Kulttuuriperintö eläväksi

Työelämää ja siihen liittyviä prosesseja kehitetään usein hankkeilla. Hankkeiden puitteissa suunnitellaan ja kokeillaan uudenlaisia tekemisen tapoja ja pilotoidaan erilaisia toimintamalleja, joista toimivimmat viedään osaksi organisaatioiden arkikäytäntöjä. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden tuloksista hyötyvät muutkin kuin hankkeissa mukana olevat organisaatiot ja yhteisöt. Siksi jo hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa mietitään, miten tieto hyviksi todetuista toimintamalleista saadaan parhaiten levitettyä. Levittämistä auttavat selkeät mallinnukset, joihin muiden organisaatioiden on helppo tarttua. Kulttuuriperintöä voidaan elävöittää erilaisten työpajojen ja tapahtumien avulla ja näistä tehtyjä mallinnuksia hyödyntää laajasti kotiseututyössä ja matkailun edistämisessä.

Kirjoittaja: Mona Taipale

Kulttuuriperintöä mallintamassa

LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa (1.11.2023-31.12.2025) toteutettiin ja mallinnettiin useita luontoon ja kulttuuriperintöön liittyviä työpajoja ja tapahtumia ja tuotiin näin aihepiiriä tutuksi Etelä-Karjalassa (LAB 2026a).

Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan menneisyydestä perittyjä aineellisia ja aineettomia asioita tai käytäntöjä, jotka heijastavat arvoja, uskomuksia, tietoja ja traditioita (Opetushallitus 2026). Kulttuuriperintöä elävöittävissä toimintamalleissa korostuvat lähiympäristö ja sen tavat, tarinat ja toiminnat. Parhaimmillaan toimintamallit nostavat alueen asukkaiden arvostusta omaa elinympäristöä kohtaan ja saavat myös matkailijat kiinnostumaan alueen ainutlaatuisesta kulttuuriperinnöstä.

Nilsenin (2015) mukaan toimiva mallinnus yhdistää selkeän kuvauksen, arjen toteutuksen ja implementaation. Hyvä mallinnus on käyttäjälähtöinen, arkikielinen ja tuo esiin kehitettävän toiminnon olennaiset vaiheet. Se ohjaa työpajaa tai tapahtumaa ja tekee sen rakenteen ymmärrettäväksi ja eri toimijoiden roolit näkyväksi.

Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa tekstipohjaisten, toimintaa sanallistavien mallinnusten rinnalle tehtiin visuaaliset mallinnukset. Kuvat vähentävät kieleen liittyvää tulkinnanvaraisuutta ja vahvistavat mallin saavutettavuutta. Parhaimmillaan kuva avaa mallin idean kertavilkaisulla. (Luukkonen et al. 2012)

Lempipaikoista kulttuuriympäristöön

Lukioikäisille suunnattu Lempipaikkoja pelastamassa -työpaja on esimerkki hankkeessa kehitetystä, pilotoidusta ja mallinnetusta työpajasta, jota voidaan toteuttaa monenlaisissa ympäristöissä. Työpajan idea on herätellä nuoria pohtimaan lähiluonnon ja kulttuuriympäristön merkitystä omassa elämässään ja sitä kautta oivalluttaa heitä ymmärtämään luonnon ja kulttuuriperinnön merkitystä laajemmin yhteiskunnassa (Lonka 2015).

Työpajan aluksi osallistujille näytettiin lyhyt hirmumyrskyvideo. Tämän jälkeen pohdittiin pienryhmissä, mitä kukin haluaisi pelastaa lähiympäristöstään potentiaalisen hirmumyrskyn alta. Pienryhmä kirjasi ajatuksensa Mentimeteriin ja ryhmien vastaukset heijastettiin ruudulle kaikkien nähtäväksi. Tuloksista käytiin koko ryhmän yhteinen keskustelu, minkä jälkeen siirryttiin luovaan työskentelyyn suuren maalauspohjan äärelle. Kaikki ryhmäläiset piirsivät, maalasivat tai leikkasivat lehdistä tärkeitä paikkoja ja luontokohteita yhteiselle pohjalle. Tuotoksena syntyi kuvakollaasi, jonka sisällöt purettiin yhdessä keskustellen. Työpajan jälkeen kollaasi ripustettiin esille julkiseen tilaan.

