LAB-ammattikorkeakoulun hanketoiminnalla tuetaan erilaisia asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja vahvistusta osallisuuteen, työelämävalmiuksiin tai palvelupolun rakentamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan kotona lapsiaan hoitavia maahanmuuttajataustaisia vanhempia, jotka eivät ole tai ovat vain heikosti kiinnittyneet työmarkkinoille, tai joiden työelämäyhteys on katkennut pitkän kotona olon vuoksi. Heidän erilaiset taustansa vaikuttivat suoraan toiminnan sisältöihin, toteutustapaan ja ryhmän vuorovaikutukseen.

Kirjoittaja: Mariia Baliasina

Osallistujien sukupuoli ja ikä

ESR+:n -osarahoittama HOT-hankkeen (LAB 2026) ryhmätoiminta on tavoittanut 66 henkilöä. Alkukartoituksen kautta ja urakeskusteluissa tarkistettiin heidän profiilinsa. Tietoja ei tarkistettu virallisten papereiden avulla vaan luotettiin osallistujien kertomaan.

Osallistujien sukupuolijakauma on kuvattu kaksijakoiseksi (kaavio 1), koska virallista maahan muuttoon liittyvää tilastotietoa on tarjolla nainen-mies-luokittelulla (ks. Kototietokanta 2020). Hankevalmisteluvaiheessa oletettiin, että osallistujiksi tulee pääosin naisia, mutta ryhmätoiminnassa kävi ilmi, että miehiä on jopa viidesosa osallistujista.

Kävijöiden sukupuolijakauma ympyräkaaviossa todistaa, että hankkeen ohjaukseen osallistuneista 79 prosenttia on naisia ja 21 prosenttia miehiä.

Kaavio 1. Sukupuolijakauma

Sukupuoli tulee huomioida toimintatilojen valinnassa, sisältöjen suunnitteluissa ja sensitiivisten teemojen esityksissä. Toimintatiloissa on oltava erillinen paikka naisille, jotka imettävät lapsiansa, sekä mahdollisuus istua eri paikoilla. Ryhmätoiminnan tulee sisältönsä puolesta sopia kaikille sukupuolesta riippumatta. Sensitiivisistä teemoista hankkeessa tehtiin tietopaketteja kaikille ja järjestettiin turvallisia keskustelupajoja erikseen naisille.

Kaavio kuvaa kävijöiden ikää. Alle 30-vuotiaita on 7 henkilöä, 30–45-vuotiaita on 53 henkilöä ja yli 45-vuotiaita on 6 henkilöä.

Kaavio 2. Osallistuneiden ikä

Osallistujien iällä (kaavio 2) ei ole merkitystä toiminnan suunnittelussa eikä järjestelyissä. Kuitenkin hankkeen kohderyhmäläiset ovat sen ikäisiä, että heillä on hyvä mahdollisuus rakentaa työelämää Suomessa.

Osallistujien perhetilanne

Osallistujien lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 2,29 per perhe, mikä on Suomen lapsiperheiden keskimääräistä lapsilukua 1,82 korkeampi (Tilastokeskus 2023). Lasten määrä ja heidän ikänsä vaikuttavat vanhempien osallisuuteen, koska vanhempien ja erityisesti naisten arkeen kuuluu lapsista ja kodista huolehtiminen (Pennola 2020, 80). Jos perheessä on kouluikäisiä, kotona oleva vanhempi ei osallistu ryhmätoimintaan silloin, kun pitää hoitaa lasten asioita.

Isojen perheiden vanhemmat ovat kiinnostuneita laajemmasta tiedosta erityisesti koulutuksesta ja kuntapalveluista. He kaipaavat tietoa itselleen sekä eri-ikäisille lapsilleen. Jos osallistujien perhetilanteesta tiedustellaan alussa, osallistujille tarjotaan heidän tarpeisiinsa räätälöityjä tietopajoja.

Lähtömaat ja äidinkielet

HOT-hankkeen osallistujat ovat tulleet 24 eri maasta ja puhuvat yhteensä 20 eri kieltä. Enemmistö puhuu ukrainaa äidinkielenä, isoimmat kieliryhmät ovat myös arabia, venäjä, turkki ja dari. Hanketoiminnassa havaittiin, että vertaistuki syntyy niiden osallistujien välillä, joilla oli yhteinen äidinkieli. Tällaiset hetket loivat sisäistä turvaa ja ymmärrystä. Monien kielten puhuminen vaikuttaa myös siihen, että hankkeessa ei ollut mahdollista valita yhtä tukikieltä, joka palvelee kaikkia.

Monikulttuurinen ryhmä edellyttää hanketyöntekijöiltä kulttuurisensitiivistä osaamista ja asettaa vaatimukset vuorovaikutukseen. Ohjaustyön ajankäyttö lisääntyy ohjaustapaamisiin valmistautumisen ja tiedon kulttuurisopeuttamisen takia.

