Kulttuurierot tapahtumaviestinnässä

Syyskuun loppupuolella Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa järjestettiin benchmarking-matka vuoden 2025 Euroopan kulttuuripääkaupunkialueelle Nova Goricaan ja Goriziaan. Matkan tavoitteena oli vahvistaa itäsuomalaisten matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Slovenian Nova Gorica ja Italian Gorizia jakoivat kultturipääkaupunkitittelin teemalla rajat ylittävä yhteistyö.

Kirjoittaja: Maria Murto

Miten kieliversiot ja kulttuurierot muokkaavat tapahtumakokemusta?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi jotkin käännökset tuntuvat luontevilta ja toiset kömpelöiltä? Kieliversiot ovat kaikkialla – verkkosivuilla, sovelluksissa, uutisissa – mutta niiden taustalla on paljon enemmän kuin pelkkää sanasta sanaan kääntämistä. Tunneilmaisut ja tunteen välittyminen voivat helposti kadota käännöksissä, sillä tunteita kuvaavat sanat ovat erilaisia. Esimerkiksi Englannin kielen sana sad voi kääntyä eri kielillä eri tavalla, eri voimakkuudella, surulliseksi kielestä riippuen (Wierzbicka 2009). Jo suomeksi kääntäessä esimerkiksi MOT-sanakirja ehdottaa surullisen lisäksi murheellista, ikävää, valitettavaa ja säälittävää (Sanakirja 2025). Jotka kaikki tarkoittavat vähän erilaisia asioita. Kulttuuri vaikuttaa tässä hyvin paljon, etenkin jos kulttuurit ja taustat ovat erilaisia (Lindquist 2017; van Zyl & Meiselman 2016).

Nykyään internet on pullollaan erilaisia työkaluja tekstien kääntämiseen. Generatiivisella tekoälyllä tekstipätkät kääntyvät nopeasti ja helposti monille eri kielille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että tekoälyn käännökset perustuvat arvauksiin ja todennäköisyyksiin, jolloin vitsit, sanonnat tai kulttuuriset viittaukset menevät usein väärin. Samaa pohtivat muun muassa kääntäjinä työskentelevät Karoliina Rinne ja Mili Viita blogissaan (Rinne & Viita 2024). Tekoälyä kuitenkin käytetään ja kannattaa käyttää, sillä se nopeuttaa ja tehostaa käännöstyötä ja kieliversioiden tekemistä (mm. Andelin 2025; Pahkajärvi & Viinikainen 2025). Benchmarking-matkallamme tapaamisessamme kulttuuripääkaupunkitiimin Giulio Selvazzo (2025) kertoi kohtaamistaan haasteista digitaalisen alustan kieliversioiden kanssa. Alustan kieliversioissa ei voitu käyttää vain tekoälyä, sillä sisältö vaati herkkyyttä, sensitiivisyyttä, monikielisyyden kanssa. Esimerkiksi tunnistettiin, että Sloveniassa on tärkeää, että kaikki tiedot ovat saatavilla myös sloveeniksi. Muuten asukkaat eivät tunne, että he olisivat tervetulleita tapahtumiin tai osa kulttuuripääkaupunkivuotta. Hyvä käännös ei siis vain toista alkuperäistä, vaan se luo lukijalle tunteen, että hän on tervetullut.

Kahden kaupungin ja kahden maan yhteisen kulttuuripääkaupunkitittelin ja vuoden keskeisenä teemana oli rajattomuus, ”borderless”. Sivustossa panostettiin paljon paikallisten osallistamiseen. Selvazzo (2025) kertoi myös, että yksinkertaisilta tuntuvat painikkeet, kuten ”join us”, vaati pohdintaa oikean sävyn löytämiseksi. Oikea viestinnän sävy, tone of voice, saattoi löytyä englanniksi helposti, mutta vastaavan ilmaisun löytäminen italiaksi tai sloveeniksi oli haastavaa. Etenkin jos ilmaisun pitäisi olla lyhyt ja ytimekäs otsikko tai painike.

Kulttuurierot viestinnässä konkretisoituivat matkalla

Yhtenä osana matkaa osallistuimme Italian puolella Goriziassa Gusti di Frontiera -ruokafestivaaliin. Tänä vuonna kulttuuripääkaupunkivuoden myötä myös Slovenian puolella järjestettiin Borderless Tastes -niminen oheistapahtuma (GO 2025) samaan aikaan. Suomalaisille tapahtuma vaikutti sekavalta, sillä paikan päällä annoksien maisteluun olisi pitänyt olla erillinen kortti maksua varten. Ohjeistus tai korttien ostopisteen selkeä merkitseminen puuttuivat. Hofsteden kulttuurin ulottuvuuksien teorian mukaan Suomi ja Slovenia tai Suomi ja Italia eroavat epävarmuuden välttelyn suhteen (Hofstede 2011; Geerthofstede.com n.d.). Tapahtumien yhteydessä tämä viittaisi siihen, että suomalaiset kaipaavat enemmän selkeää ja yksityiskohtaista tietoa ennakkoon päätöksenteon tueksi. Epäonnistuminen tai sosiaaliset tilanteet saattavat hävettää (Näveri 2022), jos ei tiedä miten toimia. Paikallisia asia ei vaikuttanut haittaavan, vaan he nauttivat rupattelusta ja annoksista.