Työpajaa mallinnettaessa määriteltiin ensin sanallisesti työpajan tavoite, kohderyhmä, sisältö, toteutuksen vaiheet, vetäjien roolit ja vastuut, tarvittavat välineet, aikataulu, tuotos sekä ennakko- ja jälkimarkkinoinnin toteutus. Tekstin pohjalta tehtiin visualisointi. Työpaja pilotoitiin kahdella lukiolaisryhmällä, yhdellä aikuisryhmällä ja yhdellä kansainvälisten opiskelijoiden ryhmällä. Työpajan toteutus noudatteli mallia, mutta työpajoissa käydyt keskustelut samoin kuin lopputuotos, kuvakollaasi, olivat osallistujiensa näköisiä.

Kuva 1. Lempipaikkoja pelastamassa -työpajan mallinnus. Toteutus ja kuva: Minna Ahlstén, LAB-ammattikorkeakoulu.

Perinnetapahtumasta tuotteeksi

Mallintaminen tukee myös tuotteistamista. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä alueen yrittäjien ja yhdistysten kanssa yleishyödyllinen perinnetapahtumamalli. Mallin avulla voidaan toteuttaa luontokohteiden kulttuuriperintöä elävöittävä perinnetapahtuma missä päin maailmaa halutaan. Samalla herätellään niin matkailijoita kuin paikallisia asukkaita huomaamaan kyseisen alueen kulttuuriperintöä ja sen arvoa.

Perinnetapahtuma pilotoitiin Lappeenrannan Muukonsaaressa. Muukonsaaren perinnepäivään saavuttiin jalkaisin, kirkkoveneellä tai omalla veneellä. Patikoijat pääsivät testaamaan uutta kapulalossia. Saaressa sijaitsevaan, aiemmin leirikäytössä olleeseen rakennukseen oli koottu näyttely alueen luontokohteista. Lehmuslehdon luontopolkua kiertäessä saattoi tutustua ympäröivään luontoon ja saaren kulttuurihistoriaan opastaulujen ja niissä olevien QR-koodien kautta. Tapahtumapäivässä oli paikallisen yrittäjän tarjoama ruokailu- ja kahvimahdollisuus. Myös sauna lämpeni.

Tapahtuman mallinnukseen kirjattiin tapahtuman elementit, toimijat, tapahtuman kulku ja esteettömyystiedot. Lisäksi kirjattiin yleisiä ideoita vastaavan tapahtuman toteuttamiseen muualla, muun muassa potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja ohjelmaideoita. Mallia voi hyödyntää ja kehittää edelleen vastaavia tapahtumia toteutettaessa.

Kuva 2. Perinnetapahtuman mallinnus. Toteutus ja kuva: Minna Ahlstén, LAB-ammattikorkeakoulu.

Toimintamallit kulttuuriperinnön avaajina

Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa nostettiin esiin eteläkarjalaisia luontokohteita ja kulttuuriperintöä sekä kehitettiin niihin liittyviä toimintoja ja tuotteistamista. Työpajat ja tapahtumat nostivat paikallisia luonto- ja kulttuuriperintökohteita esiin uudella tavalla. Tapahtumat tavoittivat hyvin niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoita, mikä lisää alueen elinvoimaa ja toteuttaa LABin strategiaa (LAB 2026b). Mallinnukset mahdollistavat toisteisuuden ja ohjaavat toimintaa. Käytännön tekeminen kuitenkin muuttaa ja kehittää niitä edelleen. Kehittämisen pyörä pyörii.

Lähteet

LAB. 2026a. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Viitattu 2.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun

LAB. 2026b. Strategia 2030. Viitattu 2.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/lab-strategia-2030.pdf

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.

Luukkonen, I., Mykkänen, J., Itälä, T., Savolainen, S. & Tamminen, M. 2012. Toiminnan ja prosessien mallintaminen: Tasot, näkökulmat ja esimerkit. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto & Aalto-yliopisto.

Nilsen, P. 2015. Making sense of implementation theories, models and frameworks. Implementation Science. 10 (53).

Opetushallitus 2026. Mitä on kulttuuriperintö? Viitattu 3.2.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mita-kulttuuriperinto