Kuopion tapahtumayhteistyöstä mallia koko itäiseen Suomeen

Kirjoittajat: Jarkko Kääriäinen, Maria Murto & Petri Katajarinne

Elokuinen benchmarking-matka Kuopioon tarjosi Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeen tiimille arvokkaita näkökulmia tapahtumatuotannon kehittämiseen. Halusimme käydä tutustumassa kollegoihin Tapahtumayhteistyö -hankkeessa ja osallistua hankkeen koordinoimaan Kuopio Grande -kaupunkifestivaaliin – tai savolaisittain: kohtuuttoman suuriin kyläjuhliin. Tämän lisäksi tutustuimme kansainväliseen ANTI-nykytaidefestivaaliin, monien kulttuuritapahtumatoimijoiden yhteiseen tapahtumatoimistoon sekä Kuopion Kulttuurikonepajaan.

Kuopion opit tiivistyvät trendikkäästi kolmeen pointtiin: rohkeus, yhteistyö ja tuottajan tarpeellisuus (Katajarinne 2025). Yli 20 vuotta Kuopiossa järjestetty, kansainvälisesti tunnettu ANTI-festivaali osoittaa, että kulttuurilla ja tapahtumilla on valtava voima niin kaupunkikuvan muovaajana kuin yhteisöjen muodostajana. Festivaalin paikkasidonnainen taide, inklusiivisuus ja vahva yhteistyö TKI-toimintaan ovat esimerkkejä siitä, miten tapahtuma voi olla sekä paikallinen että globaali. Festivaalin jakama 30 000 euron arvoinen ANTI Live Art Prize on yksi Suomen suurimpia kulttuuripalkintoja, joka festivaalin tasokkaan ohjelmiston ohella houkuttelee maailman johtavia taiteilijoita vierailemaan vuosittain Kuopiossa ja verkottumaan alueen taiteilijoiden kanssa. (mm. ANTI – Contemporary Art Festival 2019.) Vuosien saatossa ANTI-festivaalista on tapahtumana muotoutunut monialainen kudelma ja käsite, joka toimii parhaimmillaan yhdistävänä tekijänä niin aluekehittämiselle, taiteilijoille kuin matkailun kehittämiselle.

Kuopio Grande puolestaan toimii pilottina yhteistuotantomallille, jossa paikalliset toimijat tuottavat omia tapahtumiaan yhteisen brändin alla. Tämä malli korostaa verkostojen merkitystä ja mahdollistaa matkailullisesti kiinnostavan kokonaisuuden rakentamisen. Tapahtuman toteutus tehtiin tänä vuonna hankerahoitteisena yhdessä Kuopion alueen yrittäjien kanssa. Hankkeella tuotettiin viestintäalusta, ja konsepti sekä viestintämateriaalit, kun itse käytännön tapahtumien toteutuksesta vastasivat pääosin paikalliset toimijat itsenäisesti. Tulokset ensimmäisen tapahtuman osalta olivat valtavan positiiviset ja tapahtumassa oli yli 75 000 tapahtumakäyntiä noin kahden viikon aikana toteutetun tapahtumakokonaisuuden aikana (Kuopion kaupungin kehittämisyhdistys 2025). Upea tapahtumakokonaisuus ja esimerkki tapahtumien alueellisesta merkityksestä ja yhteistyön voimasta, jolle soisi jatkoa myös tulevaisuudessa!

Vanhat tilat hyödynnettäviksi tapahtumien käyttöön

Vierailumme aikana pohdittavaksi nousi myös tyhjien tilojen hyödyntäminen esimerkiksi tapahtumatiloina. Kuopiossa ANTI-festivaali ja sitä ylläpitävä ANTI – Contemporary Art Festival yhdistys ry on mukana laajassa Euroopan eri puolille ulottuvassa Future Divercities -hankkeessa, jossa esimerkiksi kaupunkikohtaisten pilottien kautta luodaan uutta, käyttäjälähtöistä kulttuuritoimintaa. (Opetushallitus 2022). ANTI-Festival on käyttänyt Konepajaa tapahtumatilana aikaisempina vuosina osana omaa ohjelmistoaan, mutta hankkeen myötä yhdistys sai resursseja luoda Konepajalle uuden hallinnollisen mallin ja laajentaa tilan käyttöä myös laajemmin alueen kulttuuri- ja tapahtumatoimijoiden käyttöön. Tilan käyttösuunnitelmiin kuuluivat tapahtumien ohella mm. tilojen vuokraaminen mm. työskentely- ja esiintymistiloiksi esimerkiksi freelance-taiteilijoille. (Salokangas 2024). Viime vuoden aikana Kulttuurikonepajalla järjestettiin yhteensä 200 erilaista tapahtumaa tai tilaisuutta, joissa yhteensä kävi n. 8000 asiakasta (Räihä 2025).

