Itseohjautuvuus oppimisessa, oppimisen sisällöt ja pedagogiset ratkaisut olivat vahvasti esillä kun 170 koulutuksen asiantuntijaa ja fysioterapeuttiopiskelijaa kokoontuivat European Network of Physiotherapy in Higher Education (ENPHE) -seminaariin 10-12.4.2025 Alankomaihin, Bredaan. Tähän Avans-ammattikorkeakoulu tarjosi monipuoliset tilat työryhmien toiminnalle seminaarissa.
Työryhmissä kehitettiin aktiivisesti fysioterapiakoulutusta, jaettiin tietoa ja käytänteitä. ENPHE toimii fysioterapian korkeakoulutuksen sidosryhmien äänenä, foorumina ja yhdistäjänä. Verkosto pyrkii yhdenmukaistamaan koulutusohjelmia ja edistämään uusia kehityssuuntia Euroopassa. ENPHE:ssä on jäsenenä 167 korkeakoulua kolmestakymmenestäyhdestä maasta. ENPHEn vuosittaiset seminaarit ja foorumit antavat mahdollisuuden verkostoitua erittäin monipuolisesti.

Kirjoittajat: Hanna Laine & Pirjo Knuuttila

Opettaja itseohjautuvan opiskelijan tukena

Pääpuhujana seminaarissa oli Peter Verkoeijen, Erasmus-yliopiston professori ja Avans-ammattikorkeakoulun soveltavan tieteen professori, joka on erikoistunut kognitiiviseen psykologiaan ja oppimisstrategioihin. Hänen esityksensä aiheena oli “Itseohjautuva oppiminen korkeakoulutuksessa: uusi suunta eteenpäin?”. Verkoeijenin mukaan itseohjautuvuus on keskeinen taito, joka auttaa opiskelijoita menestymään sekä opinnoissaan että myöhemmin työelämässä. Opettajat, professorit ja muut korkeakoulussa toimivat henkilöt voivat merkittävästi vaikuttaa opiskelijoiden itseohjautuvuuden kehittymiseen. Konkreettisia tapoja, joilla opettajat voivat tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja edistää oppimista ovat muun muassa sopivien opetusmenetelmien valinta, palaute ja arviointi sekä yhteisöllinen oppiminen. (Verkoeijen 2025)

Jo opetusmenetelmien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota itseohjautuvuuden tukemiseen. Tämä tarkoittaa selkeiden oppimistavoitteiden asettamista ja opiskelijoiden ohjaamista tehokkaiden oppimisstrategioiden käyttöön. Kun opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän tulee oppia ja miten he voivat parhaiten oppia, heidän itseohjautuvuutensa vahvistuu. Opettaja voi esimerkiksi kuvata, miten itseohjautuvuus näkyy hänen omassa työskentelyssään tai antaa esimerkkejä erilaisista oppimisstrategioista. (Verkoeijen 2025) Monesti nämä tiedot ja taidot ovatkin jo opettajan työkalupakissa. Haasteena voi kuitenkin olla se, että näitä opiskelun ja oppimisen elementtejä ei tule sanoitettua tarpeeksi ääneen. Opiskelijoista erottuvan ne, jotka luontaisesti tai aiempien kokemustensa kautta pystyvät hyödyntämään näitä taitoja tehokkaasti ja toisaalta myös ne opiskelijat, joiden opintojen eteneminen hidastuu tai jopa estyy, kun itseohjautuvuudesta ei oikein tunnuta saavan kiinni. Viimeksi mainituille ei ehkä riitä, että näistä asioista on mainittu ensimmäisillä opiskeluviikoilla, vaan he tarvitsevat opettajan tukea ja ohjausta vielä pitkälle eteenpäin.

Säännöllinen ja rakentava palaute on avainasemassa itseohjautuvan oppimisen tukemisessa. Opettajien antama palaute auttaa opiskelijoita ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan, mikä edistää heidän oppimistaan ja motivoi heitä asettamaan uusia tavoitteita. (Verkoeijen 2025) Palautetta toivovat myös opiskelijat, eivätkä pelkästään saadessaan heikon arvosanan, vaan myös silloin, kun arvosana on esimerkiksi neljä tai viisi. Opettajat kuitenkin kamppailevat niukkojen resurssien kanssa: aika tuntuu riittävän nykyisellään vain yleisen ryhmäpalautteen antamiseen, jos siihenkään.  Jos aikaa käytetään aiempaa tarkempaan, yksilölliseen ohjaamiseen ja palautteen antamiseen, on sitä nipistettävä pois jostakin muusta. Opiskelijoiden toive nykyistä monipuolisemmasta ja yksilöllisemmästä palautteesta tuskin toteutuu lähivuosina, johtuen muun muassa ammattikorkeakoulujen rajoitukseen kohdistuvista jatkuvista leikkauksista (Arene 2025; Pesu 2025). Tämä lisää opettajien eettistä kuormaa, kun tiedossa on, mitä pitäisi tehdä ja mistä opiskelijat hyötyisivät, mutta resurssit eivät anna myöten.

Toisinaan haasteiden edessä ovat myös opiskelijat, kun jokin asia tuntuu vaikealta ymmärtää ja ottaa haltuun. Verkoeijenin (2025) mukaan oppiminen on kuitenkin tehokkainta, kun se on hauskaa, mutta myös haastavaa. Tämäkin on asia, jota meidän tulisi ehkä opettajina sanoittaa opiskelijoille nykyistä enemmän: haasteista huolimatta sitkeästi eteenpäin jatkaminen kannattaa!

