Kulttuuri ja taide toimintakyvyn edistäjinä: uusia näkökulmia fysioterapeutin työhön

Sosiaali- ja terveysala elää murroskautta. Hyvinvointialueet supistavat toimintaansa säästötoimien pakosta ja usein ei-hoivaa tekevien työt ovat säästöjen kohteena. Myös fysioterapeutin työnkuva muuttuu koko ajan monipuolisemmaksi ja alan kehittämiseksi vaaditaan rohkeaa innovatiivista ajattelua sekä uutta otetta hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskeluvaiheessa erilaisten työelämäprojektien kautta on mahdollista kokeilla ja kehittää uusia konsepteja, luoda verkostoja sekä lisätä tietoutta fysioterapian moniulotteisista mahdollisuuksista hyvinvoinnille.

Kirjoittajat: Mona Veijanen ja Outi Pöyhönen

Luovien fysioterapeuttisten menetelmien kehittäminen työelämäprojektina

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyvässä projektiharjoittelussa fysioterapeuttiopiskelija hankkii osaamista kehittämis-, innovaatio- ja tutkimusprosesseissa toimimiseen monialaisen ja monimuotoisen ryhmän jäsenenä (LAB-ammattikorkeakoulu 2026). Projektityöskentely tukee oppimista vastuusta, työskentelytavoista, verkostoitumisesta, organisoinnista, tiedonhausta sekä ammatillisesta varmuudesta. Projekti tähtää aina johonkin tulevaisuuden tilaan, jota ei ole vielä tehty aiemmin (Artto ym. 2006, 26).

Syksyllä 2025 yhteistyössä ikäihmisille asumis- ja hyvinvointipalveluita tuottavan Sointu Senioripalveluiden kanssa toteutuneen työelämäprojektin tavoitteena oli kehittää luovia fysioterapeuttisia menetelmiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi, erityisesti ikääntyneiden parissa työskenteleville. Projekti perustui fysioterapeutin ydinosaamisalueisiin, pääpainona yksilö- ja ympäristötekijöiden huomiointi ohjaus-, terapia- ja arviointiosaamisessa laadukkaan ja vaikuttavan kuntoutuksen toteuttamisessa (Suomen fysioterapeutit 2016). Toiminnan ydin oli ”rikkoa” fysioterapian perinteisiä tapoja, ottaa kulttuuri ja taide osaksi vaikuttavaa ja tuloksellista kuntoutusta sekä yhdistää ja vahvistaa moniammatillisen tiimin mahdollisuuksia toimia ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Sointu Senioripalvelut on toiminut aktiivisesti suunnannäyttäjänä asiakasosallisuutta ja kohtaamista edistävässä kehityksessä sekä ikäihmisten toimijuutta, elämänhistoriaa sekä ääntä kuulevassa ja huomioivassa kulttuurisessa toiminnassa (Sointu Senioripalvelut).

Projektityöskentelyn tuloksena syntyi kolmen viikon tiivis kirjallinen ohjelmarunko, joka sisälsi monipuolisesti muistia, mieltä ja kehoa aktivoivaa toimintaa. Ohjelmarungon suunnittelussa huomioitiin näyttöön perustuvaa tietoa ohjaamisen, leikillisyyden, mielekkään tekemisen sekä musiikin vaikutuksista ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi (Hertzog ym. 2008; Särkämö ym. 2013; Lund 2015; Regier ym. 2017; Ikäinstituutti 2025; Proneuron 2025). Tutkimuksellista, vahvaa näyttöä on myös siitä, että taiteen ja kulttuurin toteuttaminen edistää terveellisempiä toimintatapoja, mielenterveyttä, sosiaalisia kokemuksia sekä fyysistä toimintakykyä. Lisäksi se tukee henkilökunnan ja asiakkaan välistä suhdetta, vähentää asiakkaan käytösoireita ja vahvistaa persoonaa, minäpystyvyyttä, motivaatiota sekä itseilmaisua. (Taikusydän 2023.)