Kuva 1. Tunnelmia oheistapahtumasta. (Kuva: Maria Murto)

Hyvät ennakkotiedot voivat myös auttaa muistamaan tapahtuman ja siellä syntyneen kokemuksen paremmin jälkikäteen (Sutherland ym. 2003), joten ennakkomielikuvan lisäksi vaikutukset voivat yltää myös tapahtuman jälkeiseen aikaan. Hankkeessa teimme keväällä 2025 tutkimusta eteläkarjalaisten tapahtumien nettisivuista. Tuloksina huomattiin sivujen toimivan teknisesti hyvin ja perustiedot löytyivät useimmilta sivuilta (Heinonen & Murto 2025). Saatavuus- ja saavutettavuustiedot sekä asiakkaan polku olivat noin puolella puutteellisia. Tapahtumakäynti niin Sloveniassa kuin Suomessa sujuu paremmin, kun tietää minne ja miten saapua. Lisäksi mahdollisuus ostaa liput tai tieto, miten tapahtumassa voi maksaa pitää löytyä helposti. Muuten asiakas jää helposti kotiin.

Tulokset ja kokemukset matkalta muistuttavat meitä siitä, että tapahtumaviestintä ei koskaan ole täysin valmis. Kielivalikoimaa laajentamalla ja kulttuurisia eroja huomioimalla tapahtumajärjestäjät voivat tavoittaa uusia yleisöjä ja parantaa kaikkien kokemusta. Kun tieto kulkee, myös kävijä kulkee – olipa määränpäänä Lappeenranta, Nova Gorica tai Gorizia.

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke (LAB 2025; Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri 2025) on osarahoitettu Euroopan aluekehittämisen rakennerahastosta (EAKR), rahoituksen myöntäjänä on Etelä-Karjalan liitto.

Lähteet

Andelin, N. 2025. Verkosto ja yhteistyö auttavat tarttumaan tekoälyyn. LAB Focus. Julkaistu 27.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/verkosto-ja-yhteistyo-auttavat-tarttumaan-tekoalyyn/

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. 2025. Info. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa: https://tapahtumaklusteri.fi/info/

Geerthofstede.com. n.d. Country comparison bar charts. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://geerthofstede.com/country-comparison-bar-charts/

GO. 2025. Borderless tastes. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.go2025.eu/en/projects/borderless-tastes

Heinonen J. & Murto, M. 2025. Tapahtumien nettisivut – vieläkö niitä tarvitaan vuonna 2025? Tapahtumien viestintä ja tekoälyn hyödyntäminen -koulutus 14.5.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://tapahtumaklusteri.fi/koulutusmateriaalit/

Hofstede, G. 2011. Dimensionalizing Cultures: The Hofstede Model in Context. Online Readings in Psychology and Culture, 2(1). Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.9707/2307-0919.1014

LAB 2025. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Hankkeen projektisivut. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri

Lindquist, K. A. 2017. The role of language in emotion: existing evidence and future directions. Current Opinion in Psychology, 17, 135–139. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2017.07.006

Näveri, A. 2022. Kysely: Suomalaisia hävettää oma paino, känniset teot ja talousongelmat. Yle 12.7.2022. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12532695

Pahkajärvi, R. & Viinikainen, M. 2025. Tekoäly – kirjanpitäjän uusi paras työkaveri? LAB Focus. Julkaistu 6.10.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-kirjanpitajan-uusi-paras-tyokaveri/

Rinne, K. & Viita, M. 2024. Tekoäly on jo täällä – halusit tai et. Kääntäjämestarin kirja 8.1.2024. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://kääntäjämestari.fi/km/tekoaly-on-jo-taalla-halusit-tai-et/

Sanakirja. 2025. Haku käännökselle sanalle sad. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.sanakirja.fi/english-finnish/sad

Selvazzo, G. 2025. Hänen esityksensä vierailullamme benchmarking-matkalla 26.9.2025

Sutherland, R., Pipe, M.-E., Schick, K., Murray, J., & Gobbo, C. 2003. Knowing in advance: The impact of prior event information on memory and event knowledge. Journal of Experimental Child Psychology. 84(3), 244–263. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/S0022-0965(03)00021-3

van Zyl, H., & Meiselman, H. L. 2016. An update on the roles of culture and language in designing emotion lists: English, Spanish and Portuguese. Food Quality and Preference, 51, 72–76. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.foodqual.2016.02.019

Wierzbicka, A. 2009. Language and Metalanguage: Key Issues in Emotion Research. Emotion Review, 1(1), 3–14. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1754073908097175

Kirjoittaja

Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa hän työskentelee asiantuntijana. Kyseisellä benchmarking-matkalla hän toimi matkanjohtajana. Matkalla parasta oli hyvä ryhmädynamiikka ja tunnelma sekä aidot kohtaamiset.

Artikkelikuva: Ryhmäkuva vierailulta kulttuuripääkaupungin toimistolla. (Kuva: Katja Vehviläinen)