Uusiokäytön löytäminen on kestävää ja tukee kulttuuriperintöä (Alatalo ym. 2024), mutta rahoitus ja ylläpito ovat haastavia ratkaista. Myös kulttuurikonepajan tila on osoittautunut jatkuvaluonteisen tapahtumakäytön osalta haastavaksi, ja etenkin isompien tapahtumien tapahtumapaikaksi muuntaminen vaatisi tilaan laajan remontin. Tilassa voi nykyisillään lainsäädännön yms. vuoksi järjestää vain enintään 50 hengen tilaisuuksia ilman laajamittaisempia investointeja. (Kuopion kulttuurikonepaja 2025). Tällä henkilömäärällä järjestettäviä tapahtumia on käytännössä mahdotonta toteuttaa liiketoiminnallisesti kannattavalla tavalla.

On erinomaista, että erilaisilla hankkeille voidaan pilotoida ja rakentaa erilaisia hallintomalleja ja pilotteja, mutta hankkeet eivät yksinään riitä – tilojen onnistunut käyttöönotto tarvitsisi kipeästi myös ulkopuolisia investointeja. Kulttuurikonepajan tapauksessa keskusteluja on käyty eri tahojen, kuten kaupunkien kanssa – mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Rajoitteiden vuoksi sekä ulkopuolisten investointien puuttumisen vuoksi Kulttuurikonepajan toiminta ja pilotti onkin harmillisesti päättymässä näillä tiedoin marraskuun 2025 lopussa (Räihä 2025).

Vaikka investointi vanhaan tilaan on totta kai aina riski, voi tämän kaltaisissa tiloissa piillä myös valtavasti potentiaalia. Vanhan tilan uudelleen herättäminen tapahtumatilana olisi uniikki voimavara, joka toisi tapahtumien uudenlaista vetovoimaa ja näkyvyyttä koko kaupungille. Kulttuurin ja luovien alojen käyttöön valjastettuja tiloja ei muutenkaan itäisen Suomen alueella ole liikaa ja tänä yhteiskunnallisena aikana tarve kulttuurin tukemiselle on koko ajan kasvamassa.

Kuva 1. Tapahtumaklusterin tiimi ideoimassa uutta Tapahtumayhteistyö-hankkeen projektipäällikkö Mervi Narisen kanssa. (Kuva: Meri Qvist)

Tapahtumat kehittävät, yhdistävät ja tuovat elinvoimaa alueelle

Kuopion vierailu, kohtaamiset ja keskustelut innostivat varmasti koko tiimiä pohtimaan tapahtumien ja yhteistyön merkitystä koko alueen elinvoiman rakentajina. Kuopion alueella on valtavan laaja portfolio erilaisia tapahtumia, joista Kuopio Grande ja ANTI -festival olivat vain jäävuoren huippu.

Tapahtumakentän haasteet ovat kuitenkin samat niin Etelä-Karjalassa kuin Kuopiossakin. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien välinen koordinointi ja viestintä sekä uusien tapahtumapaikkojen löytäminen ja hyödyntäminen sekä osaavien tekijöiden löytäminen tunnistetaan haasteiksi varmasti eri puolilla Suomea. Jotta kehitystä voisi tapahtua, tarvitaan nykyistä laajempaa tiedonvälitystä yli toimialarajojen, selkeitä rakenteita ja vahvaa osaamista – ja erityisesti tuottajia, joita alueella kaivataan kipeästi.

Tapahtumatuottajakoulutukselle olisi tarvetta koko itäisen Suomen alueella, jotta alueiden potentiaali tapahtumakentällä voitaisiin täysimääräisenä lunastaa. Tapahtumat eivät synny ilman osaavia tekijöitä, ja ammattimaisen tuottajuuden rooli korostuu entisestään (Salovaara ym. 2021), kun tapahtumien merkitys elinkeinoelämälle ja matkailulle kasvaa. Samalla kasvaa tarve monikäyttöisille tiloille, joissa tapahtumia voidaan järjestää.

Tapahtumien merkitys on noussut erityisen tärkeäksi koronapandemian jälkeisessä ja kohtaamisvajeen sävyttämässä yhteiskunnallisessa ajassa, jossa yhteisöllisyyden, kohtaamisten ja yhdessäolon tarpeet ovat kasvaneet entisestään. Itäsuomalaisille kunnille erityisesti elinvoimaan liittyvät haasteet ovat näyttäytyneet erityisen merkittävinä, kun itärajan takaiset matkailijavirrat ovat ehtyneet olemattomiin. Uusia tapoja matkailijavirtojen eheyttämiselle ja yhteistyölle on keksittävä.