Kuva 1. Viikolle 3 suunniteltu ohjelmarunko (Kuva: Mona Veijanen)

Työelämäprojektista ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Työelämäprojektin lopputuloksena syntynyt ohjelmarunko jalkautettiin käytännön toiminnaksi fysioterapeutin ammatillisena harjoittelujaksona Sointu Senioripalveluiden Kaukaharjun toimintakeskuksessa. Ammatillisena harjoitteluna toteutettu käytännön toteutuksen vaihe tuki ja syvensi opiskelijan oppimisprosessia. Opiskelija pystyi kokeilemaan suunnittelemaansa innovatiivista ja uutta konseptiaan myös käytännössä, oikeiden asiakkaiden ja muuttuvien tilanteiden kanssa.

Ohjelmarungon käytännöntoteutus sovitettiin Soinnun tuokioiden mukaisesti. Yhteisötaiteilijan kanssa yhdistettiin laulutuokioihin hengitysharjoituksia ja ylävartalon liikkuvuutta edistäviä liikkeitä. Savitöissä huomio kiinnitettiin puristusvoimaan ja hienomotorisiin taitoihin. Muistikuntoutus liitettiin osaksi talviurheiluhenkistä tuolijumppaa, kun muisteltiin menestyneitä talviurheilijoita. Kohtaamiseen ja keskusteluun keskittyvissä tuokioissa tehtiin rentoutumis- ja mielikuvaharjoituksia. Kulttuuri oli aina mukana tarkastelussa: miten ihminen toimii, elää, ajattelee, kokee, viestittää ja heijastaa asioita itsensä ja ympäristön kautta? (Tieteen termipankki 2026).

Ammatillisen harjoittelun aikana panostettiin mikrohetkiin, kohtaamiseen ja kuuntelemiseen paneutuvaan lähestymistapaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena vuorovaikutustaidot ovat keskeisimpiä osaamisen alueita. Kohtaaminen on inhimillistä vuorovaikutusta, jossa jokaisen oma historia, kulttuuri ja uskomukset, tulevat ilmi. Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös vahvasti sanaton viestintä: se, mitä viestimme keholla, eleillä ja olemuksellamme. (THL 2023.)

Esimerkkejä kohtaamisen, kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja motivaatioon sai todistaa useita. Sosiaalisesti koko elämänsä aktiivisen henkilön liikunnallisuus, itseilmaisu sekä persoona pääsivät esiin spontaanin kohtaamisen, kunnioittavan ja avoimen keskustelun sekä aidon mielenkiinnon osoituksen ansiosta. Pyörätuolissa olevan herrasmiehen mikrohetkeen tarttumisen ja keskustelun myötä hänen historiastaan paljastui vahva palloilutausta. Tämän huomioimalla liikkumisen motivaatio ja minäpystyvyys parantui. Musiikin voima tuli ilmi ujon ja aran muistisairaan hyvinvoinnin edistämisessä tuttujen kappaleiden laulamisella sekä tanssimalla. Hiljainen, ujo ja välttelevä olemus muuttui vahvaksi, vapautuneeksi ja aktiiviseksi persoonaksi.

Kuva 2. Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli (Kuva: Taikusydän 2025)

Kun asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia aidosti kuullaan, palveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Myös henkilöstön sitoutuminen, osallisuus ja tyytyväisyys on kytköksissä asiakkaiden osallisuuteen. (TTL.)

Kulttuuri ja taide fysioterapeutin työkaluina tulevaisuudessa?

Kaukaharjun toimintakeskus toimi erinomaisesti fysioterapeuttiopiskelijan työelämäprojektin sekä ammatillisen harjoittelun yhteistyökumppanina. Yhteisötaiteilijan ja fysioterapeutin panostus, ennakkoluuloton ja väsymätön ohjaus rautaisella ammattitaidolla sekä moniammatillinen ja tasa-arvoinen kannustava ilmapiiri mahdollisti vapaan ja avoimen keskustelun: opiskelijankin ääntä kuultiin ja arvostettiin sekä kannustettiin ottamaan aktiivisesti osaa keskusteluihin.

Toteutunut työelämäprojekti ja ammatillinen harjoittelu herätti ajatuksia erityisesti fysioterapeutin ammattikuvan monimuotoisuuden mahdollisuuksista, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vieläkin paremmasta ymmärryksestä sekä moniammatillisen yhteistyön vahvuuksista ja mahdollisuuksista, mitkä heijastuvat suoraan asiakkaisiin.