Kartassa esitetään osallistujien 24 lähtömaata. Enemmistö (20 hlöä) on kotoisin Ukrainasta. Afganistanista, Syyriasta ja Turkista tulee 6 hlöä per maa, Venäjältä 3 hlöä. Eritreaa, Kiinaa, Sudania, Marokkoa, Filippiinejä ja Irania edusti 2 hlöä per maa. Muista maista (Peru, Brasilia, Bulgaria, Kreikka, Egypti, Vietnam, Bangladesh, Nigeria, Uganda, Kongo, Azerbaijan, Somali, Sri Lanka) oli vaan yksi osallistuja per maa.

Kuva 1. Osallistujien lähtömaat

Kuvassa eri kielten nimiä vinoittain ja suoraan, mm. ukraina, arabia, turkki, venäjä jne.

Kuva 2. HOT-hankkeen osallistuneiden äidinkielenä puhutut kielet.

Koulutustaso ja kielten osaaminen

Tietoa koulutustasosta (kaavio 3), englannin ja suomen kielten osaamisesta (kaavio 4) sekä ammatillisesta osaamisesta kerättiin, koska ne vaikuttavat toiminnan sisältöihin sekä ohjausstrategiaan koulutus- ja työllistymispoluille.

Kaavion karttamuodossa esitetään osallistujien 24 lähtömaata. Enemmistö (20 hlöä) on kotoisin Ukrainasta. Afganistanista, Syyriasta ja Turkista tulee 6 hlöä per maa, Venäjältä 3 hlöä. Eritreaa, Kiinaa, Sudania, Marokkoa, Filippiinejä ja Irania edusti 2 hlöä per maa. Muista maista (Peru, Brasilia, Bulgaria, Kreikka, Egypti, Vietnam, Bangladesh, Nigeria, Uganda, Kongo, Azerbaijan, Somali, Sri Lanka) oli vaan yksi osallistuja per maa.

Kaavio 3. Osallistujien koulutustaso

Osallistujien koulutustaso (kaavio 3) paljastaa, että enemmistö on potentiaalisia hakijoita korkeakouluopintoihin tai vaativiin työtehtäviin. HOT-hankkeen asiakkaiden koulutustaso on ulkomailla syntyneiden korkea-asteen tasoa 41 % (Witting 2024) korkeampaa. Suoritettu korkeakoulututkinto entisestä kotimaasta ei tarkoita suoraan sitä, että maahan muuttaneet työllistyvät helposti koulutusta vastaavaan tehtäviin, vaan osoittaa uraohjauksen tarpeen.  Ohjauksen ajankohtaisuutta korostaa myös se, että ilman peruskoulutusta ja/tai ammatillista koulutusta olevat tarvitsevat perustaitojen vahvistamista ja eivät pysty siirtymään heti työpolulle.

Koulutustaso ei sinänsä aiheuttanut haasteita, vaan se räätälöi osallistujien kiinnostusta ja tiedon tarvetta. Nykyiseen tilanteeseensa tyytyväiset suhtautuivat ryhmätoimintaan harrastuksena pitäen sitä tarpeettomana. Toisaalta koulutukseen tottuneet osallistujat olivat mukana aktiivisesti. (Baliasina 2024.)

Osallistujien koulutustaso jakautuu seuraavalla tavalla: ilman peruskoulutusta oleskelevat 5 henkilöä, peruskoulun vastaavaa opetusta oli 12 henkilöllä. Yhdeksällä oli ammatillinen koulutus ja neljällä lukiota vastaava tai yliopistoon valmentava koulutus. Yli puolen osallistujia (36 hlöä) on korkeasti koulutettuja.

Kaavio 4. Suomen kielen taitotaso

Osallistujien kielitaitotaso vaihteli suuresti, ulottuen kielen osaamattomuudesta B1-tasolle saakka (CEFR 2020, 177–181). Kielitaitoerot vaikuttivat erityisesti opetusmateriaalien ja tietopajojen suunnitteluun. Sisällöt oli mukautettava niin, että ne tukivat sekä alkuvaiheessa olevia että jo sujuvammin kieltä käyttäviä.

Kielitaitojen epätasaisuus heijastui myös ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen. Tilanteissa, joissa osa osallistujista hallitsi kielen jo melko hyvin ja toiset vasta opettelivat alkeita, alkeistasolla olevat vetäytyivät keskusteluista tai jäivät passiivisemmiksi.

Osallistujien kielitaitotaso pysyi enemmistöllä vähäisenä (kaavio 4) eikä se mahdollista heidän pääsyään opiskeluun tai työhön. Vain 15 %:lla on potentiaalinen mahdollisuus päästä suoraan ammattiopetukseen tai aloittaa työsuhde. Korkeakouluopinnossa vaativaa suomen kielen taitoa ei kenelläkään ollut hankkeen aikana.