Lisäksi opettajien tulisi edistää yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelijat voivat oppia toisiltaan ja yhdessä opettajien kanssa. Yhteisöllinen oppiminen vahvistaa itseohjautuvia oppimistaitoja ja luo ympäristön, jossa opiskelijat voivat jakaa tietoa ja kokemuksiaan. (Verkoeijen 2025) LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopetuksessa tämän tyyppistä opiskelua ja oppimista tapahtuu Motions-osuuskunnassa, johon alan opiskelijat voivat liittyä opintojensa ajaksi. Tätäkin pidemmälle yhteisöllinen oppiminen on viety ainakin HAN-ammattikorkeakoulussa Alankomaissa, jossa fysioterapian opetussuunnitelma perustuu kokonaisuudessaan yhteisölliselle oppimiselle (Stolwijk 2025).

Työryhmien antia

ENPHEn tapaamisten keskiössä on työryhmätyöskentelynä toteutettu kehitystyö. Tämänkertaisen tapaamisen aiheita olivat oppiminen harjoittelussa, tekoäly osana opetusta, tutkimus, kansainvälistyminen, moniammatillinen oppiminen, ympäristöfysioterapia, kivun opettaminen fysioterapiassa ja oppimisen tukeminen. (ENPHE 2025)

Työryhmissä jaettiin käytännön esimerkein kokemuksia eri oppilaitoksista ja ideoitiin uutta ajatellen tulevaisuuden fysioterapeuttikoulutusta. Tekoäly on jo arkea eurooppalaisissa oppilaitoksissa ja sitä hyödynnetään monipuolisesti. Oppimisen tukemisessa näkyivät pelillisyys, elämyksellisyys sekä Verkoeijeninkin (2025) esiin nostama tiedon ja kokemusten jakaminen yhteisöllisissä oppimistilanteissa. Yhä enemmän kiinnostuksen kohteena ovat myös ympäristöfysioterapia ja luonnon terveyshyödyt.

Koulutuksen kehitystyön jatkumo

ENPHE järjestää vuosittain eri puolilla Eurooppaa seminaarin keväisin työryhmien työskentelyä varten. Syksyisin on foorumi, jossa työryhmien työskentelyn vaiheita ja mahdollisia uusia kehittämistarpeita esitellään. Foorumissa on myös suullisia ja posteriesityksiä fysioterapeuttikoulutukseen liittyen. ENPHE- tapahtumissa sekä opettajat että opiskelijat pääsevät kehittämään työryhmiensä teemaa ja niihin liittyviä osaamisalueita.

Eri maiden korkeakoulujen välillä on huomattavia eroja opetussuunnitelmissa ja koulutusrakenteissa. Jotta yhteinen eurooppalainen kehittäminen onnistuu, uusien työpajojen aloitus vaatii selvitystä mm. käytössä olevista pedagogisista ratkaisuista. Selvityksien pohjalta työryhmät laativat kehittämistyön tavoitteet ja toimintasuunnitelman. Työpajatyöskentely jatkuu useita vuosia, joten kussakin ryhmässä on fasilitaattori ja ydinryhmä kantavana voimana. Työryhmät ovat kuitenkin avoimia, jotta myös satunnaisesti seminaariin pääsevillä opettajilla on mahdollisuus tuoda näkemyksiään ja osaamista kehitettävään aiheeseen.

ENPHE-yhteistyössä toimintamallien vertailu auttaa näkemään myös LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. LABin fysioterapeuttikoulutuksessa on vahvuutena mm. opintojen suorittamisen joustavuus ja yksilölliset polut opinnoissa. Tähän vastapainona ja haasteena LABin fysioterapeuttikoulutuksen toiminnan kehittämisessä ovat monien muiden korkeakoulujen selkeämmät osaamisvaatimukset ja arviointikriteerit, jotka myös ohjaavat opiskelijaa hahmottamaan fysioterapeutin ammatin vaatimuksia.

Lähteet

Arene. 2025. Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://arene.fi/ajankohtaista/lisaleikkaukset-ammattikorkeakouluista-olisivat-taysin-kohtalokkaita-koulutuksen-laadulle/

ENPHE. 2025. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.enphe.org/

Pesu, I. 2025. AMK-rehtorit huolestuivat hallituksen päätöksistä: “Yt-neuvotteluja on tulossa”. Yle. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20160012

Stolwijk, N. 2025. Facilitation of learning working group. ENPHE Seminar, Breda, Netherlands, 11.4.2025.

Verkoeijen, P. 2025. Self-Regulated Learning in Higher Education: A New Way Forward? ENPHE Seminar, Breda, Netherlands, 11.4.2025.

Kirjoittajat

Hanna Laine toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiakoulutuksessa lehtorina ja asiantuntijana I3-INSHAPE-hankkeessa.

Pirjo Knuuttila toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiakoulutuksessa lehtorina ja on LAB:n edustajana ENPHE:ssä.

Artikkelikuva: Pirjo Knuuttila

Viittausohje

Laine, H. & Knuuttila, P. 2025. Laatua eurooppalaiseen fysioterapeuttikoulutukseen. Laatua eurooppalaiseen fysioterapeuttikoulutukseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/laatua-eurooppalaiseen-fysioterapeutti-koulutukseen/