Opiskelijalta vaaditaan rohkeutta, määrätietoisuutta, luovuutta, huumoria ja rentoa heittäytymistä. Syvällistä ja kriittistä ajattelukykyä tarvitaan haastamaan perinteisiä menetelmiä ja toimintatapoja sekä ammattitaitoa perustella ne tieteen pohjalta, asiakaskokemusten kautta saatujen tulosten kautta, toimiviksi. Tärkeimpänä taitona on hahmottaa kehon ja mielen vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sekä kohtaamaan toinen ihminen ennakkoluulottomasti, avoimesti ja olla läsnä. Oikeasti.

Kaiken kaikkiaan työelämäprojektityöskentely on innovatiivinen, tuottoisa, kustannustehokas ja turvallinen tapa kokeilla ja toteuttaa erilaisia konsepteja niin yrityksen kuin opiskelijan näkökulmasta. Rohkeaa yhteistyötä yritysten, järjestöjen, yhdistysten sekä oppilaitoksien välillä tarvittaisiin vieläkin enemmän, erityisesti kulttuuri-, terveys- ja sosiaalialoille. Verkostoituminen, innovatiivinen ajattelu, luovuus, rohkeus ja out of the box-ajattelu kunniaan ja kukoistukseen. Parhaimmillaan tämä avaa myös uusia ammatillisen harjoittelun mahdollisuuksia fysioterapeuttiopiskelijoille.

Lähteet

Artto, K., Martinsuo, M. & Kujala, J. 2006. Projektiliiketoiminta. Helsinki: WSOY. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://www.aalto.fi/sites/default/files/2020-08/Projektiliiketoiminta.pdf

Hertzog, C., Kramer, A. F., Wilson, R. S., & Lindenberger, U. 2008. Enrichment Effects on Adult Cognitive Development: Can the Functional Capacity of Older Adults Be Preserved and Enhanced? Psychological Science in the Public Interest. Vol. 9 (1), 1-65. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1111/j.1539-6053.2009.01034.x

Ikäinstituutti. 2025. Ikiliikkuja. Liikuntaharjoittelu. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://www.ikiliikkuja.fi/liikuntaharjoittelu/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Opinto-opas. Terveys- ja hyvinvointialat. Fysioterapeuttikoulutus. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/68145/2052/0/32188

Lund, H.H. 2015. Play for the Elderly – Effect Studies of Playful Technology. Lecture Notes in Computer Science. Vol 9194, 500-511. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-319-20913-5_46

Proneuron. 2025. Miten toimintaterapia tukee hienomotoristen taitojen kehitystä. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://proneuron.fi/blogi/miten-toimintaterapia-tukee-hienomotoristen-taitojen-kehitysta/

Regier, N.G., Hodgson, N.A. & Gitlin, L.N. 2017. Characteristics of Activities for Persons with Dementia at the Mild, Moderate, and Severe Stages. Gerontologist. Vol. 57 (5), 987–997. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1093/geront/gnw133

Sointu senioripalvelut. Kulttuuri- ja taidetoiminta. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa https://sointusenioripalvelut.fi/toimintaa-kaikille/kulttuuri-ja-taidetoiminta/

Suomen fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Viitattu 27.2.2026. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Numminen, A., Kurki, M., Johnson, J.K. & Rantanen, P. 2013. Cognitive, emotional, and social benefits of regular musical activities in early dementia: randomized controlled study. Gerontologist. Vol. 54 (4), 634-650. Viitattu 28.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1093/geront/gnt100

Taikusydän. 2023. Fancourt, D. & Finn, S. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019). Lyhyt kooste suomeksi. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://taikusydan.turkuamk.fi/uploads/2019/12/fbd42f7a-who_pahkinankuoressa_2023.pdf

Taikusydän. 2025. Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/kulttuurihyvinvoinnin-puheeksioton-malli-uusi-tyovaline-sosiaali-terveys-ja-kulttuurialan-ammattilaisille/

THL. 2023. Kunnioittava kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/kunnioittava-kohtaaminen-ja-vuorovaikutusosaaminen

Tieteen termipankki. 2026. Kulttuuri. Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:kulttuuri

TTL. Mitä asiakasosallisuus on? Viitattu 11.2.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/asiakasosallisuus-sotessa/mita-asiakasosallisuus