Kehitystä yhteistyöllä

Matka Kuopioon vahvisti ennen kaikkea ajatusta yhteistyön tärkeydestä ja sen laajemmasta tarpeesta. Tarvitaan vain yhteinen nimittäjä ja teema tekemiselle. Kuopiossa sekä ANTI-festivaali että Kuopio Grande ovat toimineet yhdistävinä tekijöinä alueen toimijoiden kokoamisessa yhteen – mutta mikä voisi toimia yhteisenä nimittäjänä koko Itä-Suomen yhteistyölle?

Tapahtumat ja luovat alat on monissa maakunnissa nostettu strategiatasoisiksi kehittämisen painopisteiksi tulevien vuosien maakuntaohjelmissa. Ehkä juuri tapahtumat tai vielä laajemmin tapahtumateollisuus voisivat olla niitä taikasanoja, jotka teemoina resonoivat läpi toimialojen ja maakuntien rajojen. Yhteistyön ja alueiden kehittäminen laajasti näiden teemojen alla hyödyttäisi laajasti koko itäisen Suomen elinkeino- ja matkailutoimintaa sekä vahvistaisi alueen luovia aloja, identiteettiä ja vetovoimaa – ja sen positiiviset vaikutukset heijastuisivat myös asukkaisiin, yrittäjiin ja kuntiin.

Lähteet

ANTI – Contemporary Art Festival. 2019. Info about the prize. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://liveartprize.com/info

Alatalo, M., Lindroos, L., Söderholm, S., Tapaninen, M. & Tekoniemi-Selkälä, T. 2024. Vanhat rakennukset, uudet mahdollisuudet ja kestävän kehityksen tavoitteet TKI-työssä. Julkaistu 31.10.2024. Viitattu 3.10.2025. Saatavissa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2024/10/31/vanhat-rakennukset-uudet-mahdollisuudet-ja-kestavan-kehityksen-tavoitteet-tki-tyossa/

Katajarinne, P. 2025. Tapahtumatuotannon tulevaisuus Itä-Suomessa – oppeja Kuopiosta. Viitattu 3.10.2025. Saatavissa https://www.humak.fi/harticlet/tapahtumatuotannon-tulevaisuus-ita-suomessa-oppeja-kuopiosta/

Kuopion kaupungin kehittämisyhdistys. 2025. Ensimmäinen kohtuuttoman suuri kyläjuhla Kuopio Grande keräsi yli 75 000 käyntikertaa. Viitattu 27.10.2025. Saatavissa https://www.ilovekuopio.fi/fi/ajankohtaista/ensimmainen-kohtuuttoman-suuri-kylajuhla-kuopio-grande-kerasi-yli-75-000-kayntikertaa

Opetushallitus. 2022. Future DiverCities. Esittely Luova Eurooppa -rahoituskanavan hankkeista. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/future-divercities

Räihä, T. 2025. Kuopion kulttuurikonepajan toiminta loppuu marraskuussa. Yle Uutiset 19.5.2025. Viitattu 3.10.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20161227

Salokangas, K. 2024. Anti-festivaali kehittää Kuopiossa VR:n entiseen konepajahalliin ympärivuotista taide- ja kulttuuritoimintaa. Yle Uutiset, 7.2.2024. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20073447

Salovaara, A., Nelimarkka, M., Kuikkaniemi, K., & Jacucci, G. 2021. Augmenting the Performer–Audience Live Participation in Professional Event Productions. Academic Mindtrek. 186–196. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3464327.3464328

Kirjoittajat

Jarkko Kääriäinen toimii projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja kirjoittamassaan Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa. Ylitoimialaisen yhteistyön rakentaminen sekä tapahtumakentän, matkailun ja kulttuurikentän kehittäminen ovat teemoina hänen osaamisensa ytimessä.

Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa hän työskentelee asiantuntijana. Hän kannustaa testaamaan lähialueiden tapahtumia, sillä parhaimmillaan niistä voi löytyä todellisia helmiä.

Petri Katajarinne toimii TKI-erityisasiantuntijana ja projektipäällikkö Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Etelä-Karjalan tapahtumaklusterin tiimi Kuopiossa. Kuva: Meri Qvist

Viittausohje

Kääriäinen, J., Murto, M. & Katajarinne, P. 2025. Kuopion tapahtumayhteistyöstä mallia koko itäiseen Suomeen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kuopion-tapahtumayhteistyosta-mallia-koko-itaiseen-suomeen/