä tai suurempia muutoksia organisaatioissa, mutta tärkeää olisi, että kaikissa keinoissa otetaan huomioon se miltä kehitettävä toimintatapa näyttää lapsen tai nuoren silmin.

Laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna osallisuuden kehittämisessä on kyse palvelujen vaikututtavuuden arvioinnista ja parantamisesta. Tällöin lasten osallisuuden tarkastelu laajenee lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulmista siten, että huomioon otetaan palvelujen tuottajan ja järjestävän sekä myös yhteiskunnan näkökulmat ekosysteemiajattelun mukaisesti (Malin 2023). Ajallisesti ja sisällöllisesti oikein kohdistuvista sosiaalipalveluista saa hyödyn asiakas lähipiireineen pitkällä aikavälillä, ja kustannustehokkaasti toteutetuista palveluista hyötyä on nähtävissä myös makrotasolla (ks. Kork 2025).

Lähteet

Erjansola, J. & Renvik, T. 2024. Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/osattomista-osallisiksi-helsinkilaisnuorten-osallisuuden-kokemusta-haastavia-ja-sita-tukevia

Jahnukainen, J. & Paasivirta, A. 2022. Tekoja ja tahtotilaa – Mitä lapsen osallisuuden vahvistaminen vaatii lastensuojelussa?. Teoksessa Yliruka, L. Eriksson, P., Jokinen, L. &Pasanen, K. (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 52/2022. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-984-9

Kinnunen, A. 2021. Löytöretkellä lapsen osallisuuteen: Substantiivinen teoria kouluikäisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistavasta yhteistoiminnasta. Väitöskirja. University of Eastern Finland, Kuopio. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 17. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3753-7

Kork, A-A. 2025. Miten vaikuttavaa toimintaa voidaan tukea ja johtaa sosiaalipalveluissa? Mitä vaikuttavuus ja vaikuttavuusperusteisuus tarkoittaa sosiaalipalveluissa? Transforming Welfare Systems tutkimusverkosto. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://research.tuni.fi/transform/mita-vaikuttavuus-ja-vaikuttavuusperusteisuus-tarkoittaa-sosiaalipalveluissa/

Lastensuojelulaki 417/2007. Finlex. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2007/417

Malin, A-T. 2023. Competing governance objects – a challenge to the welfare system’s resilience. Prospettive in organizzazione 22. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://prospettiveinorganizzazione.assioa.it/numero-22-international-edition-ehma-2023/

Markkanen, S. 2025. Lasten osallisuus tehostetun perhetyön palvelupolun aikana. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092825295

Ortju, L. 2025. Lapsen osallisuus neuvolassa : monimenetelmällisesti kohti lapsinäkökulmaisen perhehoitotyön mallia. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 886. Viitattu 18.7.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5527-2

Peltola, M. & Moisio, J. 2017. Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä: katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 112. Viitattu 9.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nts.300

Suomen perustuslaki 731/1999. Finlex. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731

Toros, K. 2021. A systematic review of children’s participation in child protection decision‐making: Tokenistic presence or not?. Children & Society. Vol. 35 (3). Viitattu 28.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/chso.12418

Unicef. Lasten oikeuksien sopimus: koko teksti. Viitattu 18.7.2025. Saatavissa https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimuksen-koko-teksti/