Englannin kielen osaaminen mahdollistaa sen käytön tukikielenä tietopajoissa ja laajentaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Sujuvasti englantia puhuvat (30 %) voivat potentiaalisesti hakeutua englanninkielisiin opintoihin. Suomen ja englannin kielen taitotasot eivät korreloineet keskenään.

Osallistujilta, joilla on korkeakoulutus tai ammatti, tarkistettiin myös ala, josta ammatti tai koulutus on saatu. Ammatit olivat erittäin monipuolisia traktorin kuljettajasta kääntäjään. Hankkeeseen on osallistunut 7 henkilöä, joilla on taloudellista osaamista, 5 eri alan insinööriä, 5 opettajaa ja 7 lakialan asiantuntijaa. Pitää mainita, että opettajan ammatti ja lakiala ovat vaikeita rinnastamisen näkökulmasta, koska niihin liittyvä lainsäädäntö ja rinnastamisprosessi vaatii korkeaa suomen kielen taitotasoa.

Suomessa oleskeluaika

Osallistujien Suomessa oleskeluajan (kaavio 5) analyysissa eniten huomiota on kiinnittänyt yli 7 vuotta Suomessa olleet. Heiltä tarkistettiin erikseen suomen kielen osaaminen ja koulutus. Tiedot paljastivat, että 6:lla on vähäinen suomen kielen taitotaso ja 8:lla on korkeintaan peruskoulutusta vastaava koulutustaso, mikä osoittaa, että heidän tapauksessaan kotoutuminen epäonnistui, ja heillä on vielä edessä pitkä matka integraatioon.

Kaavio esittää osallistujien oleskeluaika Suomessa. 45 henkilöä on oleskellut 0-3 vuotta Suomessa, 11 hlöä - 4-6 vuotta ja 10 henkilöä 7 ja yli vuotta Suomessa.

Kaavio 5. Suomessa oleskeluaika

Johtopäätökset

HOT-hankkeen ryhmätoiminnan aikana kerättiin osallistujien taustatietoja, joita ei käytetty kategorisoivina kriteereinä, vaan yksilöllisen kohtaamisen ja toiminnan räätälöinnin tukena. Tietopajoja aikataulutettiin lapsiperheiden arkeen sopiviksi ja niissä käytettyjä materiaaleja selkeytettiin. Sisäistä vuorovaikutusta rakennettiin yhteiset kielet huomioiden. Kulttuuriset ja sukupuoliroolitukset vaikuttivat sensitiivisten aiheiden käsittelytapaan. Osallistujien sitoutumisessa ja aktivisuudessa keskeisessä roolissa oli aiempi koulutustausta. Ikä tai perhetilanne ei määritellyt osallistumista vaan se, millaista tietoa pidettiin tarpeellisena ja miten siihen sitouduttiin.

Hankkeen tärkein johtopäätös on se, että taustatiedoilla on keskeinen rooli hanketoiminnassa. Aidosti yksilöllinen ja saavutettava toiminta maahan muuttaneiden kanssa rakentui silloin, kun sen suunnittelu ja toteutus perustui osallistujien lähtökohtiin ja arjen reunaehtoihin.

Lähteet

Baliasina, Mariia. 2024. Heterogeenisen ryhmän tukeminen hanketoiminnalla. LAB Focus. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa Heterogeenisen ryhmän tukeminen hanketoiminnalla – LAB Focus

CEFR. 2020. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment – Companion volume, Council of Europe Publishing, Strasbourg. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa https://rm.coe.int/common-european-framework-of-reference-for-languages-learning-teaching/16809ea0d4

Kototietokanta. 2020. Kotoutumisen indikaattorit. Helsinki: KEHA-keskus. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa: https://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kotoutumisenindikaattorit/?rxid=b35785af-21ff-43ef-9d5c-6114d0241409

LAB. 2026. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

Pennola, Tiuku. 2020. Ensi- ja turvakotien liitto. Maahanmuuttajataustaiset vauvaperheet. Vauvatyön käsikirja, Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/etl_vauvatyo-kasikirja_2020/76

Tilastokeskus. 2023. Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 2.1.2026. Saatavissa: https://stat.fi/julkaisu/cl8jxlulw9u9a0cvz1lafhjk0

Witting Mika. 2024. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2026. Saatavissa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/ulkomaalaistaustaisten-koulutusrakenne-samankaltainen-kuin-syntyperaisilla-suomalaisilla-taydennyskyselyilla-tutkintorekisteriin-45-000-uutta-tutkintoa

Kirjoittaja

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille ja EMI – Empowering Migrant Youth Through Development of Entrepreneurial Mindset -hankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434035 (CC0)

Viittausohje

Baliasina, M. 2026. Kun lähtökohdat vaihtelevat – kohderyhmän taustat HOT-hankkeen toiminnassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kun-lahtokohdat-vaihtelevat-kohderyhman-taustat-hot-hankkeen-toiminnassa/